Toistamiseen siviilipalveluksesta kieltäytyneen Roope Nygårdin oikeudenkäynti järjestettiin tänään 8.10.2020 Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Hänen tuomionsa luetaan kuitenkin vasta 22.10. Nygård kirjoittaa totaalikieltäytymisensä syistä seuraavasti:
Osallistuin ensimmäistä kertaa kutsuntoihin vuonna 2014. Koin jo silloin yleisen asevelvollisuuden ongelmalliseksi, mutta nuorena 18-vuotiaana sosiaalinen paine asepalveluksen suorittamiseen oli vahva, ja omat mielipiteet ja toiminta määräytyivät vahvasti ympäristön mukaan. Tilanne oli minulle ahdistava. Muistan itkeneeni monena yönä, ja miettineeni, miten minun tulisi toimia. Lopulta valitsin kuitenkin siviilipalveluksen, sillä pelkäsin totaalikieltäytymisestä mahdollisesti koituvia sosiaalisia seuraamuksia, enkä ollut 18-vuotiaana kykeneväinen tekemään hankalaa päätöstä.
Lykkäsin siviilipalvelukseen astumista useamman vuoden korkeakouluopintojen verukkeella, kunnes minun oli määrä astua palvelukseen tammikuussa 2019. Joulukuussa 2018 päätin kieltäytyä palveluksesta. Olin edelleen huolissani, miten lähipiirini reagoisi asiaan, mutta olin vuosien aikana oppinut ajattelemaan omilla aivoillani ja toimimaan enemmän omien arvojeni mukaan. Perusteltuani kantani, sain yllättäen paljon tukea lähipiiriltäni. Moni rohkaisi ja kannusti minua seisomaan päätökseni takana.
Miksi sitten päätin kieltäytyä sekä asepalveluksesta että siviilipalveluksesta? Olen vakaumukseltani pasifistinen ja haluan omalla toiminnallani kritisoida ja tuoda esiin asepalveluksen ongelmakohtia sekä herättää keskustelua tabusta, josta ei julkisesti uskalleta keskustella.
Ensinnäkin asepalveluksen suorittamista koskeva päätös käsketään tekemään 18-vuoden iässä, jolloin moni ei ole vielä kykeneväinen muodostamaan asepalvelukseen liittyvää omaa mielipidettä. Olen kuullut jälkeenpäin monen olevan yleistä asevelvollisuutta vastaan, mutta he eivät ole uskaltaneet tuoda omaa näkemystään esiin sosiaalisten seuraamusten pelossa. Moni hakeekin pakotietä asepalveluksen suorittamiseen esimerkiksi keksittyihin terveysongelmiin vedoten.
Koen, että asevelvollisuudessa on kyse vanhentuneesta perinteestä, joka ei kestänyt aikaa. Järjestelmä, joka velvoittaa puolet väestöstä osallistumaan maanpuolustukseen sukupuolen perusteella ei ole tasa-arvoinen eikä sovellu moderniin yhteiskuntaan. Moni valtio onkin löytänyt vaihtoehdon asevelvollisuudelle esimerkiksi vapaaehtoisesta asepalveluksesta.
Tämän lisäksi asepalvelukselle vaihtoehtona tarjottu siviilipalvelus on rangaistus sekin. Asepalveluksen kesto on 165, 255 tai 347 päivää siinä missä siviilipalvelus kestää aina 347 päivää. Asepalveluksesta selviää käytännössä aina 165 päivässä, jos tuo oman motivaation puutteen selvästi esille. Tästä syystä siviilipalveluksen kesto on rangaistusluontoinen ja rikkoo Suomea sitovaa kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta.
Minulle asepalveluksesta kieltäytymisessä on kyse ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauden käyttämisestä ja vangitseminen aseistakieltäytymisen johdosta merkitsee vangitsemista näiden oikeuksien käyttämisestä.
Kuva: Mia Järvisalo - Nordic Business Forum 2019