Kieltäytymisen jälkeen uusi kutsu palvelukseen - mitä tehdä?

Helsingin Sanomat julkaisi torstaina 14.2. jutun, jossa kerrotaan että viimeisen vuoden aikana vapauttavan tuomion saaneet totaalikieltäytyjät kutsutaan uudestaan siviilipalvelukseen. Asia ei tule yllätyksenä, koska siviilipalveluslaki velvoittaa siviilipalveluskeskuksen lähettämään uuden kutsun. Tämän ei kuitenkaan pitäisi merkitä sitä, että asiasta todella käynnistyy uusi tuomitsemisprosessi - vielä vähemmän sitä, että se päättyisi langettavaan tuomioon.

Suomen oikeusjärjestelmään sisältyy useampikertaisen syyttämisen kielto (ne bis in idem -periaate). Aseistakieltäytymisen kohdalta Suomessa on olemassa Korkeimman oikeuden ennakkopäätös, jossa katsotaan, että kaksi kertaa palvelukseen kutsuttua totaalikieltäytyjää vastaan "kohdistetut syytteet perustuvat edellä mainituilla perusteilla olennaisesti samoihin tosiseikkoihin ja kuuluvat siten ne bis in idem -kiellon piiriin". (KKO:2015:82) Ne bis in idem -periaatetta on sovellettu useaan otteeseen mm. YK:n mielivaltaisia vapaudenriistoja käsittelevän työryhmän lausunnoissa (esim. tässä ratkaisussa Israelin kohdalla).

Hesarin jutussa haastateltu Turun yliopiston prosessioikeuden professori Johanna Niemi puolestaan luonnehtii tilannetta farssiksi ja pitää selvänä, ettei vapautettuja henkilöitä voida syyttää oikeudessa toista kertaa palveluksesta kieltäytymisestä.

Uuden kutsun siviilipalvelukseen ei siis pitäisi merkitä edes sitä, että joutuu uudelleen oikeusprosessiin - saati sitä, että tulisi tuomituksi. Silti tässäkään asiassa ei voi sataprosenttisesti tuudittautua oikeuden voittoon, vaan sen eteen pitää tehdä työtä.

Jos saat uuden kutsun siviilipalvelukseen, suosittelemme sinun toimivan seuraavasti:

1) Mikäli aiot kieltäytyä uudestakin kutsusta, sinun kannattaa tehdä kaikki mahdollisimman samalla tavalla kun ensimmäiselläkin kerralla kieltäytyessäsi. Tällöin asiaa selvittäville viranomaisille on todenäköisesti selkeämpää, että kysymys on samasta kieltäytymisestä. Sinun kannattaa käyttää myös kieltäytymisilmoituksessasi samoja argumentteja kuin ensimmäisellä kerralla. Voit myös mahdollisesti käyttää samaa kieltäytymisilmoitusta, josta olet muuttanut vain päivät, tai viitata uudessa kieltäytymisilmoituksessa ensimmäisellä kieltäytymiskerralla lähettämääsi.

2) Kieltäytymisilmoituksen vastaanotettuaan siviilipalveluskeskus ottaa sinuun yhteyttä ja todennäköisesti tekee sinusta rikosilmoituksen. Tässä tilanteessa poliisilla on mahdollisuus jättää asia tutkimatta tai keskeyttää tutkinta sillä perusteella, että teko ei todennäköisesrti tule johtamaan rangaistukseen tai näyttää todennäköiseltä, että syyttäjä ei nosta syytettä. Jos näin tapahtuu, asia jää siihen. Mikäli esitutkinta kuitenkin suoritetaan, sinut kuulustellaan. Jälleen sinun kannattaa toistaa se, mitä olet ensimmäisellä kerralla sanonut.

3) Esitutkinnan jälkeen asia siirtyy syyttäjälle. Syyttäjällä on mahdollisuus tehdä syyttämättäjättämispäätös sillä perusteella, ettei syyte todennäköisesti johda rangaistukseen. Mikäli syyttäjä tekee näin, asian käsittely päättyy siihen. Jos hän taas päättää syyttää, sinut haastetaan oikeuteen.

4) Vaikka asia etenisikin tuomioistuinkäsittelyyn, tuomiota ei edelleenkään pitäisi tulla. Tuomioistuimen tulisi katsoa, että tuomitseminen rikkoisi ne bis in idem -kieltoa, joten saat vapauttavan päätöksen. Mikäli asia etenee oikeuskäsittelyyn asti, sinun on hyvä käyttää avustajaa. Aseistakieltäytyjäliiton kautta saat sellaisen. Se ei maksa sinulle mitään, mikäli olet pientuloinen ja hankit maksuttoman oikeudenkäynnin.

5) Mikäli sinut tuomittaisiin käräjäoikeudessa, tuomiosta pitää ehdottomasti valittaa hovioikeuteen ja mikäli sieltäkin tulisi tuomio, hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Jos Suomen tuomioistuimista ei olisi apua, mahdolliseksi tulevat myös ihmisoikeusvalitukset Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen tai YK:n ihmisoikeustoimikuntaan. On myös mahdollista, että syyttäjä valittaa hovioikeuteen vapauttavasta tuomiosta.

6) Jos ja kun toinenkin kieltäytyminen päättyy siihen, että tuomiota ei langeteta, siviilipalveluskeskus on velvollinen lähettämään sinulle taas uuden palvelukseenastumismääräyksen. Tätä voi tapahtua periaatteessa loputtomasti sen vuoden loppuun saakka, jona täytät 30 ja velvollisuutesi suorittaa palvelusta päättyy.

Asiasta ei kuitenkaan välttämättä kannata olla huolissaan. Uutta palvelukseen määräämistä koskevan pykälän tarkoitus on ollut nimenomaan varmistaa se, ettei yksikään totaalikieltäytyjä pääse rangaistuksetta. Kun se ei ne bis in idem -periaatteen johdosta tätä tehtäväänsä kykene täyttämään, emme usko että kenelläkään on syytä sen olemassaoloa puolustaa. Aseistakieltäytyjäliitto toimii kyseisen pykälän poistamiseksi siviilipalveluslaista.

7) Ja ennen muuta: ilmoita tilanteestasi Aseistakieltäytyjäliitton sitä mukaa kun se etenee: kuulusteltiinko sinut, nostetaanko syyte, joudutko oikeuteen? Pystymme vaikuttamaan asioihin ja neuvomaan ihmisiä sitä paremmin, mitä enemmän meillä on tietoa tilanteen etenemisestä eri henkilöiden kohdalla.