7.4.2021
Aseistakieltäytyjäliitto ry:n kirje yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä selvittävälle parlamentaariselle komitealle ja siviilipalveluksen kehittämisen asiantuntijajaostolle liittyen YK:n ihmisoikeuskomitean suosituksiin aseistakieltäytyjien asemasta.
Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea antoi torstaina 1.4. johtopäätöksensä Suomen seitsemänteen määräaikaisraporttiin liittyen kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanoon. Merkille pantavaa on, että aseistakieltäytyjien asemaan kohdistuva kritiikki on lisääntynyt edelleen verrattuna edellisiin, vuonna 2013 annettuihin johtopäätöksiin.
Suomen kansainvälisten sitoumusten vuoksi myös asevelvollisuuden tulevaisuutta pohtivan parlamentaarisen komitean täytyy ottaa ihmisoikeuskomitean näkemykset huomioon.
-
Siviilipalveluksen kesto
Johtopäätöksissään ihmisoikeuskomitea ilmaisee huolensa siviilipalveluksen pitkästä kestosta ja kehottaa Suomea huolehtimaan, että sivarin kesto ei ole rangaistuksenluonteinen ja palvelus pysyy siviilien kontrollissa.
Vuodesta 1999 YK:n ihmisoikeuskomitea on noudattanut vakiintuneesti linjaa jonka mukaan asepalveluksen ja siviilipalveluksen pituudet voivat erota toisistaan vain jos tämä perustuu “kohtuullisiin ja objektiivisiin kriteereihin, kuten tietyn palvelusmuodon luonteeseen tai palveluksesta suoriutumiseen vaadittavaan erityiseen koulutukseen”. Samassa yhteydessä todettiin että aseistakieltäytyjän vakaumuksen vahvuuden testaaminen vaatimuksella suorittaa kestoltaan pitemmällä palveluksella ei ole hyväksyttävä peruste palvelusten erilaiselle pituudelle.
Aseistakieltäytyjäliitto huomauttaa, että Suomessa varusmiespalveluksen kesto on pisin mahdollinen 347 vuorokautta vain upseeristoon tai vaativiin erityistehtäviin koulutettavilla. Siviilipalveluksen kesto on kaikilla pisimmän varusmiespalveluksen mittainen, vaikka siihen ei liity mitään erityistä palveluksen luonteeseen tai siitä suoriutumiseen tarvittavaan koulutukseen liittyvää perusteltua syytä. Juuri tähän perustunee myös ihmisoikeuskomitean ilmaisema huoli palveluksen kestosta.
AKL näkeekin, että koska myös 255 vuorokauden varusmiespalveluksen suorittavia koulutetaan erityisosaamista vaativiin tehtäviin, ihmisoikeusnäkökulmasta ongelmattominta olisi lyhentää siviilipalveluksen pituus tavallisen miehistön palveluksen pituiseksi, 165 vuorokauteen.
Siviilipalveluksen pysymisestä siviilien hallinnoimana lisää kohdassa 4.
-
Jehovan todistajien vapautusmenettelun kumoaminen ja aseistakieltäytyjien vangitseminen
Ihmisoikeuskomitea ilmaisi myös huolensa siitä, että Suomi on lakkauttanut Jehovan todistajien vapauttamismenettelyn sen laajentamisen sijasta. Se vaatii Suomea lopettamaan syyteprosessit asepalveluksesta kieltäytyviä vastaan ja vapauttamaan kaikki tähän liittyen vangitut.
Jo edellisen Suomen määräaikaisraportin johtopäätöksissä komitea kehotti laajentamaan Jehovan todistajien kohtelun muihin aseistakieltäytyjäryhmiin, mutta tässä asiassa Suomi on toiminut täysin kehotuksen vastaisesti. Lisäksi liittyen aseistakieltäytyjien vangitsemiseen ihmisoikeuskomitea totesi 2015 ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauden harjoittamisesta määrätyt vankeusrangaistukset mielivaltaisiksi. Tähän oletettavasti perustuu vaatimus vangittujen aseistakieltäytyjien vapauttamisesta.
Aseistakieltäytyjäliitto huomauttaa myös, että asevelvollisuutta uudistettaessa on tämän kehotuksen myötä syytä luopua kaikista totaalikieltäytyjien vankeusrangaistuksista, myös valvontarangaistuksista.
-
Aseistakieltäytymisoikeudesta ja armeijan käymisen vaihtoehdoista tiedottaminen
Johtopäätöksissä komitea kertoo olevansa huolissaan aseistakieltäytymisoikeudesta ja armeijan käymisen vaihtoehdoista annettavan tiedottamisen riittämättömyydestä ja vaatii Suomea tehostamaan tietoisuuden lisäämistä näistä.
YK:n ihmisoikeusneuvosto on on korostanut päätöslauselmassaan vuodelta 2013 sen merkitystä, että tieto aseistakieltäytymisen mahdollisuudesta on kaikkien niiden saatavilla, joita asevelvollisuus koskee. Myös ihmisoikeuskomitea on huomauttanut aiheesta eri maita koskevissa määräaikaisraportteja koskevissa johtopäätöksissään, mukaan lukien nyt ensimmäistä kertaa Suomen.
AKL on aiemmin toimittanut komitealle muistion, joissa on nostettu esiin kutsunnanalaisille siviilipalveluksesta annetun tiedonsaannin puutteellisuutta. Tiedonannon parantamiseksi liitto esittää seuraavia toimenpiteitä:
-
Kyselylomake varusmiespalvelusta varten muutetaan Kyselylomakkeeksi varusmiespalvelusta tai siviilipalvelusta varten. Siihen lisätään palvelustoiveiden vaihtoehdoksi siviilipalvelus.
-
Kutsuntapostiin lisätään siviilipalveluksesta kertova kirjanen. Tähän soveltuisi esimerkiksi siviilipalveluskeskuksen siviilipalvelukseen hakeutuneille lähettämä kirja, jossa esitellään tarkemmin siviilipalveluksen sisältöä ja käytäntöjä.
-
Siviilipalveluksen sisällöstä kertomista kutsuntatilaisuuksissa lisätään, esimerkiksi siviilihenkilön paikan päällä tai videon välityksellä järjestämällä esittelyllä siviilipalveluksesta. Käytännön tulee olla samalla vähimmäistasolla kaikissa kutsuntatilaisuuksissa ja puolueettoman tarkkailijan on voitava valvoa sen toteutumista.
-
Siviilipalvelukseen hakemista kutsunnoissa yhtenäistetään ja helpotetaan. Mahdollistetaan siviilipalvelukseen hakeminen helposti ja huomaamattomasti esimerkiksi jakamalla siviilipalvelushakemus kaikille tai lähettämällä se kutsuntapostin mukana. Käytäntöjen on oltava samalla vähimmäistasolla kaikissa kutsuntatilaisuuksissa ja puolueettoman tarkkailijan on voitava valvoa niiden toteutumista.
-
Lisätään tiedonantoa ennen kutsuntoja ja kutsunnoissa oikeudesta aseistakieltäytyä myös varussotilaspalvelukseen hakeutumisen jälkeen: ennen varussotilaspalveluksen alkua, palveluksen aikana ja sen jälkeen.
-
Sotilashenkilöiden vaikutusvalta siviilipalvelukseen
YK:n ihmisoikeuskomitea ilmaisee huolensa siitä, että sotilashenkilöt osallistuvat siviilipalveluksen sisältöä ja pituutta käsitteleviin työryhmiin ja komiteoihin. Se kehottaa Suomea varmistamaan, että siviilipalvelus pysyy siviililuonteisena ja sotilaallisen vaikutusvallan ulkopuolisena palvelusmuotona.
Ihmisoikeuslinjausten mukaan asevelvollisuutta toimeenpanevien valtioiden on joko vapautettava aseistakieltäytyjät velvollisuudesta tai tarjottava heille heidän vakaumustaan kunnioittava vaihtoehtopalvelus. Ihmisoikeuskomitea on johdonmukaisesti linjannut, että siviilipalveluksen tulee olla sotilaallisen toiminnan piirin ulkopuolinen palvelus, eikä se voi olla sotilaallisen määräysvallan alainen.
Aseistakieltäytyjäliiton mielestä ihmisoikeuskomitean suositusta tulee noudattaa rajoittamalla sotilaallista maanpuolustusta edustavien tahojen määrää ja vaikutusvaltaa Siviilipalvelusasiain neuvottelukunnassa ja muissa siviilipalveluksen sisältöä tai pituutta käsittelevissa elimissä. Ainoa syy näiden tahojen mukanaololle siviilipalvelusta käsittelevissä elimissä pitäisi olla tiedonkulku sen varmistamiseksi, että siviilipalvelusta suorittavat ovat yhdenvertaisessa asemassa asepalvelusta suorittaviin nähden, ei siviilipalveluksen sisältöihin vaikuttaminen.
Lähteet:
-
Concluding observations on the seventh periodic report of Finland. CCPR/C/FIN/CO/7, 1.4.2021. https://tbinternet.ohchr.org/Treaties/CCPR/Shared%20Documents/FIN/CCPR_C_FIN_CO_7_44648_E.pdf
-
Foin v France (Communication No. 666/1995). CCPR/C/D/666/1995, 9.11.1999. https://digitallibrary.un.org/record/412151?ln=en#record-files-collapse-header
-
Concluding observations on the sixth periodic report of Finland. CCPR/C/FIN/CO/6, 22.8.2013. https://tbinternet.ohchr.org/_layouts/15/treatybodyexternal/Download.aspx?symbolno=CCPR/C/FIN/CO/6&Lang=En
-
Young-kwan Kim et al. v Rep. of Korea. CCPR/C/112/D/2179/2012, 14.11.2015. http://docstore.ohchr.org/SelfServices/FilesHandler.ashx?enc=6QkG1d%2FPPRiCAqhKb7yhsukPtYsnxNH1DBeueuCbK4h0xOLPHlf0AU%2F7TT7VEPvfafQxb%2F7j1UlNuSQo0dHHBXRVl7qtAfXFmEUWrCyYRngkCxLa%2FDJPIa1IZeVxrW1%2BgoxixwMXh7aJmxr%2FFtf6CA%3D%3D
-
Human Rights Council Twenty-fourth session, Agenda item 3. A/HRC/RES/24/17, 8.10.2013. https://documents-dds-ny.un.org/doc/UNDOC/GEN/G13/179/17/PDF/G1317917.pdf?OpenElement
-
https://akl-web.fi/fi/posts/muistio-asevelvollisuuskomitean-siviilipalvelusjaostolle-21122020
-
Atasoy and Sarkut v Turkey (CCPR/C/104/D/1853-1854/2008, 19.6.2012), para. 10.4 ja Jong-nam Kim et al v Republic of Korea (CCPR/C/101/D/1786/2008, 1.2.2012), para. 7.4