Toimintakertomus

Aseistakieltäytyjäliiton toimintakertomus vuodelta 2023

Hyväksytty hallituksen kouksessa perjantaina 22.3.2024.

1 Yleistä

1.1 Liiton toiminnan yleiset lähtökohdat vuonna 2023

Aseistakieltäytyjäliitto (AKL) jatkoi vuonna 2023 toimintaansa eri aseistakieltäytyjäryhmien - esimerkiksi siviilipalvelusvelvollisten, totaalikieltäytyjien ja reservinkieltäytyjien - etujärjestönä. Toisaalta liitto on yleinen antimilitaristinen nuorten rauhanjärjestö, joka järjestää toimintaa muidenkin kuin suoraan aseistakieltäytymiseen liittyvien teemojen parissa. Aatteellinen perusta toiminnalle on kansainvälinen sodanvastustajien julistus: "Sota on rikos ihmiskuntaa vastaan. Siksi olen päättänyt olla tukematta minkäänlaista sotaa ja kamppailla sotien kaikkien syiden poistamiseksi.”

Toimintavuoden aikana merkittävä ajankohtainen teema AKLn toiminnassa oli vastaaminen

asevelvollisuuden kehittämistä selvittäneen parlamentaarisen komitean vuonna 2021 julkistamiin kehitysehdotuksiin sekä liiton toiminnanalan muutokseen Suomessa vuonna 2022 alkaneiden Ukrainan sodan ja Suomen Nato-jäsenyysprosessin vuoksi. Teeman pohjalta käytiin strategiakeskustelu liiton aktiivien mökkiviikonlopussa toukokuussa ja kehitettiin liiton kampanjoita.

Toisena ajankohtaisena teemana liitolla oli vaikuttaminen eduskuntavaaleissa ja hallitusohjelmaneuvotteluissa. Liitto organisoi eduskuntavaalien alla “Ei pilata sivaria” -kampanjan, jolle se kysyi tukea kansanedustajaehdokkailta eri puolueista ja vaalipiireistä, sekä oman vaalipaneelin Tampereen Puistotornissa. Hallitusneuvottelujen aikana liitto oli yhteydessä kaikkiin sen toiminnanalan kannalta olennaisten työryhmien jäseniin ja toimitti heille tietoa erityisesti aseistakieltäytyjien ihmisoikeuksien toteutumiseen liittyvistä kysymyksistä sekä kommentoi Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvottelijoille toimittamaa taustapaperia. Elokuussa liiton edustajat tapasi myös työministeri Arto Satosta ministeriön tiloissa keskustellakseen erityisesti siviilipalvelukseen liittyvistä kysymyksistä.

Kolmas teema vuonna 2023 oli järjestön toimijoiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaamisen kehittäminen. Liiton yhdenvertaisuusvastaavina toimivat Anniina Heikinheimo ja Jaakko Kemppainen. Yhdenvertaisuusnäkökulmia edistettiin esimerkiksi turvallisemman tilan periaatteiden kertaamisella järjestön tapahtumien yhteydessä.

Aseistakieltäytyjäliitto on osa kansainvälistä antimilitaristista rauhanliikettä. Suomessa liitto kuuluu kotimaisten rauhanjärjestöjen kattojärjestöön Suomen Rauhanliittoon, jonka omistamalla Rauhanasemalla Helsingin Pasilassa sen toimistokin sijaitsee. Kansainvälisesti liiton tärkeimpiä viiteryhmiä ovat War Resisters’ International (WRI) sekä European Bureau for Conscientious Objection (EBCO). Vuoden 2023 kansainvälisessä yhteistyössä korostui ja laajeni edelleen yhteistyö Venäjän aseistakieltäytyjien liikkeen kanssa, joka on kasvanut merkittäväksi militarismin ja asevelvollisuuden vastaiseksi kansalaisjärjestöksi kotimaansa hallinnon aktiivisista sortotoimista huolimatta.

1.2 Aseistakieltäytyminen

1.2.1 Siviilipalvelus

Aseistakieltäytyjäliitto jatkoi vuonna 2023 toimintaansa siviilipalvelusvelvollisten etujärjestönä toisaalta puolustaen siviilipalvelusvelvollisten oikeuksia ja ajaen heille mahdollisimman mielekästä palvelusta, toisaalta kritisoiden pakollista siviilipalvelusta osana asevelvollisuusjärjestelmää.

Liitto tapasi jokaisen koulutusjaksonsa aloittaneen siviilipalvelusvelvollisen Siviilipalveluskeskuksen kanssa järjestetyllä esittäytymisluennolla. Toimintavuoden alkusyksystä esittäytymisluennot palasivat pitkästä aikaa liiton tavoitteen mukaisesti lähitapaamisiksi, kun ne koronakriisistä alkaen olivat Siviilipalveluskeskuksen toiveesta olleet jo kolmen vuoden ajan etäyhteydellä.

Vuonna 2023 liiton neuvontaan tuli jälleen aiempia vuosia pienempi määrä yhteydenottoja ongelmista siirryttäessä asepalveluksesta siviilipalvelukseen. Aihetta koskeviin yhteydenottoihin puututtiin silti asiaan kuuluvalla vakavuudella. Viivyttelytapausten määrän väheneminen on luultavasti liiton pitkäaikaisen kampanjoinnin tulosta. Liiton laatimasta valituksesta eduskunnan oikeusasiamiehelle käynnistynyt oikeusprosessi erästä Porin prikaatin kapteenia kohtaan käsittelemättömän siviilipalveluksen vuoksi päättyi marraskuussa 2023 siviilipalvelukseen hakeneen voittoon.

Liittoon oltiin edelleen yhteydessä myös siviilipalveluksen suorittaneiden syrjintään liittyvissä kysymyksissä. Liitto oli yhteydessä yrityksiin, joiden alennuspolitiikka suosi varussotilaita siviilipalvelustaan suorittavien kustannuksella. Liitto teki myös yhteistyötä Teollisuusliiton kanssa tilanteessa, jossa siviilipalveluksen aiemmin suorittaneen henkilön sovitut työtunnit oli peruttu siviilipalvelustaustan tultua ilmi työpaikalla.

Liiton edustajana Siviilipalvelusasiain neuvottelukunnassa toimi vuonna 2023 Teemu Mölsä ja varaedustajana Vili Nurmi. Neuvottelukunta kokousti vuoden aikana kolme kertaa, 6.3., 1.6. ja 3.10. AKL:n edustajat osallistuivat kaikkiin kokouksiin ja ajoivat niissä esimerkiksi siviilipalveluksen laajan työpalvelupaikkavalikoiman säilyttämistä ja siviilipalvelushakemuksen sähköistä allekirjoittamismahdollisuutta. Neuvottelukunnan kautta liitto myös kommentoi YK:n ihmisoikeuselinten suositusten näkökulmasta Työ- ja elinkeinoministeriön taustapaperia hallitusneuvotteluja varten.

Eduskuntavaalien alla maaliskuussa 2023 Aseistakieltäytyjäliitto lanseerasi Ei pilata sivaria -kampanjan, jossa eduskuntavaaliehdokkaat pystyivät ilmoittautumaan laajan palveluspaikkavalikoiman kannattajiksi puolustushallinnon suunnalta tulevia rajausehdotuksia vastaan.

Hallitusneuvottelujen jälkeen liitto pyysi tapaamista työministeri Arto Satosen kanssa. Tapaaminen siviilipalveluslain mahdolliseen uudistamiseen liittyen järjestettiin Työ- ja elinkeinoministeriössä elokuussa.

Kireän työmarkkinatilanteen vuoksi loppuvuodesta liitto keskittyi tiedotuksessaan siviilipalvelustaan suorittaville ohjeistamaan näiden oikeuksista palveluspaikan työntekijöiden lakon aikana.

1.2.2 Totaalikieltäytyminen

Aseistakieltäytyjäliitto jatkoi vuonna 2023 tiedottamista totaalikieltäytymisen mahdollisuudesta ja tuki kieltäytymispäätöksen tehneitä totaaleja. Tiedotuksessa korostettiin YK:n ihmisoikeuskomitean ja -neuvoston Suomelle antamia kehotuksia keskeyttää totaalikieltäytyjien syyteprosessit ja vapauttaa vangitut aseistakietläytyjät. Nämä kehotukset toistettiin jälleen maaliskuussa 2023 valmistuneessa ihmisoikeusneuvoston Suomen määräaikaistarkastelussa.

Vuoden julkisuudessa näkyvimmät totaalikieltäytymiskampanjat järjestettiin myös liiton hallituksessa toimineiden Miro Partasen ja Mitja Jakosen tueksi. Molemmat saivat kieltäytymiselleen runsaasti mediahuomiota, jälkimmäinen liiton kansainvälisten verkostojen kautta huomattavissa määrin myös ulkomailla.

Uutena avauksena liitto lanseerasi vuonna 2023 myös “tehdastotaalin” käsitteen, millä viitataan ase- tai siviilipalveluksen viimeisestä päivästä kieltäytymiseen. Oikeusistuimet eivät ole tuominneet yhdestä päivästä kieltäytyneitä rangaistukseen.

1.2.3 Reservinkieltäytyminen

Reservinkieltäytymisten sekä Aseistakieltäytyjäliiton neuvontaan tulleiden sitä koskevien yhteydenottojen määrä pysyivät vuonna 2023 historiallisen korkealla tasolla, vaikka laskivatkin ennätysvuodesta 2023. Piikkinä vuoden reservinkieltäytymisneuvonnoissa erottuu huhtikuu, jolloin Suomen jäsenyys sotilasliitto Natossa toteutui. Yhteensä vuonna 2023 lähetettiin 2651 täydennyspalvelushakemusta, kun edeltävänä vuonna niitä lähetettiin 3815.

Edellisvuosiin nähden liitosta kysyttiin tavallista useammin myös täydennyspalveluksesta kieltäytymisestä. Liitto pyrki pitämään tiiviisti yhteyttä täydennyspalveluksesta kieltäytymistä suunnitteleviin tarjosi liiton kanssa yhteistyötä tekevien oikeusavustajien yhteystietoja näiden oikeusturvan varmistamiseksi.

Liitto nosti esiin reservinkieltäytyjille määrättävän viiden päivän täydennyspalveluksen tarkoituksettomuuden esimerkiksi tapaamisessaan työministeri Arto Satosen kanssa elokuussa 2023.

1.2.4 Palveluksesta vapauttaminen ja muut aseistakieltäytymisen muodot

Aseistakieltäytyjäliitto jatkoi tiedottamista mahdollisuudesta vapautua palveluksesta terveydellisten syiden perusteella. Asepalveluksesta vapautettavat ovat suurin asepalvelusta suorittamaton nuorten juridisten miesten ryhmä Suomessa, mikä heijastuu siihen että vapautusperusteita koskeva artikkeli oli jälleen vuoden luetuin liiton verkkosivuilla.

Verkkosivujen ohella tiedottaminen tapahtui sosiaalisen median kanavilla ja henkilökohtaisen neuvonnan muodossa. Neuvontaa tarjottiin ihmisille, jotka hakivat vapautusta terveydellisten syiden tai kaksoiskansalaisuuden perusteella. Lisäksi liitto auttoi henkilöitä laatimaan oikaisuvaatimuksia kielteisistä vapautushakemuksista.

Lisäksi liitto teki valmistautumistyötä liittyen parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean vuonna 2021 tekemään ehdotukseen laajentaa kutsunnat koskemaan koko ikäluokkaa, selvitelleen yhteistyötahojensa kautta miten tällainen uudistus ylipäätään voitaisiin toteuttaa, asevelvollisuuslain vai oppivelvollisuuslain kautta. Liitto vastusti ajatusta nuorison militarisointia lisäävänä julkisissa kannanotoissaan ja vaikuttamistyössään esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön suuntaan.

2 Koulutus- ja opintotoiminta

2.1 Jäsenistölle suunnattu koulutus- ja opintotoiminta

Osana järjestön jäsenistölle suunnattua koulutustoimintaa Aseistakieltäytyjäliitto järjesti vuonna 2023 useita uusien iltoja eri puolilla maata: Helsingissä, Jyväskylässä, Lahdessa, Lappeenrannassa, Turussa ja Vaasassa. iltojen koulutuksellisissa osioissa käsiteltiin esimerkiksi Suomen asevelvollisuusjärjestelmää, aseistakieltäytymisen historiaa sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja. Suunnitellusta uusien iltojen järjestämisestä etäyhteyksin luovuttiin lopulta koronapandemian väistymisen, etätapaamisähkyn ja kasvokkaisten uusien iltojen maantieteellisen kattavuuden vuoksi.

Lisäksi liitto järjesti 19.–21.5.2023 aktiiveilleen mökkiviikonlopun Tampereen lähistöllä. Viikonlopun koulutussisältöihin kuuluivat työpajansuunnittelutyöpaja, perehtyminen kampanjasuunnittelutyökaluihin strategiakeskustelua varten sekä graffitityöpaja. Useamman viikonlopun järjestämisestä luovuttiin toisaalta säästösyistä, toisaalta liiton aktiiveille avoimien etäpalaverien vähennettyä tarvetta viikonloppukokoontumisille.

Liiton hallituksen uusia jäseniä ja muita aktiiveja koulutettiin esimerkiksi yhdistyslainsäädäntöön ja kokoustekniikkaan toiminnan ohessa. Liiton yhdenvertaisuusvastaavat koordinoivat yhdenvertaisuuteen liittyvää kouluttautumista kokouksissa ja tapahtumien yhteydessä.

2.2 Avoin ja jäsenistön ulkopuolisille järjestetty koulutus- ja opintotoiminta

Vuoden 2023 sykysystä Aseistakieltäytyjäliiton esittäytymisluentoja Siviilipalveluskeskuksella alettiin jälleen järjestää pääasiassa kasvokkain etäyhteyksien sijaan. Luentojen määrä myös kasvoi aiempaan verrattuna, koska Siviilipalveluskeskuksen nykyisten käytäntöjen vuoksi keskuksella on kerrallaan vain 1-2 koulutusjaksoaan suorittavaa ryhmää viidestä. Liiton edustajat siis vierailivat Lapinjärvellä useita kertoja kuukaudessa aiemman noin yhden kuukausittaisen esittäytymiskerran sijaan.

Esittäytymisluennoista vastanneen työryhmän kokemusten mukaan esittäytyminen paikan päällä kohensi vuorovaikutusta siviilipalvelustaan suorittavien ja esittäytyjien välillä.

Kansainvälisten kontaktiensa kautta liitto järjesti eräille koulutuserille vuoden aikana mahdollisuuden myös venäläisen ja eteläkorealaisen aseistakieltäytyjien kohtaamiseen. Esittäytymisluennon materiaalin uudistamiseen ja uuden ruotsinkielisen materiaalin tuottamiseen liittyvä kokous järjestettiin tiistaina 22.8. klo 13.

13.4. AKL järjesti Conscientious Objection in South Korea -keskusteluillan Tampereella yhteistyössä opiskelijajärjestö Tipsyn kanssa. Keskustelun alusti korealainen aseistakieltäytyjä Myungjin Moon.

Liitto osallistui keskustelutilaisuuksiin pitämällä alustuksia, muun muassa 10.6. Tampereen Demarinuorten Snackia ja Politiikkaa -tapahtumassa sekä 14.6. paikallisen evankelisluterilaisen seurakunnan Kesäillan keskusteluissa Oulussa.

Koulutiedotusprojekti jatkui vierailulla 26.4. Haaga-Helian toimittajaopiskelijoiden luona.

3 Tiedotustoiminta

3.1 Antimilitaristi-lehti

Vuonna 2023 Antimilitaristi-lehteä julkaistiin neljä numeroa toimintasuunnitelman mukaisesti, joskin vuoden viimeinen numero ilmestyi lukijoille aikatauluhaasteiden vuoksi vasta vuoden 2024 puolella. Numeron julkaisuaikataulussa tapahtui noin kuukauden mittainen viivästys, joka liittyy lehden toimituskunnassa tapahtuneisiin henkilöstövaihdoksiin.

Paperisen lehden painoskoko pysyi suunnitelman mukaisesti 1600 ja 3000 kappaleen välillä, kun taas lehden verkkoversiossa osoitteessa www.antimilitaristi.fi vierailtiin 13 526 kertaa. Sen lisäksi Antimilitaristia jaeltiin useissa Aseistakieltäytyjäliiton tapahtumissa ja erinäisissä jakelupisteissä.

Lehden palkatun henkilöstön määrä pysyi samana, taittajalle, päätoimittajalle ja graafikolle maksettiin vuonna 2023 palkkiota. Vuoden 2023 ensimmäisen numeron päätoimitti Kasper Kotisaari, kolme seuraavaa numeroa Mitja Jakonen. Taittajana toimi Aurora Ferm ja graafikkona Antti Avarre. Vapaaehtoisten toimittajien rooli pysyi merkittävänä. Toimituskunnan sisäisessä tiedotuksessa keskeisin alusta siirtyi vuoden aikana Facebookista Discordiin.

Vuonna 2023 Antimilitaristi onnistui saavuttamaan uusia lukijoita, ja vapaaehtoisesti toimivaan toimituskuntaan liittyi uusia kirjoittajia. Antimilitaristista aktivismia esittelevä uutispalsta pysyi edelleen kansallisesti ainoana lajiaan, mutta sen tiedotuksellisen merkityksen voi nähdä kasvaneen kasvavien aseistakieltäytyjämäärien ja Euroopan turvallisuuspoliittisen tilanteen vuoksi. Vuoden 2023 lehtien teemat olivat Kommunikaatio, Alistuminen, Valtio ja Tulevaisuus.

3.2 Neuvonta

Aseistakieltäytyjäliiton eri neuvontaa erilaisiin asevelvollisuuteen ja aseistakieltäytymiseen liittyvissä asioissa annettiin vuoden 2023 aikana 438 eri tapauksessa. Saman henkilön useatkin yhteydenotot samana päivänä on laskettu aina vain yhdeksi neuvontakerraksi, uutena päivänä tullut yhteydenotto taas uudeksi neuvontakerraksi.

Neuvonnoista siviilipalvelukseen liittyi 37, totaalikieltäytymiseen 33, vapautukseen palveluksesta terveydellisin syin tai toisen valtion kansalaisuuden perusteella 134, reservinkieltäytymiseen 209 ja muihin erilaisiin asioihin 25. Kokonaismäärän lasku edeltävän vuoden 682:sta neuvontatapauksesta selittyy ennen kaikkea reservinkieltäytymiseen liittyvien yhteydenottojen määrän vähenemisellä: myös lähetettyjen täydennyspalvelushakemusten määrä putosi vuonna 2023 alle puoleen edeltävästä vuodesta.

Tiedon jakamisen ohella neuvontahenkilöt puuttuivat aktiivisesti lainvastaisuuksiin ja kohtuuttomuuksiin viranomaistoiminnassa esimerkiksi auttamalla oikaisuvaatimusten laatimisessa ja olemalla yhteydessä armeijassa asioista vastaaviin tahoihin. Neuvonnan kautta tarjottiin tarpeen mukaan konkreettista apua esimerkiksi varussotilaspalveluksen keskeyttäville ihmisille, jotka kohtaavat logistisia vaikeuksia tai vaikeuksia siirtyä siviilielämään.

Puhelimitse ja sähköpostitse annetun neuvonnan ohella järjestettiin tarvittaessa myös kasvokkaisia tai videoyhteystapaamisia sekä sosiaalisen median yksityisviestien kautta. Neuvonnasta päävastuun kantoivat liiton palkatut työntekijät, mutta myös pienemmässä määrin vapaaehtoiset.

3.3 Verkkosivut ja sosiaalinen media

3.3.1 Verkkosivut

Vuoden 2023 aikana Aseistakieltäytyjäliiton verkkosivuilla osoitteessa akl-web.fi vierailtiin 93 494 kertaa. Määrää voi pitää suurena, mutta se on jonkin verran pienempi kuin edeltävänä vuonna (138 449). Sivuston kävijämäärää seurattiin liitossa ja mikäli sen lasku jatkuu, voidaan selvittää onko nettisivujen tavoittavuudessa jotain korjattavissa olevia ongelmia.

Suosituimmat infoartikkelit sivustolla olivat vuonna 2023:

Palveluksesta vapauttaminen terveydellisin perustein (23 114 katselukertaa)
Kuinka hakea sivariin kesken armeijan (8853 katselukertaa)
Perustietoa totaalikieltäytymisestä (7614 katselukertaa)
Perustietoa siviilipalveluksesta (5178 katselukertaa)
Palveluksesta vapauttaminen ulkomaan kansalaisuuden perusteella (2069 katselukertaa)
Perustietoa reservinkieltäytymisestä (2050 kastelukertaa)

Virallisten verkkosivujensa ohella liitto ylläpiti edelleen kutsuntaikäisille suunnattua kutsunnat.net-sivustoa, jonka kävijämäärä oli myös huomattava, yhteensä 42 359 katselukertaa. Antimilitaristi-lehden verkkoversio keräsi vuonna 2023 yhteensä 13 526 katselukertaa.

Ehkäpä hieman yllättäen liiton ylläpitämistä verkkosivuista suosituin oli reservinkieltäytymisen mahdollisuudesta tiedottava eroa-armeijasta.fi-sivusto (yhteenä 262 759 katselukertaa). Sivuston kävijämäärälaskurissa erottuvat selkeinä piikkeinä Suomen Nato-jäsenyyden toteutuminen huhtikuussa (1194 vierailua 3.4.) sekä Suomen ja Yhdysvaltain välisen DCA-sopimuksen allekirjoittaminen joulukuussa (1713 vierailua 11.12.)

3.3.2 Sosiaalinen media

Aseistakieltäytyjäliiton käyttämät sosiaalisen median alustat ovat Instagram, Facebook, YouTube ja Twitter/X.

Instagramissa liittoa seurasi arviolta noin 2550 seuraajaa vuoden loppuun mennessä, eli liitto

sai vuoden aikana 350 uutta seuraajaa. Instagram-sivun kattavuus oli 19 253 näyttökertaa, ja

vierailuja profiiliin tehtiin 9930.

Facebook-sivua seurasi vuoden 2023 lopussa noin 3550 henkilöä, mikä merkitsee noin 100

seuraajaa lisää verrattuna edelliseen vuoteen. Sivun kattavuus oli 20 987 näyttökertaa ja

profiilivierailujen määrä 5635.

AKL:n YouTube-kanavalle lisättiin vuoden aikana taltiointeja liiton tapahtumista.

Liiton kanavan videot saivat vuonna 2023 yhteensä 4952 katselukertaa. Kanava sai 11

uutta tilaajaa, jolloin tilaajien kokonaismääräksi tuli 104.

Vuoden 2023 aikana nimeään vaihtaneessa X:ssä Aseistakieltäytyjäliittoa seurasi vuoden lopussa arviolta 1435 ihmistä, missä oli laskua edelliseen vuoteen verrattuna noin 45 seuraajaa. Lasku selittynee pääosin alustan yleisistä ongelmista ja laskeneista käyttäjämääristä. Koko vuoden katselukertamäärät eivät enää ole saatavilla X:n ilmaiskäyttäjälle, mutta vuoden huippujulkaisu oli Helsingin yliopiston valtaukseen 28.9. liittynyt julkaisu , joka keräsi yli 1000 näyttökertaa, 7 uudelleentwiittausta ja 63 tykkäystä.

AKL:n aktiiveista koostuvaan sometyöryhmään kuului vuonna 2023 19 henkilöä. Sometyöryhmä

valmisteli sosiaalisen median sisältöjä ja kävi keskustelua somestrategiasta

Telegram-ryhmässään. Lisäksi sosiaalisen median ilmettä käsiteltiin liiton aktiivien mökkiviikonlopussa toukokuussa ja useamman kerran avoimissa viikkopalavereissä loka-joulukuussa.

3.4 Muu viestintätyö

Aseistakieltäytyjäliitto julkaisi 24.2. lehdistötiedotteen Rauha Ukrainaan, Venäjä ulos ja vastuuseen -mielenosoituksesta, 12.5. kansainvälisen aseistakieltäytyjäpäivän mielenosoituksesta, 9.6. Venäjän aseistakieltäytyjien liikkeen toiminnanjohtajan Suomen vierailusta, 22.6. Ruokaa ei aseita -vapaaehtoistyöleiristä, 30.8. totaalikieltäytyjä Mitja Jakosen tuomiosta ja tukikampanjasta, 14.10. käsittelemättömän siviilipalvelushakemuksen vuoksi palvelusrikoksesta tuomitun kapteenin tapauksesta sekä 1.12. transtaustaisten naisten mahdollisuudesta hakea tietojensa poistamista asevelvollisuusrekisteristä.

Liitto julkaisi 24.2. kannanoton eduskuntavaalien asevelvollisuuskeskustelusta, 16.6. hallitusohjelman asevelvollisuuskirjauksista, 9.10. Palestiinan konfliktista, 16.10. Suomen yhteistyöstä Israelin asevoimien kanssa sekä 24.11. suunnitelmista sulkea Suomen itäraja turvapaikanhakijoilta.

Helmikuusta alkaen liitto otti käyttöön uuden tavan pitää yhteyttä jäseniinsä, eli kuukausittaisen uutiskirjeen, joka lähetettiin Mailchimp-sähköpostipalvelun kautta. Tämän lisäksi liitto lähetti vuoden aikana perinteiseen tapaan kaksi jäsenkirjettä. Ensimmäinen niistä lähetettiin maaliskuun puolivälissä ja jälkimmäinen lokakuun lopussa. Ensimmäinen jäsenkirje lähetettiin ilman jäsenkirjetalkoita ja tavallista pienemmällä jakelulla, vain jäsenille joiden sähköpostiosoite ei ole tiedossa. Syksyn jäsenkirje lähetettiin postitustalkoilla kaikille jäsenille, jotka eivät ole pyytäneet jäsenkirjeen toimittamista nimenomaan sähköisesti.

Sisäisessä tiedotuksessa otettiin myös liiton eri toimintaryhmien pääasiassa Telegramissa toimivien omien keskustelukanavien rinnalle käyttöön oma Discord-palvelin, josta muodostui tärkeä sisäisen ajankohtaiskeskustelun viestintäkanava.

Vuoden aikana liitto jatkoi aseistakieltäytymisestä ja antimilitaristisista aiheista kertovien esitteiden jatkuvaa päivittämistä ja uusien tiedotusmateriaalien tuottamista. Eniten levinneet lennäkit olivat kutsuntakampanjan yhteydessä levitettävä, jälleen vuonna 2023 päivitetty Lepo-esite sekä Ruokaa ei aseita -työleirille tuotettu sosiaalisista ongelmista, militarismista ja niiden yhteyksistä kertova esite.

Liiton viestintää tehtiin myös olemalla läsnä useissa omissa muiden tahojen järjestämissä tapahtumissa.

4 Julkaisutoiminta

Aseistakieltäytyjäliitto tuotti vuonna 2023 uusia antimilitaristisia tarroja

levitykseen Suomessa. Liiton vanhoja julkaisuja ja muuta antimilitaristista materiaalia

välitettiin ja myytiin edelleen aiempien vuosien tapaan (kts. luku 8 Tarvikevälitys). Liiton

nettisivuilta löytyvää Mielipidevangin opasta päivitettiin.

5 Kansainvälinen yhteistyö

5.1 War Resisters' International

Lontoossa päämajaansa pitävä War Resisters’ International (WRI) on aseistakieltäytyjien ja antimilitarististen kansalaisjärjestöjen kattojärjestö. AKL osallistui järjestön vuosittain koordinoimaan kansainväliseen aseistakieltäytyjäpäivään 15.5. järjestämällä Tampereella mielensoituksen ja avoimen puistokeikan.

AKL:n varapuheenjohtaja Jyry Virtanen osallistui WRI:n Antimilitarist Roots -konferenssiin Lontoossa 15.-20.6.

Liitto teki myös yhteistyötä WRI:n kanssa valmistellessaan syys-lokakussa lausuntoaan YK:n ihmisoikeuksien korkean edustajan raporttiin aseistakieltäytymisestä maailmassa. WRI:n infopuhelu raportista pidetiin 5.9.

18.-20.11. WRI järjesti eteläkorealaisen World Without War-järjestön ja muidenkin jäsenjärjestöjensä kanssa yhteisvoimin konferenssin “Conscientious Objection in Asia” Etelä-Korean Soulissa, jonne myös lähetettiin AKL:n hallituksen jäsen Matias Kaskiluoto. Osallistujat ympäri maailmaa saivat kuulla Etelä-Korean, Venäjän, Israelin, Suomen ja monien muiden maiden aseistakieltäytyjien tilanteesta. Myös tulevia yhteistyömahdollisuuksia jäsenjärjestöjen välillä kartoitettiin.

5.2 European Bureau for Conscientious Objection

European Bureau for Conscientious Objectors (EBCO) toimii aseistakieltäytymisoikeuden toteutumisen puolesta Euroopassa. Aseistakieltäytyjäliiton edustaja järjestön hallituksessa oli vuonna 2023 Jyry Virtanen, joka valmisteli keväällä yhdessä liiton toimiston kanssa maatiedot Suomesta, Norjasta, Virosta ja Liettuasta EBCO:n vuosittaiseen raporttiin aseistakieltäytymisestä Euroopassa.

EBCO:n kevätkokous järjestettiin Ateenassa 22.4. Kokouksen oheisohjelmana järjestettiin myös AKL:n, Venäjän aseistakieltäytyjien liikkeen ja Kreikan aseistakieltäytyjien yhdistyksen yhteinen nelipäiväinen Object War Gathering -kokoontuminen, joten AKL:n edustajia oli myös EBCO:n kokouksessa paikalla runsaasti.

Jyry Virtanen edusti EBCO:a myös Euroopan nuorisofoorumissa 21.-23.4. Brysselissä ja tapasi europarlamentaarikko Eero Heinäluoman lobatakseen tätä aseistakieltäytyjien tilanteesta Euroopassa.

EBCO osallistui kansainväliseen kampanjaan totaalikieltäytyjä Mitja Jakosen puolesta lähettämällä työministeri Arto Satoselle ja muille suomalaisille virkahenkilöille vetoomuskirjeen tämän puolesta 1.8. sekä järjestämällä tälle tukimielenosoituksen Ateenassa 19.9.

5.3 Yhteistyö Venäjän aseistakieltäytyjien liikkeen kanssa

Aseistakieltäytyjäliiton yhteistyö Venäjän aseistakieltäytyjien liikkeen (Движение сознательных отказчиков от военной службы, MCO), kanssa laajeni edelleen vuonna 2023. Liitto pitää aseistakieltäytymisen ja sodanvastaisen opposition tukemista Venäjällä keskeisenä tapana rakentaa kestävää rauhaa Euroopassa, ja toimi siksi liikkeen maanpaossa olevien jäsenien hakemien rahoitusten taloudellisena operoijana.

Merkittävimmät tukijat, joilta AKL sai projektiavustuksia ja lahjoituksia yhteistyöprojektiin MCO:n kanssa, olivat vuonna 2023 Norjan Helsinki-komitea, Civil Society Forum, Connection e.V., DFG-VK, Prague Civil Society Centre ja IREX Europe. AKL:n järjesti myös pienkeräyksen venäläisten aseistakieltäytyjien hyväksi kesällä 2023.Taloudellinen yhteistyö MCO:n kanssa oli siis liiton talouden mittakaavassa merkittävää.

Liikkeen toiminnanjohtaja Aleksandr Belik toimi kesäkuuhun 2023 liiton työntekijänä Virossa organisoiden yhteistyötä liikkeen kanssa ja tehden venäläisten aseistakieltäytyjien neuvontaa. Tämän jälkeen Belik siirtyi Armeniaan, ja laskutti sieltä käsin liittoa yhteistyöprojektien koordinoinnista yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Yhteistyöprojektien toteuttamiseksi ja aseistakieltäytymisen mahdollisuuksista Venäjällä tiedottamiseksi tehtiin myös palveluostoja useilta muilta elinkeinonharjoittajilta ja yrityksiltä.

MCO:n ja AKL:n toimijat ryhmäytyivät yhdessä Kreikan aseistakieltäytyjäyhdistyksen kanssa järjestetyssä Object War Gathering -kokoontumisessa Ateenassa 19.-23.4. Kokoontumisen ohjelmassa oli keskusteluja, pelillisiä harjoituksia, suunnittelutuokioita, toimittajien ja poliitikkojen tapaamisia sekä mielenosoitus Syntagma-aukiolla. Kokoontumisen osallistujilla oli myös läsnäolomahdollisuus EBCO:n kevätyleiskokouksessa, joka järjestettiin Ateenassa samana viikonloppuna. Kokoontumiseen osallistui kymmenen osallistujaa AKL:sta, yhteensä vajaat 40 osallistujaa.

MCO:n edustajat olivat mukana etäyhteydellä AKL:n kevätliittokokouksessa 21.4. ja esittelivät siellä toimintaa, jonka yhteistyö AKL:n kanssa on mahdollistanut.

Toiminnanjohtaja Aleksandr Belik oli Suomessa AKL:n vieraana 12.–13.6. Ensimmäisen päivän ohjelmassa oli vierailu Lapinjärven Siviilipalveluskeskuksella, toisena päivänä lobbaustapaamiset eduskuntatalolla kansanedustajien Kimmo Kiljunen (sd), Veronika honkasalo (vas), Mai Kivelä (vas), Inka Hopsu (vihr), Jari Haapiainen (kesk.) ja Jouni Ovaska (kesk) kanssa. Lobbauksen pääteemana oli Suomen mahdollisuudet auttaa venäläisiä aseistakieltäytyjiä ja sodanvastustajia. Liiton puheenjohtaja Vili Nurmi ja varapuheenjohtaja Jyry Virtanen toimivat Belikin paikallisoppaina ja toivat kansanedustajatapaamisissa esille myös Suomen aseistakieltäytyjien asemaa.

Vuoden 2023 aikana MCO julistettiin Venäjällä useiden muiden oppositiovoimien tapaan “ulkomaiseksi agentiksi”. Toisaalta vuoden 2023 lopulla Kansainvälinen rauhantoimisto IPB ilmoitti nimeävänsä MCO:n yhdessä Ukrainan pasifistiliikkeen ja valkovenäläisen Nash Domin kanssa ehdolle Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi vuonna 2024.

5.4 Muu kansainvälinen yhteistyö

Aseistakieltäytyjäliitolle erityisen tärkeä kansainvälinen yhteistyökumppani erityisesti YK:n ihmisoikeuselimiin vaikuttamisessa oli Genevessä päämajaansa pitävä International Fellowship of Reconciliation (IFOR) -järjestö. AKL ja IFOR vaihtoivat tietoja YK:n ihmisoikeusneuvoston Suomen määräaikaistarkastelua varten tekemistään raporteista, minkä lisäksi IFOR järjesti AKL:n edustajille Jyry Virtaselle ja Teemu Mölsälle matkat, majoituksen ja perehdytyksen vaikuttamistyöhön Suomen käsittelyn aikana 24.–28.3.

International Peace Bureau (IPB) -rauhanjärjestön organisoimien kansainvälisten

sotilasmenojen vastaisten toimintapäivien 13.4.-9.5. aikana liitto jakoi sosiaalisen median

kanavissaan kampanjan materiaaleja liittyen maailman sotilasmenoihin käytettäviin rahamääriin.

14–15.7 järjestettiin pohjoismainen rauhanseminaari sekä 16.7. Nordic Peace Alliance -verkoston perustamiskokous Helsingörissä Tanskassa. Kyseessä on pohjoismainen rauhanverkosto. Jyry Virtanen valittiin verkoston koordinaatioryhmään Suomen varaedustajaksi.

Virtanen osallistui myös 4.–11.10.2023 Berliinissä Antimilitaristische Aktion Berlin -ryhmän -toimintaviikkoon.

Liitto osallistui vuonna 2023 edelleen International Campaign to Abolish Nuclear Weapons (ICAN) -kampanjaan sekä Campaign to Stop Killer Robots -kampanjaan. Lisäksi liitto ylläpiti jäsenyyttä Civil Society Forumissa, jonka kansalaisvalistus-työryhmään se kuuluu yhdessä Venäjän aseistakieltäytyjien liikkeen kanssa ja joka myönsi merkittävän projektirahoituksen muun muassa Object War Gathering -tapahtuman järjestämiseen.

6 Projektit

6.1 Kutsuntakampanja

Aseistakieltäytyjäliiton ja ylipäätään suomalaisen aseistakieltäytyjäliikkeen pitkäaikaisin vuosittainen toimintamuoto, kutsuntakampanja, järjestettiin taas vuonna 2023. Kampanja tiedottaa asepalveluksen suorittamisen vaihtoehdoista eli palveluksesta vapauttamisesta, siviilipalveluksesta ja totaalikieltäytymisestä.

Vuoden kampanjan suunnittelu avattiin liiton aktiivien mökkiviikonlopussa toukokuussa, minkä lisäksi etäyhteyksin järjestettiin toinen suunnittelupalaveri 29.6. keskittyen sosiaaliseen mediaan ja kutsuntakampanjaesitteen uudistamiseen.

Kutsuntakampanjan keskeisimpiin toimintamuotoihin kuuluva paperisten esitteiden jakaminen kutsuntapaikkojen edustalla toteutui vuonna 2023 Joensuussa, Jyväskylässä, Järvenpäässä, Keravalla, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Tampereella, Turussa ja Tuusulassa. Armeijan henkilöstön asiattomaan toimintaan kutsuntakampanjoijia kohtaan jouduttiin puuttumaan Tuusulan kampanjan kohdalla. Paperiesitteiden jakamisen ohella liitto tuotti sosiaaliseen mediaan runsaasti näkyvyyttä saaneita tekstipostauksia.

YK:n ihmisoikeusneuvosto sisällytti määräaikaistarkastelussaan keväällä 2023 uuden kohdan kritiikkiinsä aseistakieltäytyjien asemaa kohtaan Suomessa toteamalla tiedotuksen asepalveluksen suorittamisen vaihtoehdoista ja aseistakieltäytymisoikeudesta olevan Suomessa riittämättömällä tasolla - saman havainnon ilmaisi ihmisoikeuskomitea ensimmäisen kerran vuonna 2021. Lisäys perustui Aseistakieltäytyjäliiton kutsuntatilaisuuksista niille toimittamaan tietoon. Kokemuksia riittämättömästä tai epäasiallisesta tiedotuksesta kutsunnoissa kerättiin edelleen vuonna 2023 erityisesti Siviilipalveluskeskuksen esittäytymisluentojen yhteydessä.

6.2 Ruokaa ei aseita -kampanja

Aseistakieltäytyjäliitto tarjosi edelleen tukea tiedotuksessa, tilavarauksissa ja muissa käytännön asioissa Ruokaa ei aseita -liikkeelle, joka järjestää vegaanisen hävikkiruuan jakotilaisuuksia kritisoiden samalla asevarustelun taloudellisia, ekologisia ja sosiaalisia kustannuksia. Aktiivisia toimintaryhmiä oli vuonna 2023 Helsingissä ja Tampereella.

Lisäksi AKL organisoi yhdessä Helsingin REA-ryhmän ja Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry:n kanssa kansainvälisen vapaaehtoistyöleirin Rauhanasemalla 26.6.-7.7. Leirille osallistui suomalaisten aktiivien lisäksi kuusi ulkomailta saapunutta osallistujaa, Turkista, Tsekistä, Serbiasta ja Kosovosta. Liiton palkkaamana leirin projektikoordinaattorina toimi Linn Sjöholm, ja osana leirin ohjelmaa järjestettiin viisi ruuanjakoa eri puolilla Helsinkiä.

Ruokaa ei aseita -ryhmä Tampereella otti ruuanjakotilaisuudella osaa asunnottomien yöhön 17.10.

6.3 Lobbaus ja yhteistyö asevelvollisuuden lakkauttamiseksi

Aseistakieltäytyjäliitto jatkoi aseistakieltäytyjien oikeuksien ajamista ja osallistumista omista lähtökohdistaan asevelvollisuuskeskusteluun. Liiton argumentaatio kotimaisessa poliittisissa keskustelussa perustuu suurelta osin YK:n ihmisoikeuselinten toistuvasti antamiin suosituksiin, joten liitto lähetti edustajansa Geneveen YK:n ihmisoikeusneuvoston Suomen määräaikaistarkasteluun 24.–28.3. Liiton edustajat osallistuivat myös kansalaisjärjestöjen Lokakuussa liitto toimitti myös oman lausuntonsa YK:n ihmisoikeuksien korkean edustajan raporttiin aseistakieltäytymisestä maailmassa.

Osana päättäjien lobbausta ja osallistumista eduskuntavaalikeskusteluun liitto järjesti 14.2. Tampereen Puistotornissa Asevelvollisuuden tulevaisuus -vaalipaneelin, johon osallistui edustajia kuudesta eri puolueesta, sekä Ei pilata sivaria -kampanjan.

Kansanedustajien, euroedustaja Eero Heinäluoman ja työministeri Arto Satosen ohella liitto pyrki vaikuttamaan erityisesti poliittisiin nuorisojärjestöihin. Liiton hallituksen jäsen Tuukka Korpinen tapasi Kokoomusnuorten puheenjohtaja Iida Leinon keskustellakseen aseistakieltäytyjien asemasta, ja liitto oli tavattavissa omalla pöydällään Vasemmistonuorten liittokokouksen järjestötorilla.

6.4. Nuorison militarisoinnin vastainen toiminta

Kutsuntojen uudistamissuunnitelmiin liittyvä kampanjointi valittiin liiton toukokuisessa strategiakeskustelussa yhdeksi liiton lähiaikojen toiminnan keskeiseksi painopisteeksi. Liitto vastustaa pakollisten kutsuntojen laajentamista koko ikäluokkaan sekä ottamista osaksi koulupäivää hallituksen ehdotusten mukaisesti ja pitää ehdotuksia uutena askeleena nuorison lisääntyvässä militarisoinnissa.

Liiton edustajat pitivät myös yhteyttä lapsiasiainvaltuutettu Elina Pekkariseen liittyen eritysesti asepalveluksen markkinointiin nuorisolle peliteollisuuden kautta.

6.5 Festivaaliprojekti

Näkyvyydellä erilaisissa yleisötapahtumissa ja festivaaleilla Aseistakieltäytyjäiitto pyrkii hankkimaan näkyvyyttä tavoitteilleen ja kampanjoilleen, löytämään uusia jäseniä ja tekemään varainhankintaa.

Liitto oli tavattavissa vuoden 2023 ainakin seuraavissa tapahtumissa:

1.5. AKL Vappujen vappu -tapahtuma Tampereella
8.5. Mahdollisuuksien tori Tampereella
27.–28.5. Maailma kylässä -festivaali Helsingissä
17.6. Waves-rauhanfestivaali Helsingissä
1.7. Rauhanblokki Helsinki Pridellä
29.-30.7. Puntala Rock
21.9. Rauhanjärjestöjen kansainvälisen rauhanpäivän yhteistapahtuma Helsingissä
29.-30.9. HKI Skepufest
10.-12.11.Vasemmistonuorten liittokokouksen järjestötori
22.11. Oranssifest-distromessut
24.–26.11. Kettupäivät-elokuvafestivaalit

Informaatiopöytää on pidetty myös muissa liiton omissa tai yhdessä muiden kanssa järjestämissä tapahtumissa.

6.6 Kulttuuritoiminta

Aseistakieltäytyjäliitto jatkoi vuonna 2023 laadukkaiden, etupäässä nuorille suunnattujen musiikkitapahtumien järjestämistä. Kulttuuritoiminnan ensisijaisena tarkoituksena on tutustuttaa nuoria antimilitaristiseen toimintaan helposti lähestyttävällä tavalla ja kerätä varoja liiton toimintaan.

AKL:n tukikeikkoja järjestettiin 2023 Helsingissä, Tampereella ja Jyväskylässä, pitäen sisällään seuraavat keikat:

29.1. AKL:n ja Luonto-Liiton susiryhmän tukikeikka Rauhanasemalla. Musiikkigenrenä oli talon keikkatoiminnan perinteisen punkin sijaan metalli, esiintymässä ruotsalainen vegaanimetalliyhtye Times of Desperation sekä helsinkiläiset Cageless ja Unfilial. Tilaisuuteen myytiin 86 lippua.

28.–29.4.2023 Tukikeikka yhteistyössä Anarkistinen Jyväskylä -ryhmän kanssa Jyväskylän Mäkitorpalla. Kaksipäiväisessä tapahtumassa esiintymässä olivat Uncle Wormwood, Nylon Nerves, Lempivärit (duo), Huono idea, Sukupuutto ja Floridian Hippies. Keikkaviikonloppuun myytiin yhteensä 74 lippua, osa näistä koko viikonlopun lippuja.

15.5.2023 Kansainvälisten aseistakieltäytyjäpäivän mielenosoitus ja puistokeikka Tampereen Laikunlavalla. Esiintymässä olivat Linnanrauniot, Lätsä, Heinonen & Aikamme mieskuvat (Soolo) sekä Botsuraku. Tarkan kuulijamäärän arviointi on puistokeikan avoimen luonteen vuoksi vaikeaa, mutta musiikkitarjonta tavoitti illan aikana satoja katsomossa ja puiston reunamilla aikaa viettäneitä.

12.8. Punks not Bombs Rauhanasemalla. Esiintymässä virolainen C.C. sekä paikalliset Lika ja HT Tapes. Myytiin 65 lippua.

6.12. Tukikeikka Tampereen Vastavirta-klubilla. Tapahtuma oli jaettu kahteen osaan, yläkerrassa esiiintymässä olivat NEC Projektor, Kaunis veli ja Hummus sun mummus, alakerrassa taas Shakabrah, Menetetty maa, Rikki, Verinen ruho sekä Otto HC & Tai Pei Faks. Yläkerran osuudessa oli vapaa pääsy ja järjestäjien ja esiintyjien lisäksi parikymmentä katsojaa, alakertaan myytiin 27 lippua.

Keikkatoiminnan lisäksi liitto järjesti 27.–29.10. Helsingin Varjokirjamessut yhteistyössä Varjokirjamessut-kollektiivin kanssa Rauhanasemalla ja Pasilan Kaupunkitaidekeskuksessa. Messujen ohjelmaan sisältyi kirjailijahaastatteluja, kirjaesittelyjä, runoutta, elokuvanäytös, podcastesittely sekä paneelikeskusteluja, yhteensä noin 20 erilaista ohjelmanumeroa. Tapahtumaa valmisteltiin useissa suunnittelukokouksissa. Aseistakieltäytyjäliitto toteutti messuille vapaaehtoisvoimin myyntipöydän sekä lauantaipäivän kahvilan.

6.7 Muut antimilitaristiset projektit

Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan vastustaminen ja sotaakäyvien maiden aseistakieltäytyjien tukeminen pysyi vuonna 2023 isona teemana Aseistakieltäytyjäiiton toiminnassa. 25.2.2023 AKL järjesti yhdessä muiden rauhanjärjestöjen kanssa Rauha Ukrainaan - Venäjä ulos ja vastuuseen -mielenosoitukset samanaikaisesti Helsingissä ja Tampereella. Helsingin mielenosoitus keräsi noin tuhat osallistujaa, Tampereen mielenosoitus lähes sata.

Toinen sotatilanne, joka aktivoi liiton jäseniä, oli jälleen pahasti eskaloitunut Israel-Palestiina-konflikti. Liitto järjesti YK:n päivänä 24.10. mielenosoituksen Tampereen keskustorilla teemalla Rauha Ukrainaan, Rauha Palestiinaan yhteistyössä Rauhanpuolustajien, Amnestyn ja Maan ystävien kanssa. Lisäksi AKL julkaisi konfliktista kaksi kannanottoa ja kirjelmöi Gazan humanitaarisesta tilanteesta Suomen ulkopoliittiselle johdolle.

Liitto jatkoi omien aseistakieltäytyjäliikkeen vuosittaisten merkkipäivien muistamista. Kansainvälisen aseistakieltäytyjäpäivän mielenosoitukseen 15.5. Tampereella osallistui noin neljäkymmentä ihmistä, jotka marssivat Sorin aukiolta Laikunlavalle. 5.11. AKL taas muisti Arndt Pekurisen kuolinpäivää järjestämällä muistokäynnin tämän haudalla Malmin hautausmaalla.

Liitto osallistui Suomen ja Yhdysvaltain solmiman DCA-sotilasyhteistyösopimuksen kritisointiin tarjoamalla tukea Rauhanväki-ryhmälle ja Ei tukikohtia -kampanjalle. Tuki tarkoitti esimerkiksi kokoustilojen varaamista Rauhanasemalta, tarrojen hankkimista, julistetulostusta ja apua Ei vieraan vallan sotilastukikohtia Suomeen -mielenosoituksen järjestelyissä 25.11.

Joulukuussa 2023 AKL sai Leo Mechelin säätiöltä apurahan liiton kirjaston ja arkiston järjestämisprojektiin. Projektin sisältönä oli liiton kirjaston yhdistämisen osaksi Rauhanaseman kirjastoa sekä liiton arkiston läpikäyminen ja järjestely. Projektia tekemään palkattiin Ida Giardini ja Vili Nurmi. Kirjasto- ja arkistoprojektin henkilöstökulut vuonna 2023 olivat noin 450 euroa, minkä lisäksi projektin henkilöstökuluihin varattiin tiinpäätöksessä vuodelle 2024 reilu 200 euroa. Loput noin 350 euroa käytettiin projektin hallintokuluihin.

Vuoden 2023 loppupuolella liitto aloitti omien 50-vuotisjuhliensa valmistelun vuodelle 2024. Erityisesti konkreettiseen vaiheeseen eteni uuden antimilitaristisen kirjoituskokoelman valmistelu juhlavuoden kunniaksi.

Liiton vapaa-ajan toimintaryhmä jatkoi avoimen, ensisijaisesti nuorille suunnatun harrastus- ja

vertaistukitoiminnan järjestämistä myös vuonna 2023. Esimerkkejä tästä ovat Vaasan toimintaryhmän vierailu Vaasan työväenmuseossa Rauha-näyttelyssä 14.9. ja joulumyyjäiset 3.12. sekä jäsenkirjetalkoiden ja liiton aktiivien mökkiviikonlopun yhteydessä järjestetty vapaa-ajan ohjelma. Lokakuusta alkaen liitto järjesti jäsenilleen etäyhteyksin avoimia vapaamuotoisia viikkopalavereja, joiden tarkoitus oli suurelta osin ajankohtaisten asioiden käsittelyn ohella yhdessäolo ja ryhmäytyminen.

.7 Oikeustoiminta

Aseistakieltäytyjäliitto tarjosi vuonna 2023 aiempien vuosien tapaan oikeudellista neuvontaa

kaikissa aseistakieltäytymiseen ja palveluksesta vapauttamiseen liittyvissä ongelmatapauksissa sekä välitti kokeneita totaalikieltäytyjien oikeusavustajia halukkaille liiton neuvontaan yhteydessä olleille totaalikieltäytyjille ja muille syytteeseen asetetuille aseistakieltäytyjille. Viranomaisten kyseenalaisten päätösten kohteeksi mm. palveluskelpoisuuteen ja palveluksesta

vapauttamiseen liittyvien kysymyksen osalta joutuneille liiton toimisto on tarjonnut oikeusapua

oikaisuvaatimusten ja valitusten laatimisen muodossa.

Liiton oikeustoiminnan kannalta vuoden merkittävin juttu käsiteltiin Satakunnan käräjäoikeudessa 18.9. Porin prikaatissa työskentelevä kapteeni todettiin syylliseksi palvelusrikokseen ja tuomittiin sakkoihin käsittelemättömän siviilipalvelushakemuksen vuoksi Oikeus myönsi myös korvauksen siviilipalvelukseen hakeneelle nuorelle, joka joutui syksyllä 2020 jopa kiinniotetuksi kapteenin lainvastaisen toiminnan takia.

8 Tarvikevälitys

AKL jatkoi tukituotteiden myyntiä verkkokaupan kautta, liiton omissa tapahtumissa ja infopöydillä. Uutena tukituotteena liitto lanseerasi haalarimerkit sekä hankki Lontoosta WRI:ltä metallisia Katkaistu kivääri -pinssejä 100 kpl noin 90 eurolla. Ekologisista ja taloudellisista syistä liitto myös otti uutena tilattujen, painettujen t-paitojensa rinnalle myyntiin itsepainetut kierrätys-t-paidat.

9 Hallinto

9.1 Liittokokoukset

Liitto järjesti vuonna 2023 kevätliittokokouksen lauantaina 15.4. klo 14 ja syysliittokokouksen lauantaina 2.12.2023 klo 16. Molemmat kokoukset järjestettiin fyysisesti Helsingissä Rauhanasemalla, mutta myös etäosallistuminen oli mahdollista. Kokousten asialistalla olivat sääntömääräiset asiat.

9.2 Hallitus

Liiton hallituksessa ovat vuoden 2023 aikana toimineet Teemu Aronen, Ava Dahlvik (2.12. alkaen), Valtteri Harakka (2.12. alkaen), Mitja Jakonen, Jaakko Kemppainen (2.12. asti), Matias Kaskiluoto, Tuukka Korpinen, Teemu Mölsä, Jarno Niskanen, Vili Nurmi, Miro Partanen (15.4. alkaen), Satu-Maria Pohjola, Lassi Raivonen (2.12. asti), Elsa Tauria (15.4. asti) ja Jyry Virtanen.

Hallituksen valitsemana puheenjohtajana toimi koko toimintavuoden ajan Vili Nurmi. Varapuheenjohtajana toimivat Lassi Raivonen (26.4. asti), Jyry Virtanen

(26.4.-18.12.) ja Ava Dahlvik (18.12. alkaen) ja hallituksen sihteerinä Teemu Mölsä (18.12.

saakka) sekä Tuukka Korpinen (18.12. alkaen.)

Hallitus kokoontui vuoden aikana yhteensä 14. kertaa, 4.1., 31.1., 24.2., 16.3., 23.3., 7.4., 26.4. 26.5., 27.6., 21.8., 20.9., 27,10., 23.11. ja 8.12.

10 Toimisto ja työntekijät

Aseistakieltäytyjäliiton toimisto sijaitsee Helsingin Itä-Pasilassa Rauhanasemalla yhdessä

muiden rauhanjärjestöjen kanssa. Lisäksi liitto maksoi vuonna 2023 pienempää käyttömaksua Pirkanmaan Rauhanpuolustajille mahdollisuudesta käyttää näiden Tampereella sijaitsevaa toimistotilaa osoitteessa Näsilinnankatu 22 A.

Aku Kervinen palasi vuoden alussa vanhempainvapaalta järjestökoordinaattoriksi. Toisena järjestökoordinaattorina toimi Noora Pätsi lokakuuhun asti, jolloin hän työllistyi toisiin tehtäviin. Henkilöstökuluista säästämiseksi ja varautuakseen mahdollisiin avustusmuutoksiin liitto ei palkannut toista työntekijää toimistolle Pätsin seuraajaksi. Alexander Belik toimi liiton työntekijänä kesäkuuhun asti Tallinnasta käsin projektissa, joka keskittyi aseistakieltäytyjien aseman auttamiseen Venäjällä.

Toimiston työntekijöiden lisäksi AKL maksoi vuonna 2023 säännöllisesti palkkiota Antimilitaristin

päätoimittajalle ja taittajalle sekä kesästä alkaen myös graafikolle. Rauhan- ja konfliktintutkimuksen maisteriopiskelija Myungjin Moon oli liitossa korkeakouluharjoittelussa 1.9. alkaen aina vuoden 2024 puolelle. Vapaaehtoisten rooli oli erittäin merkittävä liiton toiminnassa.

11 Talous

Aseistakieltäytyjäliiton tilikauden 2023 tulos oli noin 4600 euroa ylijäämäinen. Tämä selittyy isolta osin henkilöstökulujen laskulla, minkä mahdollisti pienempi vaihtuvuus ja toisen järjestökoordinaattorin siirtyminen toisiin tehtäviin lokakuussa. Myös liiton saamat yleisavustukset kasvoivat hieman, ja tukituotteiden myynti selvästi. Myyntiä pyrittiinkin parantamaan aiempaa muutamaa vuotta tehokkaammalla tukitapahtumien järjestämisellä ja pitämällä pöytää erilaisissa tapahtumissa, sekä hankkimalla uusia tukituotteita kuten haalarimerkkejä ja itse painettuja kierrätys-t-paitoja. Liitto myös lakkautti vastuullisen taloudenpidon nimissä Interpedia-kummitoimintansa, ja tekee lahjoituksia humanitaarisiin tarkoituksiin jatkossa kertaluonteisesti tilanteen salliessa.

Toisaalta liiton saamat jäsenmaksutulot ja lehden tilausmaksut laskivat edellisestä vuodesta, mihin on syytä kiinnittää huomiota seuraavan vuoden aikana.

Yhteistyö Venäjän aseistakieltäytyjien liikkeen kanssa johti kansaivälisen toiminnan tuottojen ja kulujen todella merkittävään kasvuun verrattuna edellisiin vuosiin.