väkivallattomuuden voima

Natsi-Saksa hyökkäsi Norjaan huhtikuun 9. päivä 1940. Kahdessa kuukaudessa Norjan aseellinen vastarinta oli murskattu, ja natsit olivat asettaneet maalle nukkehallituksen. Yksi nukkehallituksen ensimmäisiä projekteista oli Norjan koulujärjestelmän muuttaminen natsi-ideologian mukaiseksi, mutta opettajat kieltäytyivät yhteistyöstä. Heidän vastarintaansa käsitellään Väkivallattomuuden voima -keskustelusarjassa 24.2. klo 18 eteenpäin.

Puolalainen fransiskaaniveli Maximilian Kolbe uhrasi Auschwitzin keskitysleirillä henkensä toisen vangin puolesta. Tämän lisäksi hän oli maailman suurimman fransiskaaniyhteisön perustaja ja johtaja, astrofysiikasta kiinnostunut, Itävalta-Unkarissa ja Italiassa opiskellut filosofian ja teologian tohtori, joka perusti fransiskaaniyhteisön Puolan lisäksi myös Japanin Nagasakiin ja Intian Malabariin. Hänen perustamistaan järjestöistä, julkaisuista ja instituutioista suuri osa on yhä voimissaan. Toisen maailmansodan aikana hän piilotteli tuhansia juutalaisia luostarissaan.

”Olen historian, yhteiskuntaopin ja kansantaloustieteellisten opintojen kautta havainnut sodan tarkoituksettomuuden, turmiollisuuden ja kulttuuria hävittävän luonteen. Olen tutustunut sodan sisäiseen luonteeseen huomaten sen eläimellisen raa’aksi ja korkeampia elämänarvoja loukkaavaksi. Olen tutustunut monien sotilasasiantuntijoiden esittämiin kuvauksiin tulevaisuuden sodankäynnistä lentohyökkäyksineen, myrkkykaasuineen sekä palo- ja räjähdyspommeineen, joilla sotilaiden on tuhottava ns.

Maanantaina 27.1. Väkivallattomuuden voima -keskustelusarjassa käsitellään Abdul Khaffar Ghania ja nykyisen Pakistanin alueella vaikuttanutta Khudai Kidmatgar -liikettä. Brittiläistä kolonialismia vastaan kamppailleeseen liikkeeseen kuului laajimmillaan vuonna 1938 arviolta 60 000–100 000 väkivallattomuuskouluksen saanutta henkilöä.

Maanantaina 13.1. Väkivallattomuuden voima -keskustelusarjassa käsitellään vuonna 1914 yllättäen syntynyttä joulurauhaa. Keskellä kaikkiaan miljoonia kuolouhreja vaatinutta ensimmäistä maailmansotaa jouluna 1914 tuhansia brittiläisiä, ranskalaisia ja saksalaisia sotilaita nousi juoksuhaudoistaan ja kohtasi vihollisensa kasvotusten.

Maanantaina 16.12. Väkivallattomuuden voima -keskustelusarjassa siirrytään Suomen kamaralle ja käsitellään kutsuntalakkoilua vuosina 1902-1904. Tuolloin Venäjän tsaarin antamaa asevelvollisuuslakia ryhdyttiin Suomessa vastustamaan kansalaistottelemattomuuden keinoin. Vuoden 1902 kutsunnoista jäi valtakunnallisesti pois arviolta puolet kutsutuista.

Maanantaina 2.12. Väkivallattomuuden voima -keskustelusarjassa aiheena on ikoniseen valokuvaan tallentunut tuntematon kapinallinen Pekingissä Taivaallisen rauhan aukiolla vuonna 1989. Keskustelua voidaan käydä esimerkiksi siitä, millaisissa tilanteissa Väkivallattomuuden voima toimii: Miksi Pekingin tuntematon kapinallinen onnistui pysäyttämään panssarivaunut tulematta ammutuksi, kun sama ei onnistunut Kairossa vuonna 2013?

Maanantaina 18.11. Väkivallattomuuden voima -keskustelusarjassa aiheena on Etelä-Afrikan apartheidin päättyminen. Keskusteluun voidaan ottaa esimerkiksi se, kaatuiko apartheid terrorismin painostamana, väkivallattomien metodien suostuttelemana vai kenties apartheidin vastustajista riippumattomien, suurten kansainvälis-poliittisten myllerrysten sivutuotteena.

Tule mukaan tutustumaan joihinkin historian kiinnostavimpiin väkivallattomiin kamppailuihin!

Siviilien puolustus -projektin uudessa keskustelusarjassa käydään läpi Timo Virtalan teos Väkivallattomuuden voima luku kerrallaan. Kukin luku käsittelee jotakin historiallista väkivallatonta kamppailua. Keskusteluihin kokoonnutaan etäyhteydellä joka toisen viikon maanantaina klo 18. Linkki julkaistaan kulloinkin lähempänä tapahtumaa AKL:n verkkosivuilla ja muissa kanavissa.