Aseistakieltäytyjäliiton hallituksen esitys toimintasuunnitelmaksi vuodelle 2021

1 Yleistä
1.1 Toiminnan periaatteet ja toimintaympäristö

Aseistakieltäytyjäliitto toimii vuonna 2021 aikaisempien vuosien tapaan antimilitaristisena nuorten rauhanjärjestönä ja aseistakieltäytyjien etujärjestönä. Liiton toiminta pohjautuu kansainväliseen sodanvastustajien julistukseen: ”Sota on rikos ihmiskuntaa vastaan. Siksi olen päättänyt olla tukematta minkäänlaista sotaa ja kamppailla sotien kaikkien syiden poistamiseksi.” Aseistakieltäytyminen on keskeistä sodan tukemattomuudelle. Sotien syitä ovat liiton näkemyksen mukaan erityisesti ihmisten välinen eriarvoisuus ja vaikutusmahdollisuuksien puuttuminen. Liitto toimii tällaisten rakenteiden poistamiseksi.

Liitto näkee armeijalaitokset ja asevelvollisuuden haitallisina ihmiskunnalle. 2000-luvulla on nähty useita aseellisia konflikteja, joissa myös tai erityisesti siviilit ovat joutuneet uhreiksi. Myös Euroopassa on nähty poliittisen ja sotilaallisen tilanteen kiristymistä. Vastauksena epävarmuuteen sotilasmenoja on kasvatettu useissa maissa viime vuosina. Seurauksena on varustelukierre, joka lisää valmiutta käyttää väkivaltaa. Suomessakin tämä kehityssuunta on nähtävissä. Globaalin pandemian ja ilmastonmuutoksen aiheuttaman uhkan aikaan Suomi on valmis laittamaan 10 miljardia euroa hävittäjiin, vaikka COVID-19 on aiheuttanut suuria humanitäärisiä ongelmia. Suomen puolustusmenoja ehdotetaan kasvatettavan 54 prosenttia vuodelle 2021 kuluvan vuoden talousarvioon nähden.

AKL osallistuu aktiivisesti asevelvollisuuskeskusteluun. Asevelvollisuusjärjestelmän tasa-arvo-ongelmaan on havahduttu entistä enemmän yhteiskunnallisessa keskustelussa viime aikoina. Kuitenkin ratkaisuvaihtoehtona yhä useasti ehdotetaan asevelvollisuuden laajentamista nykyisestään. Liitto muistuttaa, että Suomessa koulutetaan jo tällä hetkellä yli kolminkertainen määrä sotilaita reserviin kuin mitä sodan aikana on tarkoitus kutsua aseisiin. Liitto ehdottaakin mallin ottamista Ruotsin ja Norjan käytännössä vapaaehtoisuuteen perustuvista sukupuolineutraaleista järjestelmistä.

AKL vastustaa asevelvollisuuden laajentamista missään muodossa. Liitto muistuttaa, että toisinaan tulevaisuuden malliksi ehdotetulle kansalaispalvelukselle ei ole todettu tarvetta, eikä sen ihmisoikeuksia rikkovalle luonteelle ole kyetty löytämään ratkaisuja. Liitto näkee, että pakollisen kansalaispalveluksen pyrkimyksenä on yhteiskunnan militarisointi. Sukupuolineutraali ja täysin vapaaehtoisuuteen perustuva asepalvelus olisi parannus nykytilanteeseen ja se olisi toteutettavissa ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla.

Asevelvollisuusjärjestelmän erilaisista ongelmista kertoo varusmiespalveluksen suorittaneiden miesten määrän merkittävä lasku johon Suomen media havahtui kymmenen vuoden viiveellä vuonna 2020. Vuonna 1959 syntyneistä miehistä lähes 90 prosenttia suoritti varusmiespalveluksen. Vuoteen 1980 menneessä määrä tippui 77,4 prosenttiin ja 1988 syntyneissä määrä oli 67,2 prosenttia. Tällä hetkellä asepalveluksen suorittaa noin 65 prosenttia miehistä, mikä vastaa ainoastaan noin 35 prosenttia koko ikäluokasta. Järjestelmän kriisiytymistä pyritään lievittämään hallituksen nimittämässä, jo lähtökohtaisesti asevelvollisuuden säilyttämään pyrkivässä, parlamentaarisessa asevelvollisuuden kehittämistä selvittävässä komiteassa. Liitto pitää tiiviisti yhteyttä komitean jäseniin sekä suorien tapaamisten, että lausuntojen ja kuulemisten kautta. Liitto toimii sen puolesta, että ryhmän työ perustuu tosiasioihin eikä itsetarkoitukselliseen päämäärään ylläpitää asevelvollisuutta, ja että ihmisoikeusnäkökohdat otetaan sen työssä riittävällä tavalla huomioon.
Liitto vastustaa militarismia Suomessa ja kansainvälisesti, eikä sen näkökulman mukaan liittyminen sotilasliittoon osana asevelvollisuudesta luopumista ole hyväksyttävää tai tarpeellista. Sotilaallisen yhteistyön kasvaessa NATO:n ja EU:n sisällä, on tärkeää, että myös antimilitaristinen rajat ylittävä toiminta kasvaa. Liitto tekee yhteistyötä niin Euroopan sisällä toimivien kuin kansainvälistenkin antimilitarististen toimijoiden kanssa. Yhteistyön muotoja ovat esimerkiksi säännölliset kansainväliset tapahtumat kuten mielenosoitukset ja konferenssit joihin Aseistakieltäytyjäliiton jäsenet aktiivisesti osallistuvat. Liitto jatkaa yhteistyötään myös “lännen” ulkopuolisten rauhanaktivistien kanssa, jotka toimivat usein haastavissa olosuhteissa esimerkiksi Venäjällä ja Turkissa. Kansallisesti liitto pyrkii vastustamaan lisääntynyttä yhteistyötä Suomen ja NATO:n välillä. Liiton näkemyksen mukaan sotaharjoitukset lisäävät jännitteitä ja vähentävät yleistä turvallisuutta.

1.2 Aseistakieltäytyminen
1.2.1 Siviilipalvelus

Liitto jatkaa siviilipalvelusvaihtoehdosta tiedottamista, siviilipalvelusvelvollisten neuvontaa ja edunvalvontatyötä. Se ajaa asevelvollisuuden osana toteutettavan sanktioidun siviilipalvelusjärjestelmän lakkauttamista. Niin kauan kuin pakollinen siviilipalvelusjärjestelmä on olemassa, liitto työskentelee sen eteen, että palvelusmuoto olisi mahdollisimman yhdenvertainen armeijapalvelukseen nähden, että se kunnioittaisi aseistakieltäytyjien vakaumuksia ja että sen sisältö olisi mahdollisimman mielekästä velvollisille ja yhteiskunnalle.

YK:n ihmisoikeuskomitea antaa loppupäätelmänsä Suomen seitsemänteen kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen toteutumista tarkastelevaan määräaikaisraporttiin vuonna 2021. Oletettavaa on, että komitea toistaa jälleen kehotuksensa Suomelle varmistaa, ettei siviilipalvelus ole rangaistuksenomainen varusmiespalvelukseen nähden. AKL toimittaa komitealle oman raporttinsa koskien aseistakieltäytymisoikeuden toteutumista Suomessa. Liitto pyrkii saamaan mahdollisimman paljon näkyvyyttä komitean päätelmille ja suosituksille ja varmistamaan, että komitean kanta kulkeutuu myös lainsäätäjien korviin.

AKL työskentelee sen eteen, että siviilipalveluksen ihmisoikeus- ja muut ongelmat korjataan. Liitto tuo keskeisimpiä ongelmakohtia ja niiden korjausehdotuksia esiin esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön alaisessa siviilipalvelusasian neuvottelukunnassa, jossa se on jäsenenä, sekä asevelvollisuuden kehittämistä selvittävälle parlamentaariselle komitealle niin jäsenten tapaamisten kuin lausuntojen ja kuulemisten muodossa. Keskeisimpiä liiton näkemiä korjaustarpeita siviilipalvelukseen ovat:

Siviilipalveluksen pituus tulisi saattaa ihmisoikeuksia kunnioittavalle tasolle. AKL ei näe syytä miksi siviilipalvelus olisi pidempi kuin lyhin tai ainakaan keskimääräinen varusmiespalvelu.
Siviilipalvelusta suorittavien taloudellisia etuuksia tulee korottaa.
Sotilaallisten tahojen vaikutusvaltaa siviilipalveluksesta ja sen sisällöstä päättävien elimien toiminnassa tulisi pienentää ja vastaavasti ihmisoikeusasiantuntemusta tulisi lisätä.
Siviilipalveluslakiin sisältyvät kriisinaikaa koskevat säädökset, joille ei ole osoitettu tarpeellisuutta, tulisi poistaa siitä.
Vakaumuksentutkintamenettelystä tulisi luopua myös siviilipalvelukseen kriisin aikana hakeuduttaessa.
Viranomaisten lakisääteinen tiedonantovelvollisuus siviilipalvelukseen hakeutumisesta ja sen sisällöstä kutsunnanalaisille ei täyty. Siviilipalveluksesta ja sinne hakeutumisesta tulisi tiedottaa merkittävästi enemmän ennen kutsuntoja, kutsunnoissa sekä varusmiespalveluksen aikana.

Liiton aseistakieltäytymistä esittelevä tiedotustyö esimerkiksi kutsuntakampanjan muodossa täyttää osaltaan viranomaisten jättämää tiedonannon aukkoa. AKL jatkaa työtään myös sen eteen, että puolustusvoimat ottaisivat vakavasti lakisääteisen velvollisuuden käsitellä siviilipalvelushakemus viivyttelemättä ja ilman painostusta. Liitto jatkaa tuen ja neuvonnan antamista tällaisen viivyttelyn kohteeksi joutuville, on tarvittaessa yhteydessä varuskuntaan tai auttaa valituksen tekemisessä. Viivyttelytapauksia tulee liiton tietoon jatkuvasti. Liitto kerää kokemuksia ja käyttää niitä apuna vaikuttamistyössään.

Aseistakieltäytyjäliitto toimii siviilipalvelusvelvollisten lakisääteisten oikeuksien puolesta sekä tarjoaa oikeusapua sitä tarvitseville siviilipalvelusvelvollisille. Liitto jatkaa edelleen kampanjaansa siviilipalvelusvelvollisten sekä muiden aseistakieltäytyjien työelämässä sekä muualla yhteiskunnassa kohtaamaa syrjintää vastaan kunkin tilanteen vaatimalla tavalla. Syrjintää siviilipalvelusvelvollisiin kohdistuu esimerkiksi suosimalla armeijan käyneitä työntekijöiden valinnassa, koulutukseen hakeutuessa tai palveluiden tai tuotteiden hinnoittelussa.

Liitto järjestää jokaiselle siviilipalveluskeskuksen palveluserälle vierailuluennon, jossa se tuo esiin keskeisimpiä edunvalvontakysymyksiä sekä opastaa heitä mahdollisia tulevia ongelmatilanteita varten. Liitto pitää yllä hyvää ja rakentavaa keskusteluyhteyttä siviilipalveluskeskuksen kanssa.

1.2.2 Totaalikieltäytyminen

Kuten todettua YK:n ihmisoikeuskomitea antaa loppupäätelmänsä Suomen kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen toteutumista tarkastelevasta seitsemännestä määräaikaisraportista vuoden 2021 aikana. Edellisen määräaikaisraportin yhteydessä vuonna 2013 komitea kehotti toistuvasti Suomea laajentamaan Jehovan todistajia koskevaa vapautusmenettelyä myös muihin aseistakieltäytyjiin vedoten ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. Kuten tunnettua, Suomi toimi päinvastoin kuin komitea kehotti, ja poisti vapautusmenettelyn myös Jehovan todistajilta vuonna 2019.

Aseistakieltäytyjäliitto toimittaa ihmisoikeuskomitealle oman raporttinsa Suomen aseistakieltäytymisoikeuden toteutumisen tilasta. Kun komitea julkaisee loppupäätelmänsä, AKL tiedottaa siitä laajasti tavoitteenaan saada aikaiseksi julkista keskustelua ja painetta ihmisoikeusmyönteisen ratkaisun löytämiseksi totaalikieltäytymistilanteeseen.

Liitto jatkaa totaalikieltäytyjien neuvontaa ja tukea. Liitto pyrkii tavoittamaan jokaisen totaalikieltäytyjän tarjoten heille mahdollisuutta oikeusavustajan käyttämiseen. Liitto seuraa tarkasti totaalikieltäytyjille langetettavia tuomioita. Liitto tarjoaa myös väylän totaalikieltäytyjien kieltäytymisjulistusten ja kannanottojen levittämiseksi sekä yhdistää heidät heidän halutessaan kansainvälisiin mielipidevankien tukilistauksiin.

Liitto seuraa erittäin tarkasti vuonna 2021 jatkuvia kertaalleen vapauttavan tuomion saaneiden totaalikieltäytyjien oikeusprosesseja. Vuosien 2018 ja 2019 aikana vallitsi poikkeuksellinen oikeustilanne, jossa totaalikieltäytyjien rangaistukset nähtiin syrjivinä Jehovan todistajien vapautusmenettelyyn nähden, jonka seurauksena heidän rangaistuksistaan luovuttiin. Siviilipalveluslain 79 § määrää uudelleen palvelukseen siviilipalveluksesta kieltäytyneet, joita ei ole tuomittu vankeusrangaistukseen. Tästä johtuen kymmeniä kertaalleen vapauttavan tuomion saaneita totaalikieltäytyjiä on joutunut kieltäytymään uudestaan siviilipalveluksesta tai asevelvollisuudesta. Liiton näkemyksen mukaan pykälä on vastoin kahdesti samasta rikoksesta syyttämisen kieltävää ne bis in idem -oikeusperiaatetta, ja syytteet tulisi kumota. Yllättäen tammikuusta 2020 lähtien “toisen kierroksen” totaalikieltäytyjät ovat kuitenkin saaneet langettavia tuomioita käräjäoikeudessa. He ovat valittaneet päätöksistä hovioikeuteen. Liitto jatkaa toistamiseen kieltäytymisestä tuomittujen avustamista oikeusprosesseissa niin pitkälle kuin tarpeellista, vaikka kansainvälisiin ihmisoikeustuomioistuimiin asti. Tavoitteena on lopullisten vapauttavien tuomioden saaminen.

Liitto jatkaa totaalikieltäytymistä koskevan informaation päivittämistä nettisivuillaan. Liitto uskoo, että totaalikieltäytyjien määrä tulee olemaan korkea myös vuonna 2021. Mikäli kansainvälisten ihmisoikeusvalitusten tekemisestä kiinnostuneita totaalikieltäytyjiä löytyy, on liitto valmis avustamaan heitä valitusten teossa. Liitto odottaa, että vuonna 2020 yleistynyt siviilipalveluksen loppupuolella ilmoitettu totaalikieltäytyminen jatkuu myös kasvusuuntaisena ilmiönä.

1.2.3 Reservinkieltäytyminen

Liitto jatkaa reservinkieltäytyjien etujen valvomista monin tavoin. Tähän asti heidän etujaan on valvottu ja edistetty mm. reservinkieltäytymiseen liittyvällä tiedotuksella, lainsäädäntöön vaikuttamalla, julkiseen keskusteluun osallistumalla sekä antamalla reservinkieltäytyjille henkilökohtaista neuvontaa.

Tällä hetkellä reservinkieltäytyjät ovat velvoitettuja suorittamaan täydennyspalveluksen, joka kestää käytännössä 5 päivää, mutta johon lain mukaan voidaan määrätä maksimissaan 40 päiväksi. Tämä rikkoo yhdenvertaisuutta, sillä suurinta osaa reserviläisistä ei koskaan kutsuta kertausharjoituksiin. Sen sijaan kaikki reservinkieltäytyjät kutsutaan täydennyspalvelukseen. Liitto näkee, että täydennyspalvelus on tosiasiassa rangaistus armeijan reservistä eroamisesta, ja tarkoituksena on vähentää aseistakieltäytyjien määrää. Liitto jatkaa toimintaansa pakollisen täydennyspalveluksen lakkauttamisen puolesta myös vuonna 2021.

Vaikka reservinkieltäytyjien asema on kokonaisuudessaan parantunut viime vuosina Aseistakieltäytyjäliiton edunvalvontatyön takia, mahdollistaa laki edelleen mm. ketjuuntuvat tuomiot täydennyspalveluksesta toistuvasti kieltäytyville. Tämä rikkoo oikeusjärjestelmälle keskeistä ne bis in idem -periaatetta, jonka mukaan ketään ei voida tuomita samasta rikoksesta kahteen kertaan.

Asevelvollisuus suoritetaan nuorena, jolloin ihmisen persoona, tietotaito tai sosiaaliset verkostot jatkavat vielä kehittymistään. Moni siis saattaa suorittaa armeijan vain siksi, koska hänen kehityksensä ihmisenä on vielä kesken. Reservinkieltäytyminen saattaa olla monelle tällaiselle henkilölle mahdollisuus päästä eroon nuoruuden virheestä. Monet eivät kuitenkaan kieltäydy reservistä, vaikka vakaumukselliset syyt estäisivät reservissä pysymisen, yksinkertaisesti siitä syystä, etteivät tiedä reservinkieltäytymisen mahdollisuudesta tai siitä miten reservinkieltäytyminen käytännössä toteutetaan. Vuoden 2021 painopiste reservinkieltäytymiseen liittyvissä asioissa on tiedotus, neuvonta sekä henkinen tuki reservinkieltäytyjille. Myös julkiseen keskusteluun aiheesta reagoidaan.

Liitto tiedottaa reservinkieltäytymisen mahdollisuudesta eroa-armeijasta.fi-sivustollaan, akl-web.fi-sivustollaan, sosiaalisen median kanavillaan sekä infopöydillään eri tapahtumissa. Neuvontaa puolestaan hoitaa liiton toimisto yhdessä muun neuvontatiimin kanssa sähköpostitse, puhelimitse ja pikaviestintäsovellusten välityksellä.

1.2.4 Palveluksesta vapauttaminen

Palveluksesta vapautettujen osuus on ollut hienoisessa kasvussa koko 2000-luvun. Aseistakieltäytyjäliitto näkee tämän edistyksenä, sillä aikaisemmin palvelukseen on mahdollisesti pakotettu nykyistä enemmän sellaisia henkilöitä, joilla ei oikeasti ole edellytyksiä sen suorittamiseen. Kun henkilön fyysinen tai henkinen terveydentila on jo valmiiksi heikko, voi armeijan suorittaminen pahentaa tätä entisestään ja jättää hänet fyysisesti tai henkisesti vammautuneeksi yksilöksi koko loppuelämäkseen.

Liitto jatkaa tiedottamista palveluskelpoisuuteen vaikuttavista tekijöistä, jotta kenenkään fyysinen tai henkinen terveydentila ei vaarantuisi tarpeettomasti asevelvollisuuden takia. Liitto tarjoaa edelleenkin myös neuvonnallista, oikeudellista ja henkistä apua sitä tarvitseville tässä asiassa. Avulla on merkittävä erityisesti nuorten miesten syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus. Myös kaksoiskansalaisuuteen ja T-luokitukseen liittyvistä vapauttamisperusteista tiedotetaan.

2 Koulutustoiminta

Liitto jatkaa yhteistyötään Lapinjärven siviilipalveluskeskuksen kanssa järjestäen jokaiselle vuoden 2021 siviilipalvelusvelvollisten koulutuserälle AKL:n esittelyluennon. Luennoissa tuodaan esiin mm. keskeisiä edunvalvonnan kysymyksiä, antimilitaristista ajattelua sekä rohkaistaan velvollisia mukaan siviilipalvelusjärjestelmän epäkohtien korjaamiseen. AKL:n hallituksen jäsenistä koostuva luennoitsijatiimi kokoontuu vähintään kerran toimintavuonna ja tarvittaessa useammin kehityspalaveriin läpikäymään esitelmän sisältöä yhdessä. Luennoitsijoille maksetaan palkkio.

Liiton tavoitteena on järjestää väkivallatonta toimintaa käsitteleviä sekä muita luento- ja opintotilaisuuksia myös vuoden 2021 aikana. Vallitsevasta koronavirustilanteesta johtuen tilaisuudet järjestettäneen isolta osin virtuaalisina. Opintotilaisuudet ovat osa Siviilien puolustus -opintopiirin toimintaa tai itsenäisiä tapahtumia. Baltic Glory -projektin ja muun kansainvälisen toiminnan osalta järjestetään myös opintotilaisuuksia.

Liitto järjestää aktiiveilleen perehdytystä ja koulutusta liiton aihepiiriin liittyen vähintään kahdesti toimintavuonna. Viikonlopun kestäviin intensiivitapahtumiin sisältyy työpajoja, suunnittelua, kokoustamista sekä rennompaa ryhmäytymistä. Niiden lisäksi järjestetään muita työpajoja tai koulutuksia tarvittaessa.

Liiton edustajia osallistuu muiden tahojen järjestämiin keskustelutilaisuuksiin, seminaareihin sekä kouluvierailuihin. Liitto tuottaa antimilitarismiin liittyvää koulutusmateriaalia pyynnöstä koulujen tai muiden toimijoiden järjestämille oppitunneille tai tapahtumiin.

3 Opintotoiminta

Liitto pitää avoimena mahdollisuutta järjestää opintotoimintaa yhdessä oppilaitosten kanssa vuonna 2021.

4 Viestintä
4.1. Antimilitaristi-lehti

Vuonna 2020 uudistunut Antimilitaristi-lehti ilmestyy neljä kertaa vuonna 2021. Lehden nettiversio julkaisee juttuja myös varsinaisten printtilehden numeroiden välisenä aikana. Lehden uudistamisen myötä se on entistä paksumpi, käteensopivampi ja visuaalisesti houkuttelevampi. Lehden painos on vuonna 2021 noin 2000-3000. Yksi toimintavuoden numeroista lähetetään kaikkiin Suomen toisen asteen kouluihin.

Antimilitaristi jatkaa laadukkaiden antimilitarismiin kytkeytyvien aiheiden monipuolista käsittelemistä teemapohjaisesti. Lisäksi Antimilitaristi on edelleen Suomen ainoa media, joka julkaisee laajasti aseistakieltäytymiseen liittyviä uutisia eri maista suomen kielellä. Antimilitaristi on Aikakauslehtien liiton sekä Kultti ry:n jäsen. Lehti on sitoutunut journalistisiin periaatteisiin.

Lehden toimituskunta kokoontuu vähintään neljästi vuoden aikana. Suunnittelukokouksissa valitaan tulevien numeroiden teemat sekä luodaan sisältösuunnitelma seuraavalle lehdelle. Toimituskuntaan kuuluu toistakymmentä aktiivisesti lehden tekoon osallistuvaa henkilöä. Päätoimittajalle ja taittajalle maksetaan palkkiot, muuten toimitaan pääasiassa vapaaehtoisuuden pohjalta.

Vuonna 2021 kehitystyö kohdistetaan erityisesti lehden verkkoversion kehittämiseen. Koronaviruksesta aiheutuvan erityistilanteen aikana keksittyjä uusia tapoja jakaa lehteä jatketaan vuoden 2021 aikana.

4.2. Neuvonta

Yksi liiton keskeisimmistä toimintamuodoista tulee edelleenkin olemaan aseistakieltäytymiseen liittyvä neuvonta, joka koskee kaikkia aseistakieltäytymisen muotoja. Näitä ovat siviilipalvelus, totaalikieltäytyminen, reservinkieltäytyminen ja palveluksesta vapauttaminen. Neuvontaa toteutetaan sähköpostilla, puhelimitse, henkilökohtaisten tapaamisten sekä sosiaalisen median ja muun verkkoviestinnän välityksellä vuoden jokaisena arkipäivänä. Liitto odottaa neuvontakyselyjen määrän pysyvän korkeana vuonna 2021, ollen jälleen useita satoja vuodessa.

Neuvonnasta vastaavat liiton työntekijät sekä vapaaehtoisista lähinnä hallituksen jäsenistä koostuva tiimi. Hankalissa neuvontatapauksissa tiimiläinen voi kysyä apua muilta sisäisellä keskustelukanavalla, kuitenkin neuvottavan yksilönsuojaa kunnioittavalla tavalla.

4.3 Verkkoviestintä

Liitto jatkaa sanomansa levittämistä verkossa, sillä verkkoviestinnän merkitys ihmisten tiedonhankintakanavana on kasvanut jatkuvasti. Lisäksi vallitseva koronavirustilanne on vähentänyt ihmisten fyysisiä kontakteja ja kasvattanut verkkoviestinnän merkitystä entisestään. Liitto siirtää viestintänsä painopistettä entistä enemmän verkkoon, mikäli koronavirustilanne jatkuu hankalana myös vuonna 2021. Liiton viestintäkanavia verkossa ovat:

-Liiton ylläpitämät verkkosivut (akl-web.fi, eroa-armeijasta.fi, kutsunnat.net, antimilitaristi.fi)

-Liiton sosiaalisen median tilit (Facebook, Instagram, Twitter, Youtube)

-Liiton keskustelu- ja tiedotuskanavat (sähköpostilistat, Whatsapp-, Telegram- ja Facebook-ryhmät)

Liitto uudisti akl-web.fi sivustonsa vuosien 2019-20 aikana. Sivustosta tehtiin selkeämpi ja nykyaikaisempi sekä mobiiliyhteensopivampi. Sivun kehityksessä otettiin huomioon EU:n saavutettavuusdirektiivin suositukset. Sivustoa päivitetään edelleen noin viikottain vuonna 2021. Erityisesti sen ruotsin- ja englanninkielisiä versioita parannetaan toimintavuoden aikana.

Sosiaalista mediaa käyttävät etenkin Aseistakieltäytyjäliiton kohderyhmänä olevat nuoret. Liitolla on erityinen sometyöryhmä, jonka tehtävänä on sisällöntuottaminen liiton sosiaalisen median kanaville. Ryhmän toiminta pohjautuu viikottaisiin vastuuvuoroihin. Muulta ryhmältä saa tukea ja ideoita, mutta vastuuvuorossa oleva henkilö vastaa sisällön tuottamisesta ja julkaisemisesta. Työryhmä jatkaa toimintaansa vuonna 2021.

Liiton hallitus ja eri toimintaryhmät käyttävät entistä enemmän yhdessä valitsemiaan pikaviestintäsovelluksia toimintansa organisoimisessa sähköpostilistojen sijaan.

Liitto toteuttaa viestintäuudistuksen vuoden 2021 aikana. Uudistus toteutetaan jäsenkyselyn pohjalta. Tarkoitus on nykyaikaistaa viestintää jäsenten ja aktiivien suuntaan.
Liitto järjestää erilaisia tapahtumia ja konferensseja verkossa videopuheluohjelmien välityksellä. Tällaisia ovat esimerkiksi vuonna 2020 aloitetut Aseistakieltäytyjäiltamat, jotka on toteutettu Jitsi Meet -videopuheluohjelman välityksellä. Myös liiton hallitus ja toimintaryhmät käyttävät Jitsi Meetia toiminnassaan. Muita liiton yleisesti käyttämiä palveluita ovat Facebookin ja YouTuben videoiden suoratoistopalvelut. Videostriimien ohella tarkoituksena on tuottaa jälleen myös muuta videosisältöä.

4.4 Muu viestintätyö

Liitto jatkaa mm. haastattelujen ja taustatiedon antamista toimittajille, lähettää lehdistötiedotteita medioille, osallistuu keskusteluun mielipidepalstoilla sekä lähettää oikaisuvaatimuksia tarvittaessa.

Liitto levittää näkökantojaan myös lentolehtisten muodossa esimerkiksi ottamalla osaa mielenosoituksiin, keskustelutilaisuuksiin ja tapahtumiin. Liitto voi järjestää näitä myös itse. Liitto pitää useissa kulttuuri- ja yhteiskunnallisissa tapahtumissa infopöytäänsä, jossa on mahdollista keskustella liiton aktiivien kanssa sekä ottaa ilmaiseksi liiton julkaisemia esitteitä, Antimilitaristi-lehtiä ja muita painotuotteita.

Liitto lähettää vuosittain kaikille jäsenilleen kaksi jäsenkirjettä, jotka sisältävät katsauksen liiton toiminnasta ja ajankohtaisista asioista sekä tietoa tulevista tapahtumista. Jäsenkirjeet toimivat samalla kutsuina liiton varsinaisiin kokouksiin.

5 Julkaisutoiminta

Liitto päivittää tarvittaessa vanhoja julkaisujaan sekä ottaa niistä uusia painoksia. Liiton aikaisemmin julkaisemaa tai ulkomailta tuotua antimilitaristista kirjallisuutta ja äänilevyjä levitetään aikaisempaan tapaan tapahtumissa, toimistolta ja verkkokaupasta käsin. Liitto ottaa myös uutta kotimaista ja ulkomaista kirjallisuutta levitettäväksi mahdollisuuksien mukaan. Uusia ajankohtaisiin teemoihin liittyviä pamfletteja julkaistaan antimilitarismille keskeisistä teemoista resurssien ja tarpeen mukaan. Toimintasuunnitelmaa kirjoittaessa tällaisia ei ole tiedossa. Liiton nettisivuilta löytyvää Mielipidevangin opasta päivitetään edelleen.

6. Kansainvälinen toiminta ja yhteistyö

Antimilitaristisen liikkeen voima on isolta osin sen kansainvälisessä luonteessa. Kansainvälisen sopimusjärjestelmän ja ihmisoikeuksien voidaan katsoa syntyneen yhteenliittyneiden aktivistien pitkällisen työn tuloksena ja ne muodostavat edelleen merkittävän rungon, johon rauhantyötä tekevät voivat tukeutua kaikkialla maailmassa. Pitkäjänteisen vaikuttamistyön rinnalle tarvitaan myös suorempaa ja aloitteellisempaa toimintaa sotien ja niiden syiden poistamiseksi. Eri maiden rauhanaktivistit mm. jakavat toimintatapoja ja kokemuksia toisilleen, saavat vaikutusvaltaa joukkoliikkeen ja solidaarisuuden avulla sekä liennyttävät viholliskuvia.

Aseistakieltäytyjäliitto on kansainvälisen antimilitaristien kattojärjestön War Resisters’ Internationalin Suomen haara. WRI toimii esikuvana ja tärkeänä tiedonlähteenä liiton omalle toiminnalle. AKL osallistuu WRI:n organisoimiin kansainvälisiin toimintapäiviin ja -viikkoihin, sen kokouksiin ja seminaareihin sekä välittää edelleen sen kautta saatua tietoa Suomessa kuten myös jakaa tietoa Suomesta edelleen verkostolle. Vuonna 2021 AKL osallistuu WRI:n organisoimaan aseistakieltäytyjäpäivään toukokuussa, nuorten militarisoinnin vastaisen toimintaviikon tapahtumiin marraskuussa sekä rauhanvankipäivään joulukuussa. Toimintavuosi on WRI:n 100-vuotisjuhlavuosi. Liitto osallistuu myös Lontoossa marraskuussa järjestettävään juhlaseminaariin ja kokoukseen.

AKL on myös European Bureau for Conscientious Objection -järjestön jäsen. EBCO tekee aseistakieltäytymisoikeutta koskevaa vaikuttamistyötä kansainvälisten ihmisoikeuselimien ja Euroopan unionin suuntaan. Liiton edustaja osallistuu kaksi kertaa vuodessa järjestettävään EBCO:n hallituksen kokoukseen, sekä järjestön tuottamaan aseistakieltäytymisoikeuden tilaa Euroopan neuvoston maissa tarkastelevan vuosiraportin toimittamiseen.

Useat liiton aktiivit ovat mukana lähinnä Itämeren alueen ja Ukrainan rauhanaktivisteista koostuvan Baltic Glory -verkoston toiminnassa. Verkosto pitää yllä liittolaisuuksia, tiedottaa eri maissa tapahtuvasta aktivismista ja suunnittelee tulevaa toimintaansa virtuaalisesti. Projektin puitteissa pyritään järjestämään yhteisiä tapahtumia, joihin liitolla on aikomus osallistua.

Liitto pitää yllä yhteyksiään Venäjän aseistakieltäytyjäliikkeisiin, erityisesti Movement of Conscientious Objectors -ryhmään. Liitto järjestää ainakin yhden yhteisen tapahtuman ryhmän kanssa toimintavuoden aikana.

Aseistakieltäytyjäliitto on mukana myös muissa kansainvälisissä kampanjoissa. Se osallistuu International Peace Bureaun huhtikuussa organisoimaan maailman sotilasmenojen vastaiseen toimintaviikkoon. Liitolla on edustajansa myös International Campaign to Abolish Nuclear Weaponsin Suomen jaostossa, kuten myös Stop Killer Robots -kampanjassa.

7 Projektit
7.1 Kutsuntakampanja

Syksyllä kutsuntojen aikaan järjestettävä kutsuntakampanja on edelleen liitolle keskeinen projekti. Kampanjan tarkoituksena on levittää kaikille kutsuntoihin määrätyille tietoa siviilipalveluksesta, totaalikieltäytymisestä sekä vapautuksen saamisen perusteista. Tällä hetkellä informaation kulku ei toteudu kutsunnoissa edes niiltä osin, että kutsuntaviranomaisten lakisääteinen velvoite tiedottaa aseistakieltäytymisoikeudesta toteutuisi. Aseistakieltäytyjät kertovat lähes poikkeuksetta joutuneensa etsimään itse lähes kaiken informaation valintansa toteuttamiseksi. Kansalaisyhteiskunnan voimin tehtävä tiedotus on näin ollen välttämätöntä tasavertaisen tiedonsaannin edes osittaiseksi parantamiseksi.

Kutsuntakampanjaa uudistettiin vuonna 2020 sen infosisällön, visuaalisen ilmeen sekä nettisivujen osalta. Kampanjan painopiste on siirretty sosiaaliseen mediaan sekä muuhun sähköiseen viestintään. Kutsuntakampanjan virtuaalisen osion kehittämistä entistä toimivammaksi on tarkoitus jatkaa vuonna 2021. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni kutsuntaikäinen nuori saisi tietoa asepalveluksen vaihtoehdoista.

Kampanjaa toteutetaan edelleen myös jakamalla aseistakieltäytymismahdollisuuksista kertovia ja asevelvollisuutta kritisoivia lentolehtisiä kutsuntapaikkojen ulkopuolella sekä muissa sopivissa paikoissa, joissa kutsuntoihin osallistuvaa nuorisoa liikkuu. Liiton tavoitteena on saada kampanja toteutumaan entistä useammalla paikkakunnalla vuonna 2021.

7.2 Ruokaa ei aseita -kampanja

Kampanja on osa kansainvälistä Food Not Bombs -liikettä, joka jakaa tarvitseville ilmaista hävikkiruokaa samalla kritisoiden sitä järjettömyyttä, että asevarusteluun käytetään valtavia summia, vaikka miljoonilla ihmisillä ei ole varaa edes kunnolliseen ravintoon. Myös Suomessa on monia niin vähävaraisia ihmisiä, että heillä on vaikeuksia ostaa itselleen tai läheisilleen riittävästi monipuolista ja laadukasta ravintoa. Erityisesti koronavirusepidemian aiheuttaman työttömyyden ja talousvaikeuksien takia tämän ongelman voidaan odottaa kasvavan. Kaikki kampanjan piirissä jaettava ruoka on vegaanista. Osana kampanjaa vuonna 2021 järjestetään kansainvälinen Ruokaa ei aseita -leiri.

Kampanjaa toteutetaan itsenäisten REA-ryhmien toimesta pitkin vuotta. Ryhmien aktiivit toimivat usein Aseistakieltäytyjäliitossa, ja liitto tukee ryhmiä taloudellisesti ja neuvonnallisesti. Ruoanjakojen yhteydessä jaetaan sotavarustelua kritisoivaa materiaalia. Kampanjaa suunnitellaan myös toteutettavan erilaisissa  tapahtumissa, esimerkiksi Asunnottomien yö -tapahtumissa. Kampanjan toteuttamisessa otetaan huomioon silloinen koronavirustilanne. Tapahtumissa pidetään riittävät turvavälit ja tarjoillaan myös käsidesiä. Lisäksi esimerkiksi takeaway-annoksia suositellaan, jotta ihmisten ei tarvitsisi syödä lähekkäin.

7.3 Asepalvelus 2020

Liitto on edelleen mukana yhdenvertaista, tasa-arvoista ja rankaisematonta asepalvelusta Suomeen ajavassa Asepalvelus 2020 -kampanjassa. Pääasiallisesti toiminta keskittyy sosiaalisessa mediassa tehtävään tiedotukseen jonka tarkoituksena on kasvattaa liikettä kampanjan mukaisen mallin aikaansaamiseksi. Liitto jatkaa myös kampanjan nettisivujen päivittämistä.

7.4 Nuorison militarisoimista vastustava toiminta

Kutsuntakampanjan lisäksi liitolla on muutakin nuorison militarisoimista vastustavaa toimintaa. Liitto kerää ja tuo esiin kokemuksia, joissa kutsuntavelvolliset ovat saaneet liian vähäiset tiedot aseistakieltäytymisestä kutsuntojen yhteydessä. Liitto tuo näitä tietoja esiin siviilipalvelusasian neuvottelukunnassa sekä muussa vaikuttamistyössään, tavoitteenaan tilanteen paraneminen.

Liitto tarkkailee kouluissa ja nuorten suosimissa tapahtumissa ja medioissa tehtävää armeijan propagandatoimintaa sekä alaikäisille suunnatun vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaa. Liitto nostaa esiin tällaisen toiminnan ristiriitaisuuden suhteessa lapsen oikeuksiin.

Näitä teemoja liitto tuo erityisesti esiin Nuorten militarisoinnin vastaisen toimintaviikon yhteydessä.

7.5 Festivaaliprojekti

Liitto jatkaa musiikkifestivaaleilla ja muissa nuorten suosimissa joukkotapahtumissa toteuttamaansa informaation jakamista. Liitto jakaa aseistakieltäytymisestä kertovia infolehtisiä, myy tukituotteitaan sekä käy keskusteluja nuorten kanssa aseistakieltäytymiseen liittyvistä asioista. Projekti on kuitenkin erityisen herkkä vallitsevalle tartuntatautitilanteelle ja sen toteutuminen on riippuvaista siitä järjestetäänkö joukkotapahtumia turvallisesti vuonna 2021.

7.6. Kulttuuritoiminta

Kuten festivaalit, myös liiton järjestämät konsertit ovat erittäin riippuvaisia siitä voidaanko niitä järjestää turvallisesti vuonna 2021. AKL:n Rauhanasemalla järjestämät tukikonsertit ovat olleet vuosikausien ajan tärkeä kohtaamispaikka antimilitaristeille sekä merkittävä tulonlähde liiton toiminnalle. Liitto pohtii vaihtoehtoisia tapoja konserttien järjestämiselle mikäli koronatilanne on yhtä paha vuonna 2021.

Liitto järjestää yhdessä Antikvariaatti Mustan kanin kolon kanssa Varjokirjamessut. Yhteiskunnallista ja vaihtoehtoista kirjallisuuskeskustelua yhteentuova tapahtuma voidaan tarvittaessa järjestää virtuaalisena vuoden 2020 tapahtuman tapaan.

Liitto jatkaa antimilitaristisen kulttuurin ja taiteen tukemista. Myös liiton julkaisema lehti tuo esiin antimilitarismin teemoja käsitteleviä taiteilijoita ja teoksia.

7.7. Muut antimilitaristiset projekti

Liitto kiinnittää huomiota sotien syiden poistamiseen. Yhtenä keskeisenä syynä se näkee sosiaalisen epätasa-arvon. Liitto ottaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämisen huomioon toiminnassaan ja toimii sen edistämiseksi Suomessa ja globaalisti. Erityisesti liitto huomioi tämän kritiikissään jossa se vertailee sotavarustelumenoja ja inhimilliseen hyvinvointiin suunnattujen varoja.

AKL tuo edelleen esiin ilmastonmuutoksen ja militarismin välisiä yhteyksiä. Liitto pyrkii saamaan huomiota ja kannatusta armeijoiden aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden ympäristöongelmien huomioimiseksi ilmastosopimuksissa ja tavoitteissa. Liitto kritisoi resurssien suuntaamista tuhoisaan asevarusteluun samalla kun välttämättömissä ilmastonmuutosta hillitsevissä toimissa hidastellaan. Liitto osallistuu ilmastoliikkeen marsseihin ja ympäristöliikkeen tapahtumiin. Liitto jatkaa ydinaseiden ja ydinvoimateollisuuden keskinäistä yhteyttä esille tuovaa toimintaa.

AKL levittää tietoa aseistakieltäytyjien tilanteesta ja rauhanvangeista eri puolilla maailmaa sekä mahdollisuuksien mukaan tavoista osoittaa heille tukea. Liitto tukee sotien ja konfliktien uhrien, pakolaisten, oikeutta turvalliseen ja oikeudenmukaiseen turvapaikanhakuprosessiin. Liitto nostaa esiin ja pyrkii taustoittamaan maailman eri konflikteja sosiaalisen median kanavissaan ja lehdessään sekä osallistuu niiden lopettamista vaativiin vetoomuksiin ja kannanottoihin. Liitto osallistuu rasismin- ja fasismin vastaiseen toimintaan sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia tukevaan toimintaan.

Liitto on valmis antamaan juridista apua avointa väkivallatonta antimilitarismiin kytkeytyvää suoraa toimintaa toteuttaville tahoille. Liitto tukee edelleen kolumbialaista kummilastaan Interpedia-järjestön kautta.

Liiton toimintaan osallistumisella on merkittävä vertaistuen merkitys aseistakieltäytyjille, joihin valitettavasti edelleen kohdistuu paljon negatiivisia ennakkoluuloja. Liiton aktiivit jatkavat vapaa-ajan keskinäisen toiminnan järjestämistä esimerkiksi retkien, juhlien ja liikunnan muodossa.

8. Oikeusaputoiminta

Aseistakieltäytyjäliitto tarjoaa edelleenkin oikeudellista neuvontaa kaikissa siviilipalvelukseen, totaalikieltäytymiseen, reservinkieltäytymiseen ja palveluksesta vapauttamiseen liittyvissä ongelmatapauksissa. Totaalikieltäytyjille tai muista asevelvollisuuteen kytkeytyvistä syistä mahdollisesti syytteeseen joutuville tarjotaan liiton kautta aiheeseen perehtynyt oikeusavustaja. Liitto pyrkii tavoittamaan jokaisen totaalikieltäytyjän tarjoten hänelle mahdollisuutta apuun.

9 Tarvikevälitys

Vuonna 2020 monia tapahtumia jouduttiin koronavirusepidemian takia perumaan, joten liitto ei voinut pitää niissä myyntipöytäänsä. Tämän takia tukituotemyynti jäi vähäisemmäksi kuin aikaisempina vuosina. Liitto kuitenkin kehitti verkkokauppaansa. Sen ansiosta liiton tukituotemyynti kasvoi verkossa vastapainoksi koronavirusepidemian aiheuttamille tappioille. Liitto suunnittelee edelleen tehostavansa tukituotemyyntiään verkossa vuonna 2021. Tätä toteutetaan mainostamalla uudistettua verkkokauppaa sekä yksittäisiä tuotteita liiton sosiaalisen median tileillä.

Liiton tukituotteisiin kuuluvat esimerkiksi antimilitaritiset T-paidat, kaulahuivit, kangaskassit, kangasmerkit, pinssit, kaulakorut, rintanapit ja kirjat. Tukituotevarastolle ei ole akuuttia täydennystarvetta vuonna 2020 tehtyjen hankintojen ansiosta, mutta tarpeen mukaan tukituotevarastoa täydennetään ja uusia tukituotteita kehitetään.

10 Hallinto

Aseistakieltäytyjäliiton liittokokous kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa. Sääntömääräinen liittokokous järjestetään sekä keväällä että syksyllä. Liiton hallitukseen kuuluu 12 liittokokouksissa valittua jäsentä. Hallitus kokoontuu sääntöjen mukaan vähintään kuusi kertaa vuodessa, mutta käytännössä useammin. Etäosallistuminen hallituksen kokouksiin on mahdollista käyttämällä videopuheluita. Sääntömuutos, joka mahdollistaa etäosallistumisen myös liittokokouksiin on käsiteltävänä syysliittokokouksessa 2020.

11 Toimisto

Aseistakieltäytyjäliiton toimisto sijaitsee Rauhanasemalla Helsingin Pasilassa. Liitto vuokraa toimiston tilaa Suomen Rauhanliitolta. Liitto pyrkii siihen, että sillä on kaksi palkattua osa-aikaista työntekijää vuonna 2021. Liitto varautuu myös siihen, että erillisiä projekteja tai suuria tapahtumia varten, kuten esimerkiksi Ruokaa ei aseita -leirin koordinaattorin tehtävään, voidaan palkata lyhytaikaista lisätyövoimaa. Liitto työllistää TE-toimiston asiakkaita esimerkiksi työkokeilun tai palkkatuen kautta mahdollisuuksien mukaan. Oppilaitosten opiskelijoita voidaan ottaa puolestaan työharjoitteluun.

Liiton toimiston ylläpitämisestä huolehtivat työntekijät ja edellä mainitut tukityöllistetyt sekä vapaaehtoiset aktiivit. Toimisto hoitaa liiton juoksevien asioita, joihin kuuluvat mm. neuvonta, asiakaspalvelu, jäsenrekisterin ylläpito, tukituotteiden myynti ja vapaaehtoistyön koordinointi. Vapaaehtoistyön osuus toimiston ylläpitämisessä on edelleen merkittävä.

12 Talous

Liiton taloudelliset resurssit ovat edelleen toiminnan määrään ja laatuun nähden erittäin niukat. Liiton taloudellinen tilanne on kuitenkin vakaa. Taloudenhoitaja tai kirjanpitäjä esittelee jokaisen hallituksen kokouksen yhteydessä taloudellista tilannetta välitilinpäätöksen avulla. Liiton tavoitteena on parantaa omaa varainhankintaansa toimintavuonna.

Hyväksytty Aseistakieltäytyjäliiton hallituksen kokouksessa 4.10.2020.