Antimilitaristinen kansalaistottelemattomuusryhmä Muurinmurtajat esitti 14.12. vastalauseen Euroopan Unionin militarisoitumiselle tukkimalla Helsingissä EU-edustuston sisäänkäynnin puoleksi tunniksi. Tapahtuma Pohjoisesplanadilla päättyi poliisin poistettua mielenosoittajat edustuston edestä.
Mielenosoittajat pitivät esillä EU:n militarisoitumista kritisoivaa banderollia ja jakoivat lentolehtisiä ohikulkijoille, joista monet pysähtyivät keskustelemaan asiasta. Myös paikalle saapunut EU-edustuston vartija ilmaisi mielipiteensä kehottamalla mielenosoittajia "menemään Brysseliin".
Euroopan Unionin huippukokouksessa Belgiassa 14.-15.12. keskusteltiin EU:n yhteisestä turvallisuuspolitiikasta. Yhden osan tästä turvallisuuspolitiikasta on viimeisen parin vuoden ajan muodostanut "humanitaarisia tehtäviä varten" tarkoitetun eurooppalaisen interventioarmeijan nopea rakentaminen. Sen rakentaminen alkoi pian Kosovon sodan jälkeen 1999 hyvin pitkälle Kosovon kokemusten luomassa ilmapiirissä; se on pitkälti seurausta EU:n tuolloisesta kyvyttömyydestä puuttua kriisiin sotilaallisesti. Interventioarmeijan kokoaminen saavutti ensimmäisen virstanpylväänsä, kun EU julistautui huippukokouksen yhteydessä sotilaalliseksi toimijaksi.
Muurinmurtajat-ryhmä pitää kuitenkin sotilaallista kriisinhallintaa äärimmäisen huonona tapana puuttua konflikteihin. Se tapahtuu aina liian myöhään: vasta sitten kun konflikti on jo puhjennut väkivallaksi ja se aiheuttaa vääjäämättömästi uusia kärsimyksiä konfliktialueella elävälle siviiliväestölle. Se ei myöskään ratkaise konfliktia tarjoamalla siihen kaikkien osapuolten intressit huomioonottavaa ratkaisua. Kosovon kriisin pitäisi olla tästä malliesimerkki: Jugoslaviaa keväällä 1999 pommittaneet maat antoivat konfliktin kärjistyä Kosovossa vuosikymmenen tekemättä käytännössä mitään. Sitten kun se oli edennyt aseelliseksi vastakkainasetteluksi, ainoaksi vaihtoehdoksi esitettiin sotilaallinen väliintulo edes yrittämättä kaikkia mahdollisuuksia tilanteen rauhanomaiseksi ratkaisemiseksi. Vaikka sota johtikin sille ilmoitettuun tavoitteeseensa (Kosovon albaanit pääsivät palaamaan kotiinsa), siitä sekä kosovolaisille että jugoslavialaisille siviileille koitunut hinta oli valtava ja sotilaallisin keinoin luotu ratkaisu on tuonut mukanaan uusia ongelmia.
Eurooppalaisen interventioarmeijan luomisessa on kysymys valinnasta: se tarkoittaa resurssien keskittämistä sotilaallisen kriisinhallintaan konfliktien rauhanomaisen ennaltaehkäisemisen sijaan. Tätä valintaa Muurinmurtajat-ryhmä ei halua hyväksyä. Sen sijaan se haluaa, että "kriisinhallintajoukkojen" luomiseen käytettävät voimavarat käytettäisiin siihen, että EU kykenisi ymmärtämään kyteviä konflikteja ja puuttumaan niihin ennen kuin ne puhkeavat väkivallaksi esim. pyrkimällä luomaan vuoropuhelua ja neuvotteluja osapuolten välillä.
Joulukuun tapahtuma oli myös osa belgialaisten ja suomalaisten rauhanaktiivien lokakuussa aloittamaa "Ensimmäinen eurooppalainen aseistakieltäytyjä" -kampanjaa. Kampanjan yhteydessä Suomessa vankilaan tuomittu totaalikieltäytyjä Jussi Hermaja hakee turvapaikkaa Belgiasta. Hermajan tapaus kertoo paitsi Suomen aseistakieltäytyjien heikosta asemasta myös siitä, että aseistakieltäytyminen on yksi tapa tuoda julki vastalause Euroopan Unionin militarisoimiskehitystä kohtaan.