ex-Jugoslavia

Rauha Kosovoon

Kannanotto 11.5.1999

Allekirjoittaneet rauhanjärjestöt ovat tyytyväisyydellä panneet merkille Suomen ulkopoliittisen johdon aktivoitumisen Kosovon sodan lopettamiseen tähtäävien neuvottelujen osapuolena.

ASEISTAKIELTÄYTYJÄLIITTO VAATII VÄLITÖNTÄ POLIITTISTA RATKAISUA KOSOVON KATASTROFIIN

Puolisentoista kuukautta jatkuneen Jugoslavian pommittamisen jälkeen lienee tullut selväksi, että pommitukset ovat epäonnistuneen täydellisesti - ainakin jos niiden tuloksia verrataan tavoitteisiin, joita NATOn johtajat niille sodan alkaessa esittivät. Tuolloin puhuttiin, että pommituksilla on tarkoitus suojella Kosovon albaaniväestöä ja pysäyttää etninen puhdistus.

NATO:n nauha väärällä vauhdilla

Päinvaloon tulee koko ajan uusia viime keväiseen Jugoslavian pommittamiseen liittyviä valheita. Frankfurter Rundschaun toimittaja Arnd Festerling osoitti 6. tammikuuta, kuinka NATO käytti “käsiteltyä” videonauhaa oikeuttaakseen matkustajajunan pommittamisen viime huhtikuussa.

Sodan aikanakin varsin paljon huomiota saanut tapahtuma sattui 12. huhtikuuta lähellä Grdenickan kylää, kun USA:n ilmavoimien F15E-pommittaja tulitti siltaa ylittämässä ollutta matkustajajunaa. Ainakin 14 ihmistä kuoli. Kone hyökkäsi siltaa ja junaa vastaan kaksi kertaa.

Radioaktiivisia aseita Kosovon sodassa

International Action Centren kannanotto osoittautui siinä mielessä aiheettomaksi, ettei A-10 -koneita lopulta ilmeisesti juurikaan käytetty Kosovon sodassa. Tämä ei kuitenkaan johtunut köyhdytetyn uraanin aiheuttamista ympäristöongelmista, vaan pelosta, että jugoslavialaiset olisivat saattaneet kyetä ampumaan niitä alas. Köyhdytettyä uraania käytetään tietojen mukaan kuitenkin myös Tomahawk-risteilyohjuksissa, ja alla oleva tuonee esille yhden Kosovon sodan monista unohdetuista puolista.

Yhdistele sisältöä