Hallitus on tänään hyväksynyt lakiesityksen siviilipalveluslain muuttamisesta. Esitys siirtyy nyt eduskunnan käsiteltäväksi ja sen on tarkoitus tulla voimaan toukokuun alussa. Esitys on sen viime talvena ja keväänä valmistelleen työryhmän ehdotuksen mukainen, eikä sisällä kovin suuria käytännön muutoksia. Myönteistä on se, että kaksi AKL:n ehdotusta on toteutumassa: valtion korvausosuutta majoituskustannuksista kasvatetaan ja jatkossa reservinkieltäytyjät on vapautettu automaattisesti armeijan palveluksesta myös sodan aikana heti täydennyspalvelushakemuksen hyväksymisen jälkeen, ei enää vasta täydennyspalveluksen aloittamisen jälkeen. Todelliset ongelmat kuten palveluksen pituus tai vapausrangaistukset jäivät korjaamatta, mutta toki alun alkaen oli selvää ettei nykyinen hallitus halua niitä korjata.
Huomattavasti huonompaakin olisi voinut olla luvassa, sillä työryhmän aloitteentekijä oli Jussi Niinistö, jonka alkuperäinen päämäärä oli siviilipalveluksen kytkeminen palveluksen sisällön osalta tietyissä piireissä muodikkaaseen "kokonaisturvallisuuden" käsitteeseen. Käytännössä se olisi tarkoittanut sitä, että jatkossa siviilipalvelus olisi suoritettu pääasiassa poliisin, palokuntien, pelastustoimien jne. palveluksessa. Nämä suunnitelmat kaatuivat omaan mahdottomuuteensa, mutta se ei tietenkään estä etteikö niihin voitaisi palata tulevaisuudessa. Esim. Sininen tulevaisuus -puolueen eilen hyväksymässä puolustuspoliittisessa ohjelmassa yksi kohta on juuri sivarin puolimilitarisoiminen kokonaisturvallisuuskytkennän kautta. Kyseiselle puolueella toki tuskin tulee enää yhtä hyvää paikkaa tämän edistämiseen kuin tällä hallituskaudella hukattu, koska nykyisessä hallituksessa molemmat asian parissa säätävät ministerit (työministeri Lindström ja Niinistö) ovat heidän riveistään. Vastaavia ehdotuksia on kuitenkin kuulunut myös muilta poliittisilra ryhmiltä.
Niinistön militarisoimispyrkimyksistä jäi kuitenkin muutamia jälkiä muutosehdotukseen. Jatkossa sivarilaissa mainitaan pelastusopisto erikseen yhtenä mahdollisena palveluspaikkana (se on toki toiminut sellaisena tähänkin asti). Lisäksi laissa luetellaan aikaisempaa yksityiskohtaisemmin, minkä viranomaisten palveluksessa sivareita voitaisiin määrätä palvelemaan kriisin aikana. Näillä muutoksilla ei liene ainakaan välitöntä käytännön vaikutusta siviilipalveluksen sisältöön, ja AKL toimii sen puolesta ettei sitä ole jatkossakaan.