Juuso Koponen

Myytti metsästäjäkeräilijöiden sotaisuudesta

Nykytiedon mukaan ihmislaji on suurimman osan esihistoriastaan elänyt melko pienissä metsästäjäkeräilijöiden ryhmissä. Evoluutiopsykologian näkökulmasta ihmismieli on kehittynyt nykyiseen muotoonsa juuri tällaisissa sosiaalisissa ja kulttuurisissa oloissa. Tämän vuoksi metsästäjäkeräilijöiden sosiaalista dynamiikka tutkimalla yritetään saada otetta ihmisluontoa koskeviin kysymyksiin. Eräs tiedeyhteisöä jakava keskustelu koskee käsitystä metsästäjäkeräilijöiden sodankäynnistä ja sen laajuudesta.

Militarismia keskellä Helsinkiä?






















Kuva: Wikimedia Commons

Millaisia arvoja Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas keskellä Helsinkiä symboloi? Onko kyse vain viattoman isänmaallisesta kunnioituksesta erästä suomalaista suurmiestä kohtaan? Vai onko kyse sittenkin salakavalasta ja tyystin tarpeettomasta militaristisesta ja oikeistolaisesta julkisen tilan haltuunotosta?

Sisällissota, terrori ja vankileirit

Vuoden 1918 tapahtumat lienevät Suomen historian synkimpiä hetkiä. Vuoden 1918 tammikuun lopulla alkoi sisällissota, joka kesti toukokuun alkupuolelle saakka. Tämän jälkeen hävinneen osapuolen kärsimykset jatkuivat vankileireillä. Valkoinen terrori kiihtyi taisteluiden loputtua.

Globaali kapitalismi länsimaiden ongelmien taustalla

SLAVOJ ŽIŽEK: UUSI LUOKKATAISTELU –  TERRORISMIN JA PAKOLAISUUDEN TODELLISET SYYT  Into Kustannus Oy 2017

Tuntematon sotilas ja sota kansallisena alkumyyttinä

Suomen satavuotisen itsenäisyyden juhlavuoden odotetuin kotimainen elokuva on varmastikin Aku Louhimiehen ohjaama Tuntematon sotilas. Elokuva on jo kolmas elokuvasovitus Väinö Linnan samannimisestä romaanista.

Romaanista ja siitä tehdyistä elokuvista on tullut tärkeä osa suomalaista kulttuuria. Niiden voisi myös ajatella olevan jonkinlaisia isänmaallisuuden symboleja. Esimerkiksi itsenäisyyspäivänä televisiosta näytetään usein Edvin Laineen Tuntematon sotilas vuodelta 1955.

Yhdistele sisältöä