YK:n ihmisoikeuskomitealta pyyhkeitä aseistakieltäytyjien kohtelulle Suomessa

YK:n ihmisoikeuskomitea antoi 4.11.2004 Suomen valtiolle lausuntonsa kansalais- ja poliittisten oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Ihmisoikeuskomitean tehtävä on valvoa mm. Suomea sitovan YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen toteutumista.

Aseistakieltäytyminen on lausunnossa esillä voimakkaasti. Komitea toteaa:

"Komitea pahoittelee sitä, että oikeus kieltäytyä aseista tunnustetaan vain rauhan aikana ja että siviilipalvelus vaihtoehtona asepalvelukselle on rankaisevan pitkä. Komitea toistaa huolestuneisuutensa siitä, että Jehovan todistajille myönnettyä suosituimmuuskohtelua ei ole laajennettu koskemaan muita aseistakieltäytyjäryhmiä. Sopimusvaltion olisi täysimääräisesti tunnustettava oikeus kieltäytyä aseista ja näin ollen taata tämä oikeus sekä sodan että rauhan aikana; sopimusvaltion tulisi myös lopettaa vaihtoehtoisen siviilipalveluksen kestosta aiheutuva syrjintä sekä tiettyjä ryhmiä hyödyttävä jaottelu."

Lausunto merkitsi Suomen aseistakieltäytyjälainsäädäntöön kohdistuvan kritiikin voimakasta laajentumista. Edellisessä, huhtikuussa 1998 esitetyssä lausunnossa mainittiin aseistakieltäytymisasioista vain Jehovan todistajien etuoikeutettu asema. Aseistakieltäytyjäliitto osallistui Ihmisoikeusliiton YK:n ihmisoikeuskomitealle heinäkuussa jättämän "varjoraportin" laadintaan aseistakieltäytymistä koskevien kysymysten osalta sekä War Resisters' International -järjestön komitealle syyskuussa jättämän Suomen aseistakieltäytyjiä koskevan raportin laadintaan.

Myös Euroopan neuvoston Sosiaalisten oikeuksien komitea on kiinnittänyt huomiota siviilipalveluksen kohtuuttomaan keston. Vuonna 2004 antamassaan päätöslauselmassaan se toteaa, että sivareiden yli kaksinkertainen palvelusaika yleisimpään varusmiespalvelukseen verrattuna ei ole Euroopan sosiaalisen peruskirjan 1§2 artiklan mukainen, jossa sopimuksen allekirjoittajat sitoutuvat "suojelemaan tehokkaasti työntekijän oikeutta ansaita elantonsa itse valitsemassaan ammatissa". Komitea toteaa, että pitkä palvelusaika merkitsee tämän oikeuden epäsuhtaista rajoittamista.

Tarkemmin eri ihmisoikeuselimien Suomeen kohdistamista vaatimuksista ja arvostelusta