Uutisointi armeijan käyvien määrän laskusta jatkuu. Ehkä armeijan käymisen lisäksi kannattaisi silti keskustella myös tiedonvälityksen tasosta. Kun armeijan käyvien määrä todellisuudessa laski lähes nykyisiin lukuihin jo toistakymmentä vuotta sitten, asiasta ei tiedostusvälineissä kiinnitetty valtavan paljon huomiota. Joten siitä puhutaan sitten nyt, lähes 15 vuotta sen jälkeen kun muutos todellisuudessa tapahtui.,,
Jutun mukaan "terveyserot selittävät parhaiten maakuntien välistä vaihtelua varusmiespalveluksen aloittamisessa." Jutussa esitetyt luvut eivät tällaista kuitenkaan tue, sillä "tilastollisesti länsi- ja eteläsuomalaisia huonommasta terveydestä kärsivien itä- ja pohjoissuomalaisten" kotimaakunnista löytyvät myös ne alueet, jossa armeijan aloittavien määrä on kaikkein korkein. Pikemminkin voisi tehdä johtopäätöksen, että siellä missä sairastetaan paljon mennään myös suuremmalla prosentilla armeijaan...
Maavoimien esikunnan henkilöstäosastolla työskentelevä kapteeni Timo Miettinen on huolissaan syrjäytymisestä: "Nuorista pitäisi ottaa kokonaisvaltaisempi koppi jo hyvissä ajoin, kouluiässä. Kutsunnoissa ollaan jo raa'asti myöhässä," Lausunto on mielenkiintoinen sikäli, viime aikoina on haluttu kutsuntojen laajentamista juuri syrjäytymisen ehkäisemiseen vedoten. Maavoimien esikunnassa kutsuntojen merkitykseen asian suhteen ei siis ilmeisesti uskota. Ja varmasti hyvästä syystä.
YLE.n juttu täällä.