Bombspotting XL

500 rauhanaktivistia pidätettiin Bombspottingissa

Massiivinen poliisin läsnäolo tervehti Bombspotting XL-tapahtumaan lauantaina 16.4.2005 osallistuneita kansalaistarkastajia NATO:n päämajalla Brysselissä, SHAPE:ssa (NATOn sotilaallinen päämaja) Monsissa ja Kleine Brogelin lentotukikohdassa, jonne on sijoitettu 20 USA:n ydinasetta. Kolmen ennalta ilmoitetun kohteen lisäksi järjestettiin yllätystarkastus NATO:n satellittitukikohdassa Gooikissa, jota käytetään tukikohtien välisessä viestinnässä.

Tapahtumaan osallistui ihmisiä kuudesta maasta, joihin Euroopassa olevat yhteensä 480 NATO:n ydinasetta on sijoitettu: Italiasta, Saksasta, Belgiasta, Britanniasta, Turkista ja Hollannista. Kansalaistarkastusta toteutti myös viitisenkymmentä suomalaisia, joista useimmat olivat saapuneet paikalle AKL:n bussikuljetuksen mukana, sekä rauhanaktivisteja Ruotsista, Virosta, Espanjasta, Portugalista, Nigeriasta ja Ranskasta.

Bombspottingissa pidätettiin noin 500 ihmistä (reilut 200 Kleine Brogelissa, 120 NATOlla, 130 SHAPEssa ja 20 Gooikissa). Monet kansalaistarkastajista pidätettiin heidän ollessaan astumassa tukikohtiin, toiset taas jo niitä lähestyessään (Belgian lainsäädäntö antaa poliisille mahdollisuuden "ennaltaehkäiseviin pidätyksiin"). Kaikki kansalaistarkastajat joutuivat "hallinnolliseen pidätykseen" ja heidät vapautettiin muutaman tunnin kuluessa.

Tapahtumaan osallistuneista suomalaisista pidätettiin lähes kaikki, useimmat Kleine Brogelissa mutta huomattava joukko myös Brysselissä. Tällä kertaa tapahtuma herätti varsin laajaa kiinnostusta myös Suomen tiedotusvälineissä, ja suomalaiset kansalaistarkastajat antoivat aktiota seuranneen sunnuntaipäivän mittaan toistakymmentä kännykkähaastattelua eri medioille.

Painetta NATO:lle

Bombspotting-kampanja vaatii, että NATO luopuu ydinaseista. Kaksi viikkoa Bombspottingin jälkeen 184 ydinsulkusopimuksen allekirjoittajamaata kokoontuu New Yorkiin sopimuksen seurantakokoukseen. "Heillä on edessään selvä valinta. Joko aseidenriisunta tai uusi varustelukierre", sanoi Bombspotting-kampanjan edustaja Hans Lammerant, "Me valitsemme aseidenriisunnan! Ja välttämätön askel kohti sitä on USA:n ydinaseiden vetäminen pois Euroopasta ja ydinaseiden poistaminen NATOn strategioista."

"Samaan aikaan kun NATOn tärkeimmät jäsenmaat ponnistelevat kovasti saadakseen Iranin luopumaan ydinasetavoitteistaan, olisi tekopyhää jollei NATO itse tekisi samoin", sanoi puolestaan Nicky Davies aktiota tukeneesta Greenpeace Internationalista. "Olemme osa kasvavaa kansanliikettä, joka jatkaa tarkastuksia ydintukikohdissa kiinnittääkseen huomiota rikolliseen ydinasepolitiikkaan aina siihen päivään saakka, kun maailma on vapaa ydinaseista."

Vajaata viikkoa Bombspottingin jälkeen, 21.4., Belgian senaatti hyväksyi päätöslauselman, jossa vaaditaan Eurooppaan sijoitettujen USA:n ydinaseiden poistamista. Yksikään senaatin jäsen ei äänestänyt päätöslauselmaa vastaan, mutta toistaiseksi on epäselvää, aikooko Belgian hallitus todella ruveta vakavasti ajamaan sen toteuttamista NATO:ssa ja ydinsulkusopimuksen seurantakonferenssin yhteydessä. USA on tällä hetkellä ainoa valtio, jonka ydinaseita on sijoitettuna muiden maiden alueelle.

Ydinaseiden vastainen liike on edennyt Belgiassa muutenkin voimakkaasti viime aikoina, sillä jo 200 belgialaisen kaupungin pormestari on liittynyt Hiroshiman pormestarin aloitteesta syntyneeseen "Pormestarit rauhan puolesta" -verkostoon, joka tähtää täydelliseen maailmanlaajuiseen ydinaseriisuntaan vuoteen 2020 mennessä. Suomesta kyseiseen verkostoon on toistaiseksi liittynyt vasta Maarianhaminan pormestari.


Lehdistötiedote 17.04.2005: Belgiassa pidätettiin lähes viisikymmentä suomalaista

Lehdistötiedote 7.4.2005: Viisikymmentä suomalaista rauhanaktivistia ydinaseita vastustamaan Belgiaan