Perustuslakivaliokunta linjaa: lisää totaalikieltäytyjiä linnaan

Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi eilen (6.2.) lausuntonsa hallituksen esityksestä Jehovan todistajien vapautuslain kumoamiseksi. Kovin paljon lausunnolta ei ehkä odotettu, mutta vielä vähemmän saatiin.

Perustuslakivaliokunta asettuu kannattamaan vapautuslain kumoamista yhdenvertaisuuden perusteella. Se viittaa kyllä lausunnossaan yhdenvertaisuussäännösten lisäksi myös perustuslain 11§:n säädökseen uskonnon ja omantunnon vapaudesta. Se ei kuitenkaan pidä niitä esteenä lain kumoamiselle: perustuslain maanpuolustusvelvollisuus on valiokunnan mukaan hyväksyttävä peruste rajoittaa uskonnon ja omantunnon vapautta ja siviilipalvelus toteuttaa perustuslaissa mainitun oikeuden saada vakaumuksen perusteella vapautus sotilaallisesta maanpuolustuksesta.

Tämän perustuslaillisen tarkastelun näkökulmasta ei siis ole ongelma, että Suomi tuomitsee ainoana Euroopan Unionin jäsenmaana totaalikieltäytyjiä säännönmukaisesti pitkiin ehdottomiin vapausrangaistuksiin. Ongelma ei ole myöskään se, että valiokunta tekee perustuslain uskonnon ja omantunnon vapautta koskevasta pykälästä täysin päinvastaisen tulkinnan kuin YK:n ihmisoikeuskomitea on tehnyt Suomea sitovan kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapautta koskevasta artiklasta. Ihmisoikeuskomitea on näihin perusoikeuksiin viitaten kehottanut Suomea laajentamaan vapautuslakia koskemaan myös muita vakaumuksia, ei kumoamaan sitä.

Perusoikeusuudistusta valmisteltaessa reilut 20 vuotta sitten eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi, että perusoikeuksien "rajoitukset eivät saa olla ristiriidassa Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa" (PeVM 25 vp 1994, s. 5). Nyt tämän itse asetetun riman alittaminen näytti kuitenkin onnistuvan vaivatta. Huomioida kannattaisi tietysti myös se, että perustuslaki (22 §) asettaa julkiselle vallalla erityisen velvoitteen turvata perusoikeuksien toteutuminen.

Itse asiassa perustuslakivaliokunnan lausunto muuttaa lakiesityksen näiden perusoikeuksien kannalta alkuperäistäkin huonommaksi. Vapaustuslaki on toiminut käytännössä niin, että Jehovan todistajat ovat hakeneet ensin lykkäystä useaan kertaan peräkkäin, kunnes lopullinen vapautus rauhan aikana on myönnetty sinä vuonna, jona he täyttävät 29 vuotta. Puolustusministeriön esityksen mukaan niillä Jehovan todistajilla, jotka ovat hakeneet vapautuslain mukaisesti lykkäyksiä ennen sen kumoamista, olisi sen kumoamisen jälkeen kolmen kuukauden määräaika hakea lopullista vapautusta. Tällöin lykkäysputkeen jo ehtineet yhteisön jäsenet olisivat välttyneet asevelvollisuuden ulottamiselta heihin.

Perustuslakivaliokunta haluaa kuitenkin yhdenvertaisuuden nimissä poistaa tämän mahdollisuuden laista. Tämä merkitsee sitä, että jo lykkäyksiä saaneet Jehovan todistajat joutuisivat voimassa olevan lykkäyksen päätyttyä palvelusvelvollisuuden ja siitä kieltäytyessään vapausrangaistusten kohteeksi.

Seuraavaksi lakiesitys siirtyy puolustusvaliokuntaan. Esitystä muutettaneen perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla poistamalla edellä mainittu siirtymäsäännös. Tämä on tuskin kuitenkaan ongelma puolutusvaliokunnalle, joka antanee oman muistionsa ensi viikolla. Sen jälkeen asia siirtyy täysistunnon päätettäväksi. Aikaa vapautuslain kumoamiseen kulunee vielä muutama viikko.

Totaalikieltäytyjien määrä on kääntynyt voimakkaaseen nousuun. Tammikuun aikana kieltäytymisilmoituksen jätti 20 totaalikieltäytyjää, mikä on kaikkien aikojen suurin kuukausittainen määrä. Ennen vapautuslain kumoamista kieltäytyneillä totaalikieltäytyjillä on hyvä mahdollisuus selvitä ilman tuomiota, vaikka tuomioistuinkäsittely tapahtuisikin vasta lain kumoamisen jälkeen. Aseistakieltäytyjäliitto pitää todennäkösenä, että kasvava suuntaus totaalikieltäytyjien määrässä jatkuu myös vapautuslain kumoamisen jälkeen.

(tekstiä päivitetty 7.2.2019 klo 14.47)