Aseistakieltäytyjäliitto ry

Rauhanasema, Veturitori 3

00520 Helsinki

040 836 2786

toimisto@akl-web.fi

www.akl-web.fi

 

 

Aseistakieltäytyjäliiton hallituksen esitys toimintasuunnitelmaksi vuodelle 2022

1 Yleistä

 

1.1 Toiminnan periaatteet ja toimintaympäristö

 

Aseistakieltäytyliitto (AKL) on eri aseistakieltäytyjäryhmien, kuten siviilipalvelusvelvollisten, totaalikieltäytyjien ja reservinkieltäytyjien etujärjestö. Toisaalta liitto on myös yleinen antimilitaristinen nuorten rauhanjärjestö, joka järjestää myös toimintaa muiden kuin suoraan aseistakieltäytymiseen liittyvien teemojen parissa.

 

Liiton toiminnan pohjana on kansainvälinen sodanvastustajien julistus: "Sota on rikos ihmiskuntaa vastaan. Siksi olen päättänyt olla tukematta minkäänlaista sotaa ja kamppailla sotien kaikkien syiden poistamiseksi”. Tästä lähtökohdasta käsin liitto ajaa aseistakieltäytymisoikeuden täysimääräistä toteutumista ja asevelvollisuuden lakkauttamista. Lisäksi liitto pyrkii puuttumaan konfliktien juurisyihin, kuten resurssien epätasa-arvoiseen jakautumiseen, ympäristökriiseihin, asevarustelukierteeseen ja kansallismieliseen kiihkoiluun.

 

AKL on osa kansainvälistä antimilitaristista rauhanliikettä. Suomessa liitto kuuluu rauhanjärjestöjen kattojärjestöön Suomen Rauhanliittoon, jonka omistamalla Rauhanasemalla Helsingin Pasilassa sijaitsee liiton toimisto. Kansainvälisesti liiton tärkeimpiä viiteryhmiä ovat War Resisters’ International (WRI) ja European Bureau for Conscientious Objection (EBCO).

 

Vuonna 2022 Aseistakieltäytyjäliiton toimintaympäristöä luonnehtii edelleen reagoiminen asevelvollisuuden kehittämistä selvittävän parlamentaarisen komitean johtopäätöksiin, jotka julkaistaan loppuvuodesta 2021. Ilkka Kanervan johtaman komitean jäsenet ovat esittäneet eri yhteyksissä puheenvuoroja, joiden perusteella AKL arvioi komitean suositusten liittyvän erityisesti kutsuntojen laajentamiseen koskemaan myös juridisia naisia sekä siviilipalveluksen uudistamiseen kokonaisturvallisuuden toimintamallin tarpeista käsin. 

 

AKL:n näkemyksen mukaan asevelvollisuuteen liittyviä sanktioituja pakkoja pitäisi pikemminkin vähentää kuin lisätä, eikä liitto myöskään luonnollisesti kannata kutsuntojen pakollisuuden laajentamista. Liitto myös näkee siviilipalveluksen kehittämisen kriisiaikojen tarpeista lähtien potentiaalisesti aseistakieltäytyjien vakaumusta uhkaavana. Liiton ajankohtaisena tavoitteena on saavuttaa näille näkemyksille nykyistä laajempaa näkyvyyttä ja kannatusta julkisessa keskustelussa vuonna 2022.

 

Toisena ajankohtaisena tavoitteenaan AKL aloittaa aktiivisen valmistautumisen vaikuttamistyöhön vuoden 2023 eduskuntavaaleissa ja niitä seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Vuonna 2022 liitto määrittelee keskeiset lyhyen aikavälin tavoitteet seuraavan vaalikauden ajaksi. Liitto pyrkii myös löytämään liittolaisuuksia sellaisten kansalaisjärjestöjen, puolueiden ja muiden poliittisten vaikuttajien kanssa, joilla on yhteneviä tavoitteita.

 

Kolmanneksi ajankohtaiseksi tavoitteeksi liitto nostaa järjestön toimijoiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaamisen parantamisen. Osana tätä tavoitetta parannetaan myös liiton kykyä puuttua häirintään silloin kun sellaista liiton tapahtumissa ilmenee.

 

Covid-19-pandemian vuoksi vuosina 2020 ja 2021 suuri osa liiton toiminnasta ja hallinnosta on järjestetty etäyhteyksien välityksellä. Vuonna 2022 liitto panostaa jälleen edellisvuosia enemmän lähitapahtumien järjestämiseen, vaikka etäyhteyksiäkin hyödynnetään tarpeen mukaan erityisesti kansallisen ja kansainvälisen tason toiminnassa. Lähitapahtumia pyritään järjestämään useilla eri paikkakunnilla ympäri Suomen pääosin paikallisten aktiivien voimin.

 

1.2 Aseistakieltäytyminen

1.2.1 Siviilipalvelus

Aseistakieltäytyjäliitto vastustaa nykyistä pakkokeinoin ylläpidettyä siviilipalvelusta osana asevelvollisuusjärjestelmää. Niin kauan kuin asevelvollisuus kuitenkin on voimassa, liitto toimii siviilipalvelusvelvollisten oikeuksien puolesta ja tavoittelee aseistakieltäytyjien vakaumusta kunnioittavaa ja mahdollisimman mielekästä siviilipalvelusjärjestelmää.

 

Aseistakieltäytyjäliiton neuvonta tarjoaa siviilipalvelusvelvollisille ja siviilipalvelukseen hakeville tietoa ja apua edellisvuosien tapaan. Liiton edustajat käyvät esittäytymässä jokaiselle Siviilipalveluskeskuksella tai etäyhteyksin koulutusjaksoaan suorittavalle siviilipalveluksen koulutuserälle tuoden esiin keskeisimpiä edunvalvontakysymyksiä ja mahdollisia tulevia ongelmatilanteita. Liitolla on myös Työ- ja elinkeinoministeriön alaisessa Siviilipalvelusasiain neuvottelukunnassa edustajansa, jonka kautta liitto voi edistää käytännön tasolla siviilipalveluksen suorittajien etuja. Lisäksi liitto pitää yllä rakentavaa keskusteluyhteyttä suoraan Lapinjärvellä toimivan Siviilipalveluskeskuksen kanssa. 

 

Julkisessa keskustelussa ja yhteydenpidossaan poliittisiin päättäjiin AKL jatkaa myönteisen ja rauhaa edistävän siviilipalvelusvaihtoehdon edistämistä, ja torjuu yritykset kehittää siviilipalveluksesta puhtaasti kriisiaikojen tarpeisiin varautuva palvelusmuoto.  Liitto pitää myös tiiviisti esillä YK:n ihmisoikeuskomitean vuonna 2021 esittämää kritiikkiä Suomen siviilipalveluslainsäädäntöä kohtaan. Ihmisoikeuskomitea ilmoitti olevansa huolissaan siviilipalveluksen pituudesta ja sotilashenkilöiden vaikutusvallasta siviilipalveluksen kehittämiseen sekä kehotti Suomen valtiota huolehtimaan riittävästä tiedotuksesta aseistakieltäytymisoikeudesta ja asepalveluksen suorittamisen vaihtoehdoista. 

 

Vuonna 2022 liitto myös jatkaa kaikilla vaikuttamisen tasoilla työtään sähköisen siviilipalvelushakemuslomakkeen kehittämiseksi. Tällä hetkellä Siviilipalveluskeskus ylläpitää sähköistä siviilipalvelushakemuslomaketta, joka on mahdollista täyttää vahvan tunnistautumisen takana keskuksen ylläpitämässä OmaSivari-palvelussa. Täyttämisen jälkeen lomake täytyy kuitenkin vielä tulostaa, allekirjoittaa ja lähettää hakijan omaan armeijan aluetoimistoon. Lisäksi lomake ei ole käytettävissä parhaillaan varussotilaspalvelusta suorittaville siviilipalvelukseen hakijoille.

 

Aseistakieltäytyjäliitto tavoittelee  siviilipalvelushakemuslomaketta, joka olisi kaikkien asevelvollisten käytettävissä, jonka voisi allekirjoittaa sähköisesti ja lähettää suoraan asiasta kunkin hakijan kohdalla päättävän viranomaisen hyväksyttäväksi. Tällainen lomake auttaisi useita siviilipalvelukseen hakevia ryhmiä, jotka nyt käyttävät runsaasti liiton tarjoamaa neuvontaa, eli siviilipalvelukseen kesken varussotilaspalvelun hakevia ja täydennyspalvelukseen juuri ennen kertausharjoituksia hakevia reservinkieltäytyjiä. 

 

Liitto on aiemman vaikuttamistyönsä yhteydessä luonut yksityiskohtaiset vaatimukset siviilipalvelusjärjestelmän uudistamiseksi. Tavoitteet ovat luettavissa liiton verkkosivuilla, ja liiton edustajat pitävät niitä aktiivisesti esillä vaikuttamistyössään.

1.2.2 Totaalikieltäytyminen

 

Aseistakieltäytyjäliitto jatkaa vuonna 2022 tiedottamista totaalikieltäytymisestä sekä tukee ja neuvoo totaalikieltäytyjiä heidän kieltäytymisprosessissaan. Liitto kehottaa kaikkia totaalikieltäytyjiä olemaan yhteydessä ja pyrkii saamaan julkisuutta heidän näkemyksilleen ja oikeusprosesseillen esimerkiksi julkaisemalla kieltäytymisilmoituksia, puolustuspuheenvuoroja ja tiedotteita tuomioista viestintäkanavissaan. Halukkaiden totaalikieltäytyjien kanssa järjestetään myös muuta tukitoimintaa, kuten mielenosoituksia ja performansseja. 

 

AKL kampanjoi edelleen totaalikieltäytyjien vapausrangaistuksista luopumisen puolesta, pitäen esillä myös kansainvälisten ihmisoikeuselinten niihin kohdistamaa kritiikkiä. Liitto pyrkii erityisesti tuomaan tunnetuksi YK:n ihmisoikeuskomitean vuonna 2021 esittämää vaatimusta vapauttaa välittömästi kaikki vangitut aseistakieltäytyjät sekä lopettaa heidän syytteeseen asettamisensa ja tuomitsemisensa.

 

Liitto etsii edelleen vuonna 2022 totaalikieltäytyjiä, jotka olisivat halukkaita viemään saamansa tuomiot YK:n ihmisoikeuskomitean tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi. Mikäli tällaisia henkilöitä löytyy, liitto auttaa ja hankkii heille tukea kansainvälisessä oikeusprosessissa ja tiedottaa asian etenemisestä jäsenilleen, Suomen tiedotusvälineille ja kansainväliselle rauhanliikkeelle.

1.2.3 Reservinkieltäytyminen

 

Aseistakieltäytyjäliitto jatkaa reservinkieltäytymiseen liittyvää tiedotusta, julkiseen keskusteluun osallistumista, reservinkieltäytyjien neuvontaa sekä reservinkieltäytyjien etujen ajamista monin eri tavoin myös vuonna 2022.

Reservinkieltäytymisen mahdollisuudesta tiedotetaan edelleen eroa-armeijasta.fi-sivustolla sekä uudistetulla Aseistakieltäytyjäliiton varsinaisella sivustolla. Julkiseen keskusteluun osallistutaan tarpeen mukaan esimerkiksi Twitterissä tai lähettämällä aiheeseen liittyviä tiedotteita lehdistölle. Reservinkieltäytyjiä neuvotaan edelleen henkilökohtaisesti puhelimitse sähköpostitse tai muissa sosiaalisissa medioissa.

 

AKL näkee reservinkieltäytymisen perustavanlaatuisena osana aseistakieltäytymisoikeutta. Asevelvollisuus suoritetaan nuorena, jolloin yksilön kehitys on vielä monella tapaa kesken. Nuoret ihmiset ovat mm. alttiimpia erilaisille painostuksen muodoille ja eivät välttämättä ole ehtineet tutustua laajasti erilaisiin maailmankatsomuksiin. Tämä johtaa monen kohdalla heikosti harkittuun päätökseen suorittaa palvelus armeijassa. Reservinkieltäytyminen kuitenkin tarjoaa ihmisille mahdollisuuden harkita asiaa uudelleen. Tässä moni tarvitsee henkistä tukea ja keskusteluapua ja sitä myös tarjotaan Aseistakieltäytyjäliitosta. Liitto kiinnittää myös omassa viestinnässään huomiota siihen, että reservinkieltäytyjät löytäisivät ja tuntisivat itsensä tervetulleiksi Aseistakieltäytyjäliiton toimintaan. 

 

Reservinkieltäytyjät ovat aiempien vuosien tapaan velvollisia suorittamaan niin sanotun täydennyspalveluksen, joka kestää käytännössä viisi päivää, mutta joka voi kestää rauhan aikana enimmillään 40 päivää, Aseistakieltäytyjäliiton näkemyksen mukaan palvelukselle ei ole osoitettu tosiasiallista tarvetta. Liitto jatkaa myös vuonna 2022 työtään täydennyspalveluksen muuttamiseksi vapaaehtoiseksi.

 

Reservinkieltäytymiseen liittyy myös joitakin lainsäädännöllisiä epäkohtia, kuten mm. toistuvat tuomiot täydennyspalveluksesta toistuvasti kieltäytyville. Tämä rikkoo oikeusjärjestelmälle keskeistä ne bis in idem -periaatetta, jonka mukaan samasta rikoksesta ei saa rangaista useaan kertaan. Täydennyspalveluksesta kieltäytymisen voidaan katsoa perustuvan samaan vakaumukseen joka kerta. Liitto jatkaa työtään näiden epäkohtien korjaamiseksi myös vuonna 2022. 

 

1.2.4 Palveluksesta vapauttaminen

Palveluksesta terveydellisistä syistä vapautetut ovat suurin asevelvollisuuden piirissä oleva ryhmä, joka ei suorita asepalvelusta. Ryhmä on myös kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Aseistakieltäytyjäliitto pitää sinänsä myönteisenä tilannetta, jossa armeijaan menevät yhä useammin vain ne, joilla on oikeasti edellytykset ja halu suorittaa palvelus.  Toisaalta tilanne kertoo yhä useammalla nuorella olevan joko fyysisen terveyden tai mielenterveyden ongelmia. 

 

AKL:n näkemyksen mukaan asevelvollisuus ei ainakaan auta nuorison terveyden parantamisessa, sillä armeijan kaltainen useinen painostava ja yhdenmukaistava yhteisö usein pahentaa henkilön jo olemassa olevia pieniäkin mielenterveyden tai fyysisen terveyden ongelmia. Ei ole myöskään mitenkään epänormaalia, että ennestään täysin terve ihminen ei sopeudu armeijassa itselleen ahdistavaan yhteisöön, ja hänen mielenterveytensä saattaa jopa kärsiä siitä. Liitto auttaa ja neuvoo entiseen tapaan sekä ase- että siviilipalvelusvelvollisia nuoria, joilla on vapautusperusteeksi katsotusta terveysvaivasta huolimatta vaikeuksia saada vapautus palveluksesta.

 

Palveluksesta vapauttamisesta tiedottamista jatketaan aiempien vuosien tapaan liiton verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa, kutsuntakampanjan yhteydessä sekä henkilökohtaisen neuvonnan muodossa. Myös muista vapauttamisperusteista, kuten vapautuksesta kaksoiskansalaisuuden perusteella tiedotetaan.

2 Koulutus- ja opintotoiminta

2.1 Jäsenistölle suunnattu koulutus- ja opintotoiminta

Nuorisojärjestönä Aseistakieltäytyjäliitto pitää omille jäsenilleen ja aktiivitoimijoilleen järjestettävää koulutusta ja perehdytystä välttämättömänä osana toimintaansa. AKL on useille mukaan tuleville nuorille ensimmäinen tai yksi ensimmäisistä kosketuksista järjestötoimintaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Kasvattamalla järjestössä toimivien osaamista AKL paitsi varmistaa liiton toimintakyvyn, myös tarjoaa useille nuorille heidän elämänsä kannalta merkityksellisiä taitoja, joita he voivat hyödyntää myös myöhemmässä elämässään.

Yksi osa jäsenistölle suunnattua koulutusta ovat uusien illat, joita järjestetään vuonna 2022 vähintään kolme. Uusien iltoja järjestetään sekä etäyhteyksin että lähitapaamisena ja tarpeen mukaan eri paikkakunnilla. Uusien illan koulutuksellinen osio pitää sisällään tietoa Suomen asevelvollisuusjärjestelmästä, aseistakieltäytymisen historiasta ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoista.

Liiton hallitukseen valittaville uusille jäsenille tarjotaan toiminnan lomassa perehdytystä yhdistyksen toimintatapoihin, kokoustekniikkaan ja yleisesti järjestötoimintaan liittyen.

Liiton hallituksen nimeämät yhdenvertaisuusvastaavat jakavat myös tietoa liiton tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmasta ja häirinnänvastaisesta työstä liiton tapahtumia järjestäville henkilöille.

Liitto järjestää myös vuonna 2022 kahdesta kolmeen aktiiviviikonloppua, joiden ohjelmaan kuuluu paitsi toiminnan suunnittelua ja virkistäytymistä, myös koulutuksellista sisältöä.

2.2 Avoin ja jäsenistön ulkopuolisille järjestetty koulutus- ja opintotoiminta

Aseistakieltäytyjäliitto on aseistakieltäytymisen ja siihen liittyvien ihmisoikeuskysymysten alalla johtavia asiantuntijatahoja Suomessa. Liiton toimijoita pyydetään usein esitelmöimään muiden järjestämiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Liitto myös järjestää ja tukee kaikille avointa koulutus- ja opintotoimintaa.

Liiton edustajat pitävät edelleen vuonna 2022 yhteistyössä Siviilipalveluskeskuksen kanssa esittäytymisluennon jokaiselle siviilipalvelusvelvollisten koulutusjaksoerälle. Luennolla käsitellään AKL:n omasta toiminnasta tiedottamisen ohella esimerkiksi rauhanaatetta, turvallisuuspolitiikkaa ja ihmisoikeuskysymyksiä.

Liitto laajentaa ja vakiinnuttaa vuoden 2020 lopulla käynnistynyttä koulutiedotusprojektia. Projektissa AKL tarjoaa aktiivejaan vieraileviksi puhujiksi yläasteille ja toisen asteen oppilaitoksiin esimerkiksi yhteiskuntaopin, uskonnon, elämänkatsomustiedon tai filosofian oppitunneille. Vierailut ja niiden opetussisällöt suunnitellaan yhdessä tunnin opettajien kanssa heidän toiveidensa mukaan. AKL:n kouluvierailijat tarjoavat tietoa liiton toiminnanalaan liittyvistä kysymyksistä sekä näkemyksiä aatteellisista ja vakaumuksellisista lähtökohdista. Vuoden 2022 aikana pyritään löytämään toistuvia opettajayhteyshenkilöitä, joiden kanssa voidaan pitkäjänteisesti toistaa ja kehittää uusille opiskelijaryhmille suunnattuja kouluvierailuja.

Pyydettäessä liiton toimijat myös pitävät edelleen vuonna 2022 asiantuntijapuheenvuoroja muiden kansalaisjärjestöjen, kuten muiden rauhanjärjestöjen, ihmisoikeusjärjestöjen ja poliittisten nuorisojärjestöjen tapahtumissa. Tarpeen tullen liiton toimijat ovat myös itse aktiivisia, ja tarjoutuvat puhumaan toiminnan kannalta olennaisiin tapahtumiin tarjoamaan tietoaan.

Myös monet liiton itse järjestämät tapahtumat sisältävät koulutuksellista sisältöä. Esimerkiksi kesä-heinäkuussa 2022 järjestettävällä Ruokaa ei aseita -vapaaehtoistyöleirillä järjestetään osallistujille koulutusta, jonka teemoja voivat olla esimerkiksi asevarustelu, ympäristökriisi ja väkivallattomuus.

Liitto myös tukee muiden antimilitarististen ryhmien opinto- ja koulutustoimintaa esimerkiksi mainostamalla sitä ja antamalla tilojaan sen käyttöön. Opintopiirinä muutama vuosi sitten käynnistyneen Siviilien puolustus -projektin odotetaan jatkuvan myös vuonna 2022. Projektissa hahmotellaan siviilien organisoimaa ja toteuttamaa väkivallatonta puolustusratkaisua väkivallattomuuden teoriaa esittelevän kirjallisuuden ja tapausesimerkkien kautta.  

3 Viestintä

3.1. Antimilitaristi-lehti

Merkittävä viestintäkanava liitolle on sen julkaisema mielipide- ja kulttuurilehti Antimilitaristi. Lehti pureutuu edellisten vuosien tapaan ajankohtaisiin ja yleismaailmallisiin aiheisiin aseistakieltäytymisen, sodan ja rauhan, kansalaistoiminnan ja erilaisten tapahtumien saralla erityisesti nuorten näkökulmasta. Lehden aseistakieltäytymistä ja antimiliristista aktivismia esittelevä uutispalsta on Suomessa lajissaan ainutlaatuinen.

 

Antimilitaristi ilmestyy vuoden 2022 aikana neljä kertaa. Painos vaihtelee noin 1800 ja 3000 kappaleen välillä. Syyskuun numero postitetaan Suomen kaikkien toisen asteen oppilaitosten opiskelijakunnille. Lehden verkkoversio ilmestyy läpi vuoden.

 

Antimilitaristi-lehteä voi tilata Aseistakieltäytyjäliitolta tai Kultti-lehtien nettisivujen kautta. Lehden vuositilaus maksaa vuonna 2022 15 euroa. Aseistakieltäytyjäliiton jäsenet saavat lehden ilmaiseksi kannettuna. Lisäksi lehteä levitetään ilmaiseksi sovituissa jakelupisteissä, liiton tapahtumissa ja kädestä käteen kaupungilla. Lehden voi tilata myös vain sähköisenä versiona.

 

Lehden päätoimittajalle ja taittajalle maksetaan työstään palkkiota. Heidän ohellaan lehteä toimittaa vapaaehtoisista koostuva toimituskunta. Tarvittaessa lehteen myös pyydetään artikkeleja toimituksen ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Taloustilanteen salliessa voidaan harkita yksittäisten artikkelien tilaamista maksua vastaan.

3.2. Neuvonta

Aseistakieltäytyjäliitto pitää yllä puhelin- ja sähköpostipäivystystä aseistakieltäytymiseen liittyvissä kysymyksissä tietoa tai apua tarvitseville. Liitto odottaa myös sosiaalisen median tilien kautta tehtävän neuvonnan merkityksen kasvavan edelleen vuonna 2022.

 

Liiton neuvonnassa paitsi tarjotaan tietoa, myös konkreettisesti autetaan ihmisiä laatimaan menestyneitä oikaisuvaatimuksia ja kanteluita tilanteissa, joissa ase- tai siviilipalvelusvelvollinen kokee viranomaisen tehneen kohdallaan virheen. Liiton neuvontahenkilöt puuttuvat aktiivisesti kohtaamiinsa lainvastaisuuksiin viranomaistoiminnassa, ja ovat yhteydessä puolustusvoimissa asioista vastaaviin tahoihin esimerkiksi tilanteissa, joissa siviilipalvelushakemusta ei käsitellä asianmukaisesti. Neuvonnan kautta myös järjestetään tarpeen konkreettista apua ihmisille, jotka keskeyttävät varussotilaspalveluksen, mutta joilta puuttuu tarpeellisia varusteita paikalta poistumiseen ja elämän saamiseen käyntiin siviilissä. 

 

Neuvonnasta päävastuuta kantavat liiton palkatut työntekijät, mutta myös vapaaehtoisten ja mahdollisten harjoittelijoiden työpanosta hyödynnetään neuvonnassa mahdollisuuksien mukaan. 

3.3 Verkkoviestintä

Aseistakieltäytyjäliiton verkkoviestintää tehdään toisaalta verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa, toisaalta sisäisissä keskusteluryhmissä. Vuoden 2022 aikana jatketaan edellisenä vuonna toteutetun viestintäkyselyn esiin nostamien kehitystarpeiden toteuttamista viestinnässä.

 

AKL:n verkkosivut ovat merkittävä aseistakieltäytymistä ja asevelvollisuuden suorittamisen vaihtoehtoja koskevan tiedon lähde useille tuhansille nuorille vuosittain. Liitto odottaa sivujen suosituimpien artikkelien saavuttavan edelleen jopa satoja lukukertoja viikossa. Tällaisia artikkeleja ovat erityisesti varussotilaspalveluksesta siviilipalvelukseen siirtymistä ja vapautuksen saamista terveydellisin perustein käsittelevät artikkelit.

 

Liitto päivittää ja ylläpitää edelleen sivustolta löytyviä pysyviä tekstiartikkeleja. Lisäksi sivustolla julkaistaan säännöllisesti tapahtumailmoituksia, tiedotteita, uutisia ja kannanottoja liiton toiminnanalaan liittyen. AKL:n oman sivun ohella liitto päivittää ja ylläpitää edelleen reservinkieltäytyjille suunnattua eroa-armeijasta.fi-verkkosivua, kutsunnat.net-verkkosivua sekä Antimilitaristi-lehden verkkoversiota.

 

Sosiaalisessa mediassa AKL ylläpitää edelleen tilejä Twitterissä, Instagramissa, Facebookissa ja Youtubessa. Sosiaalisen median tilien kautta liitto jakaa tietoa ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun kunkin palvelun toimintatapojen mukaisesti. Sosiaalisen median sisältöjä tuottaa liitossa itseorganisoidusti toimiva sosiaalisen median työryhmä, johon otetaan mukaan uusia jäseniä edelleen vuonna 2022.

 

Sisäisen viestinnän kanavista keskeisimmäksi on muodostunut Telegram, jossa ovat esimerkiksi liiton hallituksen, aktiivien, Tampereen paikallistoiminnan ja monien liiton toimintamuotojen järjestäjien ryhmäkeskustelut. Telegram-ryhmien ohella liitto ylläpitää sähköpostilistoja liiton hallitukselle ja jäsenistölle. Vuoden 2022 aikana ylläpidetään edelleen liiton eräiden toimintamuotojen, kuten videoryhmän ja Antimilitaristin toimituskunnaan Whatsapp- ja Facebook-ryhmiä, mutta näiden viestintäkanavien merkityksen arvioidaan edelleen vähentyvän.

3.4 Muu viestintätyö

Aseistakieltäytyjäliitto lähettää sääntöjensä mukaisesti kaksi vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta postitse tai sähköpostitse lähetettävää jäsenkirjettä. Toinen jäsenkirjeistä lähetetään keväällä ja toinen syksyllä, ja kirjeet sisältävät kutsun liiton kevät- ja syysliittokokoukseen. Tämän lisäksi kirjeet sisältävät tietoa ajankohtaisista asioista liiton toiminnanalalla ja tulevista tapahtumista.

 

Liitto myös jatkaa aseistakieltäytymisasiota koskevan tiedon ja haastateltaviksi sopivien henkilöiden tarjoamista eri tiedotusvälineiden toimittajille ja muille kansalaisjärjestöille. Lisäksi liitto jatkaa tavoitteitaan esittelevien lennäkkien ja esitteiden tuottamista ja levittämistä tapahtumissaan ja muissa sopivissa yhteyksissä.

4 Julkaisutoiminta

Vuoden 2022 Aseistakieltäytyjäliitto voi julkaista aseistakieltäytymistä, antimilitaristista toimintaa tai väkivallattomuutta käsittelevää kirjallisuutta, lehtisiä ja kulttuurituotteita sekä ottaa uusintapainoksia vanhoista julkaisuistaan, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Julkaisut voivat olla sekä ulkomailta tuotuja että kotimaisia ja sekä käännettyjä että alkukielisiä. Liiton nettisivuilta löytyvää totaalikieltäytymistä käsittelevää laajaa Mielipidevangin opasta päivitetään edelleen tarpeen mukaan.

5 Kansainvälinen toiminta ja yhteistyö

Aseistakieltäytyjäliiton tärkeimmät kansainväliset yhteistyökumppanit ovat kansainvälinen antimilitaristinen kattojärjestö War Resisters’ International (WRI) sekä Euroopan aseistakieltäytyjien yhteistyöjärjestö European Bureau for Conscientious Objection (EBCO). Liitto ylläpitää jäsenyyttään molemmissa järjestöissä ja jatkaa tiivistä yhteistyötä molempien kanssa.

 

WRI toimii tärkeänä kansainvälisten antimilitarististen kysymysten sekä eri maiden aseistakieltäytyjien tilanteen tietolähteenä Aseistakieltäytyjäliitolle. AKL ja sen edustajat osallistuvat WRI:n organisoimiin kokoontumisiin ja kampanjoihin, kuten Countering the Militarisation of Youth -projektiin. Liitto myös välittää edelleen WRI:n kautta saatua tietoa Suomessa kuten myös jakaa tietoa Suomesta edelleen verkostolle. Vuonna 2022 AKL osallistuu WRI:n organisoimaan aseistakieltäytyjäpäivään toukokuussa, nuorten militarisoinnin vastaisen toimintaviikon tapahtumiin marraskuussa sekä rauhanvankipäivään joulukuussa.

EBCO tekee aseistakieltäytymisoikeutta koskevaa vaikuttamistyötä ennen kaikkea kansainvälisten ihmisoikeuselimien ja Euroopan unionin suuntaan. AKL edustaja osallistuu kaksi kertaa vuodessa järjestettävään EBCO:n hallituksen kokoukseen. Liitto osallistuu myös EBCO:n tuottamaan aseistakieltäytymisoikeuden tilaa Euroopan neuvoston maissa tarkastelevan vuosiraportin toimittamiseen.

AKL on edelleen mukana lähinnä Itämeren alueen ja Ukrainan rauhanaktivisteista koostuvan Baltic Glory -verkoston toiminnassa. Verkosto pitää yllä liittolaisuuksia, tiedottaa eri maissa tapahtuvasta aktivismista ja suunnittelee tulevaa toimintaansa virtuaalisesti. Projektin puitteissa pyritään järjestämään yhteisiä tapahtumia, joihin liitolla on aikomus osallistua.

Liitto pitää yllä yhteyksiään venäläisiin antimilitaristisiin toimijoihin, erityisesti Aseistakieltäytyjien liike (Движение сознательных отказчиков) -ryhmään. Liitto pyrkii järjestämään ryhmän kanssa yhteistä toimintaa joko lähi- tai etäyhteyksin.

Aseistakieltäytyjäliitto on mukana myös muissa kansainvälisissä kampanjoissa. Se osallistuu yhdessä muiden suomalaisten rauhanjärjestöjen kanssa International Peace Bureaun huhtikuussa organisoimaan maailman sotilasmenojen vastaiseen GDAMS-toimintaviikkoon. Liitolla on myös vuonna 2022 edustajansa International Campaign to Abolish Nuclear Weapons ja Stop Killer Robots -kampanjoiden Suomen toimintaryhmissä.

6 Projektit

6.1 Kutsuntakampanja

Kutsuntapaikkojen edessä toteutettava kutsuntakampanja on Aseistakieltäytyjäliiton pitkäaikaisimpia ja maantieteellisesti laajimpia toimintamuotoja. Kampanjan tarkoitus on tarjota nuorille tietoa aseistakieltäytymisoikeudesta ja asepalveluksen suorittamisen vaihtoehdoista - tietoa, joiden puutteesta myös YK:n ihmisoikeuskomitea arvosteli Suomea vuonna 2021 antamissaan johtopäätöksissä.

 

Vuonna 2022 kampanjan maantieteellistä kattavuutta pyritään entisestään lisäämään olemalla aktiivisesti yhteydessä AKL:n näkemyksiä jakaviin toimijoihin eri paikkakunnilla. Samalla kampanjan näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa kehitetään pyytämällä mukaan julkisuuden henkilöitä ja vaikuttajia. Kampanjan näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa tuetaan myös maksetulla markkinoinnilla.

 

Kampanjan osana voidaan myös järjestää erityisiä asepalveluksen vaihtoehdoista informoivia tapahtumia, kuten niin sanottuja Lepo-kutsuntoja. Liitto myös jatkaa kutsuntoihin osallistuvien siviilipalveluksesta tiedottamista koskevien negatiivisten kokemusten keräämistä verkkosivuilleen ja näiden tietojen hyödyntämistä kampanjassa.

6.2 Ruokaa ei aseita -kampanja

Ruokaa ei aseita (REA) on kansainvälisesti nimellä Food Not Bombs -tunnettu kampanja, jossa vapaaehtoiset jakavat yleensä kasvisperäistä hävikkiruokaa ja tietoa asevarusteluun käytetyistä rahasummista ja sen ympäristövaikutuksista. Kampanja on paitsi tiedonjakoa, myös ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä edistävää suoraa toimintaa.

 

Aseistakieltäytyjäliitto tukee Ruokaa ei aseita -kampanjaa Suomessa vuonna 2022 antamalla toimintaan tilojaan käyttöön ja tiedottamalla tapahtumista. Ruuanjakotapahtumia odotetaan toteutuvan vuoden aikana ainakin pääkaupunkiseudulla sekä Tampereella. Helsingissä ruuanjakoa järjestetään myös yhteistyössä Maa-antisokka-kansankeittiön kanssa.

 

AKL järjestää yhdessä Helsingin REA-ryhmän ja Kansainvälisen vapaaehtoistyö ry:n kanssa Ruokaa ei aseita -vapaaehtoistyöleirin kesällä 2022.

6.3 Nuorison militarisoimista vastustava toiminta

Aseistakieltäytyjäliitto toteuttaa osaltaan Suomessa War Resisters’ Internationalin Countering the Militarisation of Youth -projektia, jonka tavoitteena on katkaista perinne opettaa väkivallan käyttöä ja sotilaallisia arvoja nuorille sukupolville. Kampanjaa toteutetaan osittain kutsuntakampanjan ja koulutiedotusprojektin kautta, mutta kampanjan tiimoilta pyritään järjestämään myös omia itsenäisiä tapahtumiaan esimerkiksi nuorison militarisoinnin vastaisella toimintaviikolla marraskuussa.

 

AKL myös tarkkailee kouluissa ja nuorten suosimissa tapahtumissa ja medioissa tehtävää armeijan propagandatoimintaa sekä alaikäisille suunnatun vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaa. Liitto nostaa esiin tällaisen toiminnan ristiriitaisuuden suhteessa lapsen oikeuksiin.
 

6.4 Festivaaliprojekti

Aseistakieltäytyjäliitto odottaa erilaisten musiikkifestivaalien järjestämisen vilkastuvan jälleen vuonna 2022 koronaviruksen aiheuttamien rajoitustoimien väistyessä. Liitto pyrkii lähettämään omia edustajiaan useille festivaaleille erityisesti kesäkaudella. Liiton edustajat tekevät omilla esittäytymiskojuillaan liiton tiedotus-, varainhankinta- ja jäsenhankintatyötä.

6.5 Kulttuuritoiminta

Aseistakieltäytyjäliiton kulttuuritoiminnassa erityisesti musiikkikeikkojen järjestämistä lisätään merkittävästi verrattuna kahteen edellisvuoteen. Keikkoja järjestetään liiton toiminnan keskuksessa Pasilan Rauhanasemalla ja aktiivien mielenkiinnon mukaan myös muualla Suomessa.

Liiton tukikeikoilla musiikki painottuu punkiin, mutta myös muita musiikkityylejä esitteleviä keikkoja voidaan järjestää. Keikkojen järjestämisestä vastaa vapaamuotoinen toimintaryhmä yhdessä liiton hallituksen ja toimiston kanssa.

Vuonna 2022 keikoilla tehdään tehostetusti töitä kaiken häirinnän kitkemiseksi ja mahdollisimman turvallisen tilan luomiseksi kaikille osallistujille. Punkstoo- ja hippiestoo- kampanjoiden vuonna 2021 tuottamaa tietoa musiikkipiirien häirintäkokemuksista hyödynnetään tapahtumien turvallisuusjärjestelyjen suunnittelusta. Keikkaryhmän jäseniä koulutetaan vuonna 2022 edelleen liiton tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman ja turvallisemman tilan periaatteiden toteuttamisessa sekä häirintätilanteisiin puuttumisessa.

Mikäli liiton tukikeikoilla mahdollisesti aiemmin tapahtuneita häirintätapauksia kartoittavaa anonyymia kyselyä ei toteuteta vielä vuoden 2021 aikana, se toteutetaan vuonna 2022. Kyselyn tulokset huomioidaan myös tapahtumien järjestämisessä.

Liitto järjestää vuonna 2022 jälleen yhdessä Antikvariaatti Mustan kanin kolon kanssa Varjokirjamessut. Yhteiskunnallista ja vaihtoehtoista kirjallisuuskeskustelua esittelevä kulttuuritapahtuma pidetään Pasilan Rauhanasemalla yhtäaikaisesti Helsingin kirjamessujen kanssa.

Kuvataiteen saralla liitto tukee myös edelleen antimilitaristisia teemoja käsittelevien taidenäyttelyjen järjestämistä tarpeen mukaan esimerkiksi tiedottamalla niistä. Myös liiton julkaisema Antimilitaristi-lehti esittelee ja julkaisee lehden teemoihin liittyviä kulttuurituotteita.

6.6 Muut antimilitaristiset projektit

Toimintansa keskeisenä peritaatteena toimivan kansainvälisen sodanvastustajien julistuksen mukaisesti liitto kiinnittää huomiota sotien syiden poistamiseen. Yhtenä näistä syistä se näkee sosiaalisen epätasa-arvon ja materiaalisen puutteen. Liitto toimii sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämisen puolesta ja arvostelee resurssien tuhlaamista sotilasmenoihin. Pienenä konkreettisena esimerkkinä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämisestä liitto tukee edelleen kolumbialaista kummilastaan Interpedia-järjestön kautta.

AKL tuo edelleen esiin ajankohtaisten ekologisten kriisien ja militarismin välisiä yhteyksiä. Liitto pyrkii saamaan huomiota ja kannatusta armeijoiden aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden ympäristöongelmien huomioimiseksi ilmastosopimuksissa ja tavoitteissa. Liitto kritisoi resurssien suuntaamista tuhoisaan asevarusteluun samalla kun välttämättömissä kestävää kehitystä edistävissä sekä ilmastonmuutosta ja lajikatoa hillitsevissä toimissa hidastellaan. Liitto tukee väkivallattomien ympäristöliikkeiden tavoitetta ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan niiden järjestämiin mielenosoituksiin ja tapahtumiin. Liiton omassa toiminnassa periaatteita toteutetaan esimerkiksi tarjoamalla tapahtumissa vähäpäästöistä vegaaniruokaa sekä suosimalla liikkumisessa julkista liikennettä ja kimppakyytejä.

AKL levittää tietoa aseistakieltäytyjien tilanteesta ja rauhanvangeista eri puolilla maailmaa sekä mahdollisuuksien mukaan tavoista osoittaa heille tukea. Liitto tukee sotien ja konfliktien uhrien sekä asepalvelusta tai siitä kieltäytymisestä määrättävää rangaistusta pakenevien oikeutta turvapaikkaan. Liitto nostaa esiin ja taustoittaa maailman eri konflikteja sosiaalisen median kanavissaan ja lehdessään sekä osallistuu niiden lopettamista vaativiin vetoomuksiin ja kannanottoihin. Liitto osallistuu rasismin- ja fasismin vastaiseen toimintaan sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia tukevaan toimintaan.

 

Liiton toimintaan osallistuminen tarjoaa mahdollisuuksia vertaistukeen aseistakieltäytyjille, joihin edelleen kohdistuu paljon negatiivisia ennakkoluuloja. Liiton aktiivit järjestävät yhteistä vapaa-ajan toimintaa, kuten esimerkiksi retkiä, juhlia ja liikuntaa. 

 

7. Oikeusaputoiminta

Aseistakieltäytyjäliiton neuvonta auttaa parhaansa siihen yhteydessä olevia aseistakieltäytyjiä juridisissa kysymyksissä. Liitto etsii myös aktiivisesti oikeusavun tarpeessa olevia aseistakieltäytyjiä ja välittää näille aseistakieltäytymiskysymyksissä kokeneiden juristien palveluja. Oikeusavustajan käyttöä suositellaan järjestelmällisesti kaikille oikeusprosessiaan läpikäyville totaalikieltäytyjille, mutta tarvittaessa myös siviilipalvelukseen ja reservinkieltäytymiseen liittyvissä ongelmatilanteissa sekä sotilasrikoksista kuten luvattomasta poissaolosta tai karkaamisesta syytetyille aseistakieltäytyjille. Lisäksi liitto voi välittää oikeusapua avointa väkivallatonta antimilitarismiin kytkeytyvää suoraa toimintaa toteuttaville tahoille. 

Helsingin hovioikeuden 2019 tekemä vapauttava päätös yhdenvertaisuuteen Jehovan todistajien kanssa vedonneen totaalikieltäytyjän tapauksessa johti useiksi vuosiksi liiton oikeusaputoiminnan vilkastumiseen. Totaalikieltäytyjien määrä kasvoi päätöksen vuoksi hetkellisesti merkittävästi, ja monet kertaalleen vapauttavan päätöksen saaneet totaalikieltäytyjät ovat sittemmin saaneet uuden palvelukseenastumismääräyksen ja kieltäydyttyään joutuneet uudelleen oikeusprosessiin.

 

Jehovan todistajien vapautuslaki kuitenkin kumottiin 2019, ja työ- ja elinkeinoministeriö sekä puolustusministeriö valmistelevat lakimuutoksia, jotka lopettaisivat ilman rangaistusta selvinneiden totaalikieltäytyjien uudelleen palvelukseen määräämiseen. Lisäksi Helsingin hovioikeus vapautti toisen kerran syytteessä olleen totaalikieltäytyjän jälleen palveluksesta, mistä lähtien myös muut tuomioistuimet ovat jakaneet vapauttavia tuomioita niin sanotuille toisen kierroksen totaalikieltäytyjille. Yhdessä nämä tekijät vaikuttavat oletettavasti edelleen vuonna 2022 totaalikieltäytyjien oikeusavun tarpeen normalisoitumiseen aiemmalle alemmalle tasolleen.

 

Liitto varustautuu tarjoamaan oikeusapua suomalaisille totaalikieltäytyjille myös kansainvälisiin ihmisoikeustuomioistuimiin, mikäli ne ottavat näiden asioita käsittelyyn.

 

Oikeusaputoiminta on myös pieneltä osaltaan liiton varainhankintaa, sillä liitto perii oikeusavustajilta palkkiota välittämistään oikeustapauksista.

 

8 Tarvikevälitys

Vuonna 2021 ei juurikaan järjestetty erilaisia fyysisen läsnäolon tapahtumia liiton toimesta eikä liitto päässyt pitämään myyntipöytäänsä kuin muutamassa tapahtumassa koronaviruspandemian vuoksi. Liitto kuitenkin sai tehostettua tukituotemyyntiään verkossa uudistettuaan verkkosivunsa ja sen yhteydessä olevan nettikauppansa. Tukituotteiden myyntiä pyritään ylläpitämään verkossa samalla tasolla myös vuonna 2022.

 

Vuonna 2022 olisi tarkoitus elvyttää myyntipöydän kautta tapahtuvaa myyntiä, mikäli koronaviruspandemia sen sallii. AKL pyrkii pääsemään pitämään myyntipöytäänsä mahdollisuuksien mukaan erilaisiin tapahtumiin sekä järjestämään jälleen tukikeikkoja, joilla on perinteisesti ollut liiton myyntipöytä.

 

Yhä useammat ihmiset käyttävät jotain muuta maksutapana kuin käteistä. Tähän liitto on sopeutunut hankkimalla korttimaksulaitteen ja Mobilepayn. Vuonna 2022 liiton aktiiveja edelleen koulutetaan näiden laitteiden käytössä.

 

Liiton tukituotteiden myynti on jatkunut korkeana koronapandemiasta huolimatta. Uusia susipaitoja jouduttiin tilaamaan ja rintanappeja painamaan. Tukituotteita tilataan tai valmistetaan tarpeen mukaan myös vuonna 2022. 

 

9 Hallinto

Aseistakieltäytyjäliitolla on vuonna 2022 sääntöjen mukaisesti kaksi varsinaista kokousta, joita kutsutaan liittokokouksiksi. Liittokokous järjestetään sekä keväällä että syksyllä. 

Liiton hallitukseen kuuluu 12 liittokokouksissa valittua jäsentä. Hallitus kokoontuu sääntöjen mukaan vähintään kuusi kertaa vuodessa, mutta käytännössä useammin. Hallituksen kokeneemmat jäsenet ja toimiston työntekijät huolehtivat uusien hallituksen jäsenten perehdyttämisestä tehtäviinsä. 

Vuonna 2021 järjestettäviin hallituksen kokouksiin ja liittokokouksiin on mahdollista osallistua etäyhteyksin. 

10 Toimisto

Aseistakieltäytyjäliitolla on vuonna 2022 vakituisesti kaksi palkattua työntekijää osa-aikaisessa työsuhteessa. Erillisiä projekteja tai suuria tapahtumia varten, kuten esimerkiksi Ruokaa ei aseita -leirin koordinaattorin tehtävään, voidaan palkata lyhytaikaista lisätyövoimaa. Liittoon otetaan mahdollisuuksien mukaan palkattujen työntekijöiden ohella oppilaitosten ja TE-toimiston osoittamia harjoittelijoita. 

Työntekijöiden käytössä on liiton toimisto Helsingin Pasilassa Rauhanasemalla. Liitto vuokraa toimiston tilaa Suomen Rauhanliitolta. Myös etätyömahdollisuutta hyödynnetään runsaasti, ja liiton toinen työntekijä tekee työtään pääsääntöisesti Tampereella ollen myös yhteyshenkilönä liiton paikallistoiminnassa alueella. Mikäli jollain pääakaupunkiseudun ulkopuolella paikkakunnalla ilmenee runsasta tarvetta toimistotilalle, liitto varautuu selvittämään yhteisen tilan hankkimista sieltä yhdessä muiden sen tavoitteita jakavien järjestöjen kanssa.

Toimisto hoitaa liiton juoksevien asioita, joihin kuuluvat mm. neuvonta, asiakaspalvelu, jäsenrekisterin ylläpito, tukituotteiden myynti ja vapaaehtoistyön koordinointi. Palkatun henkilökunnan ja harjoittelijoiden ohella vapaaehtoistyön osuus toimiston ylläpitämisessä on edelleen merkittävä.

11 Talous

Liiton taloudelliset resurssit ovat edelleen toiminnan määrään ja laatuun nähden erittäin niukat. Liiton taloudellinen tilanne on kuitenkin vakaa. Taloudenhoitaja tai kirjanpitäjä esittelee jokaisen hallituksen kokouksen yhteydessä taloudellista tilannetta välitilinpäätöksen avulla. 

 

Liiton tavoitteena on parantaa omaa varainhankintaansa vuonna 2022 ottamalla käyttöön uusia myyntiartikkeleja, lisäämällä myyntipöydän pitoa kahdesta edellisestä vuodesta sekä parantamalla tuotteiden markkinointia sosiaalisessa mediassa. Myyntituotteita pyritään saamaan pysyvästi esiin liiton kanssa samoja tavoitteita jakavien toimijoiden tiloissa.

 

__________________________________________________________________

 

 

Hyväksytty Aseistakieltäytyjäliiton hallituksen kokouksessa 2.10.2021