Aseistakieltäytyjäliitto ry
Rauhanasema, Veturitori 3
00520 Helsinki
040 836 2786

toimisto@akl-web.fi

Aseistakieltäytyjäliiton hallituksen esitys toimintasuunnitelmaksi vuodelle 2023

1 Yleistä

1.1 Toiminnan periaatteet ja toimintaympäristö

Aseistakieltäytyjäliitto (AKL) on eri aseistakieltäytyjäryhmien - esimerkiksi siviilipalvelusvelvollisten, totaalikieltäytyjien ja reservinkieltäytyjien - etujärjestö sekä antimilitaristinen nuorten rauhanjärjestö, joka järjestää toimintaa muidenkin kuin suoraan aseistakieltäytymiseen liittyvien teemojen parissa.

AKL:n toiminta pohjautuu kansainväliseen sodanvastustajien julistukseen: "Sota on rikos ihmiskuntaa vastaan. Siksi olen päättänyt olla tukematta minkäänlaista sotaa ja kamppailla sotien kaikkien syiden poistamiseksi.” Tästä lähtökohdasta käsin liitto ajaa aseistakieltäytymisoikeuden täysimääräistä toteutumista ja lopulta asevelvollisuuden lakkauttamista, ja pyrkii myös osaltaan puuttumaan konflikteja aiheuttaviin ja ruokkiviin yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten taloudelliseen epätasa-arvoon, ilmastonmuutokseen, asevarustelukierteeseen sekä kansallismieliseen kiihkoiluun.

Aseistakieltäytyjäliitto on osa kansainvälistä antimilitaristista rauhanliikettä. Suomessa liitto kuuluu kotimaisten rauhanjärjestöjen kattojärjestöön Suomen Rauhanliittoon, jonka omistamalla Rauhanasemalla Helsingin Pasilassa sen toimistokin sijaitsee. Kansainvälisesti liiton tärkeimpiä viiteryhmiä ovat War Resisters’ International (WRI) sekä European Bureau for Conscientious Objection (EBCO).

Aseistakieltäytyjäliiton toimintaympäristöön ovat kuluvana vuonna merkittävästi vaikuttaneet helmikuussa alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä sitä seurannut prosessi Suomen liittämiseksi sotilasliitto Natoon. Nämä tapahtumat tulevat luonnollisesti osaltaan määrittelemään AKL:n toimintaa myös vuonna 2023, minkä lisäksi liiton työssä näkyvät yhä myös loppuvuodesta 2021 julkaistut asevelvollisuuden kehittämistä selvittäneen parlamentaarisen komitean johtopäätökset. Näiden johtopäätösten pohjalta kutsuntoihin, siviilipalvelukseen sekä asevelvollisuusjärjestelmään saatetaan nimittäin edelleen tehdä muutoksia, joihin liitto varautuu reagoimaan.

AKL:n näkemyksen mukaan asevelvollisuuteen liittyviä sanktioituja pakkoja tulisi vähentää, ja niihin liittyen liitto vastustaa myös viime vuosina esillä ollutta ehdotusta kutsuntojen pakollisuuden laajentamisesta. Lisäksi liitto näkee, että mikäli siviilipalveluksen kehittämisen lähtökohtana ovat mahdollisen tulevan kriisiajan tarpeet, voi aseistakieltäytyjien vakaumuksen kunnioittaminen vaaraantua. Yksi liiton tavoitteista vuodelle 2023 onkin saada tälle näkemykselle entistä laajemmin näkyvyyttä ja kannatusta julkisessa keskustelussa.

Toisena ajankohtaisena projektina Aseistakieltäytyjäliitolla on määritellä keskeiset lyhyen aikavälin tavoitteensa seuraavalle vaalikaudelle, minkä pohjalta liitto suunnittelee vaikuttamistyötään kevään 2023 eduskuntavaaleissa sekä niitä seuraavissa hallitusneuvotteluissa. AKL pyrkii myös luomaan liittolaisuuksia sekä kutsumaan yhteistyöhön sellaisia kansalaisjärjestöjä, puolueita ja muita toimijoita, joiden kanssa se jakaa samankaltaiset tavoitteet.

Kolmas tavoite liiton toiminnassa vuonna 2023 on järjestön toimijoiden - toimistotyöntekijöiden, hallituksen jäsenten ja muiden aktiivien - tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaamisen kehittäminen. AKL pyrkii myös lisäämään valmiuksiaan puuttua häirintään silloin, kun sitä liiton tapahtumissa ilmenee.

Covid-19 -pandemian helpotettua Aseistakieltäytyjäliitto on pystynyt kuluvana vuonna jälleen järjestämään lähitapahtumia, joihin liitto pyrkii panostamaan enenevissä määrin myös vuonna 2023. Tapahtumia on tarkoitus järjestää pääasiassa paikallisten aktiivien voimin useilla paikkakunnilla ympäri Suomea, ja lisäksi etäyhteyksiä hyödynnetään edelleen tarpeen mukaan etenkin kansallisen ja kansainvälisen tason toiminnassa.

1.2 Aseistakieltäytyminen

1.2.1 Siviilipalvelus

Aseistakieltäytyjäliitto vastustaa nykyistä pakkoon perustuvaa siviilipalvelusta osana asevelvollisuusjärjestelmää. Niin kauan kuin yleinen asevelvollisuus kuitenkin on olemassa, puolustaa AKL siviilipalvelusvelvollisten oikeuksia tavoitteenaan sekä heidän vakaumustaan kunnioittava että sisällöltään mahdollisimman mielekäs siviilipalvelus.

Aseistakieltäytyjäliitto tarjoaa edelleen tukea ja neuvontaa siviilipalvelusvelvollisille ja siviilipalvelukseen hakeville, minkä lisäksi liiton aktiivit käyvät esittäytymässä jokaiselle Siviilipalveluskeskuksessa tai etäyhteyksin koulutusjaksoaan suorittavalle siviilipalveluksen koulutuserälle. Lapinjärvellä sijaitsevan Siviilipalveluskeskuksen ohella AKL pitää säännöllisesti yhteyttä myös Työ- ja elinkeinoministeriöön, jonka alaisessa Siviilipalvelusasiain neuvottelukunnassa liitolla on oma edustajansa. Neuvottelukunnan jäsenenä AKL pyrkii ajamaan siviilipalveluksen suorittajien etua käytännön tasolla.

Yhteydenpidossaan ministeriöihin ja muihin poliittisiin toimijoihin Aseistakieltäytyjäliitto tekee edelleen vuonna 2023 töitä rauhaa edistävän siviilipalvelusvaihtoehdon mahdollistamiseksi ja toisaalta kritisoi ehdotusta kehittää siviilipalveluksesta puhtaasti kriisiaikojen tarpeisiin varautuva palvelusmuoto.

AKL pitää myös aktiivisesti esillä YK:n ihmisoikeuskomitean vuonna 2021 esittämää kritiikkiä Suomen siviilipalveluslainsäädäntöä kohtaan. Ihmisoikeuskomitea nimittäin kritisoi suomalaisen siviilipalveluksen pituutta sekä sotilashenkilöiden roolia palveluksen kehittämisessä. Lisäksi komitea kehotti Suomen valtiota huolehtimaan riittävästä tiedotuksesta liittyen aseistakieltäytymisoikeuteen ja erilaisiin vaihtoehtoihin asepalveluksen suorittamiselle.

Vuonna 2023 liitto jatkaa edelleen työtään kehittääkseen eteenpäin sähköistä siviilipalvelushakemuslomaketta, jollaista ylläpitää tällä hetkellä Siviilipalveluskeskus. Lomakkeen voi vahvan tunnistautumisen jälkeen täyttää keskuksen OmaSivari-palvelussa, mutta sen jälkeen hakijan täytyy vielä tulostaa ja allekirjoittaa lomake ja lähettää se omaan armeijan aluetoimistoonsa. Sähköinen lomake ei myöskään ole parhaillaan varussotilaspalvelusta suorittavien siviilipalvelukseen hakijoiden käytettävissä.

Aseistakieltäytyjäliiton tavoitteena on kaikkien asevelvollisten käytössä oleva siviilipalvelushakemuslomake, jonka voi allekirjoittaa sähköisesti ja toimittaa verkossa suoraan asiasta kunkin hakijan kohdalla päättävän viranomaisen hyväksyttäväksi. Tällainen lomake palvelisi useita siviilipalvelukseen hakevia ryhmiä, kuten siviilipalvelukseen kesken varussotilaspalveluksen hakevia ja täydennyspalvelukseen juuri ennen kertausharjoituksia hakevia reservinkieltäytyjiä, jotka nyt siviilipalvelukseen hakemisen monimutkaisuuden vuoksi usein turvautuvat Aseistakieltäytyjäliiton tarjoamaan neuvontaan.

AKL on aiemman vaikuttamistyönsä yhteydessä luonut myös siviilipalvelusjärjestelmän kokonaisvaltaiselle uudistamiselle yksityiskohtaiset vaatimukset, jotka löytyvät liiton verkkosivuilta. Liiton edustajat pitävät vaatimuksia edelleen aktiivisesti esillä viestinnässään vuonna 2023.

1.2.2 Totaalikieltäytyminen

Aseistakieltäytyjäliitto tiedottaa edelleen vuonna 2023 mahdollisuudesta totaalikieltäytyä sekä tukee ja neuvoo totaalikieltäytyjiä heidän kieltäytymisprosesseissaan. AKL kannustaa kaikkia totaalikieltäytymistä suunnittelevia ottamaan yhteyttä liittoon ja pyrkii lisäksi saamaan julkisuutta heidän näkemyksilleen ja oikeudenkäynneilleen julkaisemalla viestintäkanavissaan muun muassa kieltäytymisilmoituksia, puolustuspuheenvuoroja ja tiedotteita tuomioista. Halukkaiden totaalikieltäytyjien kanssa järjestetään myös muuta tukitoimintaa, kuten mielenosoituksia ja performansseja.

AKL kampanjoi edelleen totaalikieltäytyjien vapausrangaistuksista luopumisen puolesta ja pitää aktiivisesti esillä kansainvälisten ihmisoikeuselinten rangaistuksiin kohdistamaa kritiikkiä. Liitto pyrkii erityisesti tuomaan tunnetuksi YK:n ihmisoikeuskomitean vuonna 2021 esittämän vaatimuksen vapauttaa välittömästi kaikki vangitut aseistakieltäytyjät sekä lopettaa heidän syytteeseen asettamisensa ja tuomitsemisensa.

Aseistakieltäytyjäliitto etsii jälleen vuonna 2023 totaalikieltäytyjiä, jotka ovat valmiita viemään saamansa tuomiot YK:n ihmisoikeuskomitean tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäviksi. Mikäli halukkaita löytyy, tukee liitto heitä kansainvälisessä oikeusprosessissa, minkä lisäksi se tiedottaa asian etenemisestä jäsenilleen, Suomen tiedotusvälineille sekä kansainväliselle rauhanliikkeelle.

1.2.3 Reservinkieltäytyminen

Reservinkieltäytyjien määrä on kuluvana vuonna kasvanut moninkertaiseksi aiempiin vuosiin verrattuna, sillä hakemusten määrä jäädessä vuositasolla yleensä noin 300:n paikkeille, vastaanotettiin niitä elokuussa 2022 yli 3100 kappaletta.

Aseistakieltäytyjäliitto jatkaakin reservinkieltäytymiseen liittyvää tiedotusta, julkiseen keskusteluun osallistumista, reservinkieltäytyjien
neuvontaa sekä reservinkieltäytyjien etujen ajamista myös vuonna 2023. Mahdollisuudesta kieltäytyä reservistä tiedotetaan edelleen eroa-armeijasta.fi -sivustolla sekä Aseistakieltäytyjäliiton varsinaisella sivustolla, minkä lisäksi reservinkieltäytyjiä neuvotaan myös henkilökohtaisesti puhelimitse, sähköpostitse sekä sosiaalisen median kautta. Julkiseen keskusteluun liitto osallistuu tarpeen mukaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai välittämällä lehdistölle aiheeseen liittyviä tiedotteita.

AKL näkee reservinkieltäytymisen olennaisena osana aseistakieltäytymisoikeutta. Asevelvollisuus suoritetaan nuorena, jolloin yksilön kehitys on vielä monella tapaa kesken. Nuoret ovat esimerkiksi suhteellisen alttiita painostukselle, eivätkä he välttämättä ehdi ennen kutsuntoja pohtia suhtautumistaan asepalvelukseen tai tutustua erilaisiin aatteisiin ja maailmankatsomuksiin. Tämä johtaa monen kohdalla heikosti harkittuun ja informoituun päätökseen suorittaa palvelus armeijassa.

Reservinkieltäytyminen kuitenkin tarjoaa asepalveluksen suorittaneille mahdollisuuden harkita armeijaan kuulumista uudelleen. Moni heistä tarvitsee päätöksenteossa tukea ja keskusteluapua, jota Aseistakieltäytyjäliitto mielellään tarjoaa. Lisäksi AKL panostaa reservinkieltäytyjille kohdistetussa viestinnässään liiton helppoon löydettävyyteen sekä siihen, että he tuntevat itsensä tervetulleiksi toimintaan, vaikka ovatkin aseellisen palveluksen suorittaneet.

Reservinkieltäytyjät ovat edelleen velvollisia suorittamaan käytännössä viisipäiväisen täydennyspalveluksen, joka voi kuitenkin rauhan aikana kestää enimmillään 40 päivää. Aseistakieltäytyjäliiton mukaan palvelukselle ei ole osoitettu konkreettista tarvetta, minkä johdosta liitto kyseenalaistaa täydennyspalveluksen tarpeellisuuden ja jatkaa myös vuonna 2023 työtään sen muuttamiseksi vapaaehtoiseksi.

Reservinkieltäytymiseen liittyy lisäksi lainsäädännöllisiä epäkohtia, kuten toistuvat tuomiot täydennyspalveluksesta toistuvasti kieltäytyville. Tämä rikkoo oikeusjärjestelmälle keskeistä ne bis in idem -periaatetta, jonka mukaan samasta rikoksesta ei tule rangaista useaan kertaan. Täydennyspalveluksesta kieltäytymisen samaan, muuttumattomaan vakaumukseen vedoten voidaan katsoa olevan jokaisella kieltäytymiskerralla sama rikos, ja näin ollen siitä tulisi voida tuomita vain kerran. Liitto jatkaa työtään tämän epäkohdan korjaamiseksi myös vuonna 2023.

1.2.4 Palveluksesta vapauttaminen

Palveluksesta terveydellisistä syistä vapautetut ovat suurin asevelvollisuuden piirissä oleva ryhmä, joka ei suorita asepalvelusta, ja se on myös kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Liitto näkee kehityksen sinänsä myönteisenä, sillä asepalveluksen suorittavat yhä useammin vain ne, joilla todella on edellytykset ja tarvittava motivaatio palveluksen suorittamiseen. Toisaalta tilanne kertoo nuorten terveysongelmien - sekä fyysisten että psyykkisten - lisääntymisestä, mikä on huolestuttavaa.

AKL näkee, ettei asevelvollisuus ainakaan helpota niiden nuorten tilannetta, jotka jo valmiiksi kärsivät erinäisistä terveysongelmista. Monet nimittäin kokevat armeijan usein kurinalaisen ja yhdenmukaistamaan pyrkivän ympäristön painostavana, mikä voi entisestään pahentaa olemassa olevia ongelmia. On myös mahdollista, ettei palveluskelpoiseksi määritelty henkilö jostain syystä sopeudu ahdistavana pitämäänsä yhteisöön, mikä voi aiheuttaa täysin uusia mielenterveyden ongelmia aiemmin terveellä ihmisellä.

Vuonna 2023 AKL tukee ja neuvoo edelleen myös ase- ja siviilipalvelusvelvollisia nuoria, joilla on vapautusperusteiksi määritellyistä terveysongelmista huolimatta vaikeuksia saada vapautus palveluksesta. Tiedottamista mahdollisuudesta vapautua palveluksesta jatketaan entiseen tapaan liiton verkkosivuilla, sosiaalisen median kanavilla, vuosittaisen kutsuntakampanjan yhteydessä sekä henkilökohtaisen neuvonnan muodossa. Liitto jakaa palvelusvelvollisille tietoa myös muista vapauttamisperusteista, kuten vapautuksesta kaksoiskansalaisuuden perusteella.

2 Koulutus- ja opintotoiminta

2.1 Jäsenistölle suunnattu koulutus- ja opintotoiminta

Nuorisojärjestönä Aseistakieltäytyjäliitto järjestää jäsenilleen ja aktiiveilleen erilaisia koulutuksia, joita se pitää olennaisena osana toimintaansa. AKL kokee koulutuksen tarjoamisen nuorille erityisen tärkeäksi siitäkin syystä, että liitto on useille mukaan tuleville nuorille ensimmäinen tai yksi ensimmäisistä kokemuksista järjestötoiminnan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen parissa. Kehittämällä järjestön toimijoiden osaamista AKL paitsi varmistaa liiton toimintakyvyn tulevaisuudessa myös tarjoaa nuorille mahdollisuuden kartuttaa tärkeitä yleishyödyllisiä taitoja, joita he voivat hyödyntää myöhemmässä elämässään.

Yksi esimerkki Aseistakieltäytyjäliiton jäsenille suunnatusta koulutuksesta on uusien illat, joita pyritään järjestämään vuonna 2023 vähintään kolme sekä etäyhteyksin että tarpeen mukaan lähitapaamisina eri paikkakunnilla. Uusien iltojen koulutuksellisissa osioissa käsitellään esimerkiksi Suomen asevelvollisuusjärjestelmää, aseistakieltäytymisen historiaa sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja.

Aseistakieltäytyjäliiton hallitukseen valittavia uusia jäseniä perehdytetään toiminnan ohessa muun muassa järjestötoimintaan, liiton käytäntöihin ja kokoustekniikkaan.

AKL:n  hallituksen nimeämät yhdenvertaisuusvastaavat puolestaan jakavat tietoa liiton tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmasta sekä häirinnänvastaisesta työstä liiton tapahtumia järjestäville henkilöille.

Aseistakieltäytyjäliitto järjestää lisäksi vuonna 2023 kahdesta kolmeen aktiiviviikonloppua, joiden ohjelma koostuu liiton tulevan toiminnan suunnittelusta, virkistäytymisestä ja koulutuksellisesta sisällöstä.

2.2 Avoin ja jäsenistön ulkopuolisille järjestetty koulutus- ja opintotoiminta

Aseistakieltäytyjäliitto on aseistakieltäytymisen ja siihen liittyvien ihmisoikeuskysymysten alalla yksi johtavia asiantuntijatahoja Suomessa, ja sen edustajia kutsutaan säännöllisesti puhumaan muiden toimijoiden järjestämiin tilaisuuksiin. AKL:n toimijat pitävätkin edelleen vuonna 2023 puheenvuoroja esimerkiksi erinäisten kansalaisjärjestöjen, kuten muiden rauhanjärjestöjen, ihmisoikeusjärjestöjen ja poliittisten nuorisojärjestöjen, tapahtumissa. Liitto myös kannustaa toimijoitaan aktiivisuuteen ja tarjoutumaan oma-aloitteisesti puhujiksi sen toiminnan kannalta olennaisiin tapahtumiin.

Aseistakieltäytyjäliiton aktiivit pitävät edelleen vuonna 2023 esittäytymisluennon jokaiselle Siviilipalveluskeskuksessa tai etäyhteyksin koulutusjaksoaan suorittavalle siviilipalveluksen koulutuserälle. Luennoilla käsitellään AKL:n toiminnan ohella muun muassa rauhanaatetta, turvallisuuspolitiikkaa ja ihmisoikeuskysymyksiä, ja lisäksi niillä tuodaan esiin keskeisimpiä aseistakieltäytymiseen liittyviä edunvalvontakysymyksiä sekä mahdollisia ongelmatilanteita.

Aseistakieltäytyjäliitto pyrkii myös käynnistämään uudelleen loppuvuodesta 2020 alkaneen koulutiedotusprojektin, jonka tarkoituksena saada AKL:n aktiiveja puhujiksi yläasteille, lukioihin sekä ammattikouluihin. Kouluvierailijat puhuvat useimmiten asevelvollisuudesta, (anti)militarismista ja muista liiton toimintaan liittyvistä kysymyksistä vakaumuksen näkökulmasta, mutta kunkin vierailun sisältö suunnitellaan kuitenkin yksilöllisesti sitä pyytäneen oppilaitoksen toiveiden pohjalta.

Myös moneen Aseistakieltäytyjäliiton itse järjestämään tapahtumaan kuuluu koulutuksellista sisältöä, kuten kesä-heinäkuussa 2022 järjestettyyn Ruokaa ei aseita -vapaaehtoistyöleiriin, jonka osallistujia perehdytettiin muun muassa asevarustelun, ympäristökriisien ja väkivallattomuuden teemoihin. Vastaava leiri on tarkoitus järjestää myös kesällä 2023.

Liitto myös tukee muiden antimilitarististen ryhmien opinto- ja koulutustoimintaa esimerkiksi tiedottamalla siitä ja tarjoamalla tilojaan sen käyttöön.

3 Viestintä

3.1. Antimilitaristi-lehti

Merkittävä viestintäkanava liitolle on sen julkaisema mielipide- ja kulttuurilehti Antimilitaristi. Lehden artikkelit käsittelevät sekä ajankohtaisia että yleismaailmallisia aiheita - esimerkiksi aseistakieltäytymistä, sodan ja rauhan kysymyksiä, kansalaisaktivismia ja erilaisia tapahtumia - erityisesti nuorten näkökulmasta. Lehden aseistakieltäytymistä ja antimiliristista aktivismia esittelevä uutispalsta on Suomessa lajissaan ainutlaatuinen.

Antimilitaristi ilmestyy vuonna 2023 jälleen neljä kertaa, ja sen verkkoversio julkaisee sisältöä ympäri vuoden. Lehden painos vaihtelee noin 1800 ja 3000 kappaleen välillä, ja syyskuun numero postitetaan myös kaikkiin Suomeen toisen asteen oppilaitoksiin.

Antimilitaristi-lehteä voi tilata suoraan Aseistakieltäytyjäliitolta tai Kultti-lehtien nettisivujen kautta, ja sen vuositilaus kustantaa 15 euroa. AKL:n jäsenet saavat lehden ilmaiseksi kotiin kannettuna, ja lehteä levitetään lisäksi sovituissa jakelupisteissä sekä liiton tapahtumissa. Lehden voi tilata myös vain sähköisenä versiona.

Antimilitaristin päätoimittajalle, taittajalle sekä kansikuvan tekijälle maksetaan työstään palkkiota, ja heidän lisäkseen lehteä työstää vapaaehtoisista koostuvaa toimituskunta. Tarvittaessa lehteen pyydetään tekstejä toimituksen ulkopuolisilta asiantuntijoilta, ja liiton taloustilanteen salliessa voi toimitus myös tilata yksittäisiä artikkeleita maksua vastaan.

3.2. Neuvonta

Aseistakieltäytyjäliitto neuvoo apua tarvitsevia aseistakieltäytymiseen liittyvissä kysymyksissä sekä puhelimitse että sähköpostitse, minkä lisäksi liitto uskoo sen sosiaalisen median tilien kautta tehtävän neuvonnan lisääntyvän vuonna 2023.

Liiton neuvonnassa paitsi tarjotaan tietoa, myös konkreettisesti autetaan ihmisiä laatimaan menestyneitä oikaisuvaatimuksia ja kanteluita tilanteissa, joissa ase- tai siviilipalvelusvelvollinen kokee viranomaisen tehneen kohdallaan virheen. Liiton neuvontahenkilöt puuttuvat aktiivisesti kohtaamiinsa lainvastaisuuksiin viranomaistoiminnassa ja ovat yhteydessä puolustusvoimissa asioista vastaaviin tahoihin esimerkiksi tilanteissa, joissa siviilipalvelushakemusta ei käsitellä asianmukaisesti. Neuvonnan kautta myös järjestetään tarpeen mukaan konkreettista apua esimerkiksi sellaisille varussotilaspalveluksensa keskeyttäville ihmisille, joilla on logistisia hankaluuksia päästä pois kasarmilta tai vaikeuksia saada elämä käyntiin siviilissä.

Neuvonnasta päävastuun kantavat liiton palkatut työntekijät, mutta myös vapaaehtoisten ja mahdollisten harjoittelijoiden osaamista hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan.

3.3 Verkkoviestintä

Ulkoisesti Aseistakieltäytyjäliitto viestii verkkosivuillaan sekä sosiaalisen median kanavissaan, kun taas AKL:n työntekijöiden, hallituksen ja muiden aktiivien välinen yhteydenpito tapahtuu enimmäkseen liiton sisäisissä keskusteluryhmissä. Vuoden 2022 aikana jatketaan edellisenä vuonna toteutetun viestintäkyselyn esiin nostamien kehitystarpeiden toteuttamista viestinnässä.

AKL:n verkkosivut ovat merkittävä aseistakieltäytymistä ja asevelvollisuuden suorittamisen vaihtoehtoja koskevan tiedon lähde useille tuhansille nuorille vuosittain. Liitto odottaa sivujen suosituimpien artikkelien - erityisesti varussotilaspalveluksesta siviilipalvelukseen siirtymistä ja vapautuksen saamista terveydellisin perustein käsittelevien - saavuttavan edelleen useita kymmeniä lukukertoja viikossa.

AKL jatkaa sivustolta jo löytyvien artikkelien päivittämistä, minkä lisäksi liitto julkaisee siellä säännöllisesti ilmoituksia lukijoita mahdollisesti kiinnostavista tulevista tapahtumista sekä tiedotteita, uutisia ja kannanottoja liiton toiminnanalaan liittyen. Oman kotisivunsa ohella liitto ylläpitää ja päivittää edelleen myös julkaisemansa Antimilitaristi-lehden verkkoversiota, kutsunnat.net-verkkosivua sekä reservinkieltäytyjille suunnattua eroa-armeijasta.fi-sivustoa.

Sosiaalisessa mediassa AKL ylläpitää edelleen tilejä Twitterissä, Instagramissa, Facebookissa ja Youtubessa. Tileillään liitto jakaa pääasiassa aseistakieltäytymiseen ja antimilitarismiin liittyvää tietoa ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun kunkin palvelun toimintatapojen mukaisesti. Sisältöä liiton sosiaalisen median kanaville tuottaa sen aktiiveista koostuva työryhmä, jonka toimintaan voi lähteä mukaan myös vuonna 2023.

Aseistakieltäytyjäliiton sisäisen viestinnän kanavista keskeisimmäksi on muodostunut Telegram, jossa esimerkiksi hallituksen jäsenet, aktiivit, paikallisryhmät ympäri Suomen sekä liiton monien toimintamuotojen järjestäjät käyvät keskustelua omissa ryhmissään. Alustalla ryhmät ja yksittäiset toimijat saavat kätevästi yhteyden AKL:n toimistoon, ja toimiston henkilökunta seuraa myös aktiivisesti keskustelua ja tarjoaa tarvittaessa neuvoa.

Telegram-ryhmien ohella AKL ylläpitää sähköpostilistoja hallitukselleen ja jäsenilleen. Lisäksi tietyillä liiton toimintamuodoilla, kuten Antimilitaristi-lehden toimituskunnalla ja videoryhmällä, on käytössä WhatsApp- ja Facebook-ryhmiä, joskin liitto arvelee näiden kanavien merkityksen vähenevän keskustelun siirtyessä yhä enemmän Telegramiin.

3.4 Muu viestintätyö

Aseistakieltäytyjäliitto lähettää jäsenilleen vuosittain sääntöjensä mukaisesti kaksi vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta postitse tai sähköpostitse lähetettävää jäsenkirjettä. Toinen jäsenkirjeistä lähetetään keväällä ja toinen syksyllä, ja kirjeet sisältävät kutsun liiton kevät- ja syysliittokokoukseen. Tämän lisäksi kirjeet sisältävät tietoa ajankohtaisista asioista liiton toiminnanalalla ja tulevista tapahtumista.

Liitto myös jatkaa aseistakieltäytymistä koskevan tiedon ja haastateltaviksi sopivien henkilöiden tarjoamista eri tiedotusvälineiden toimittajille ja muille kansalaisjärjestöille. Lisäksi liitto jatkaa tavoitteitaan esittelevien lennäkkien ja esitteiden tuottamista ja levittämistä tapahtumissaan ja muissa sopivissa yhteyksissä.

4 Julkaisutoiminta

Vuonna 2023 Aseistakieltäytyjäliitto voi julkaista aseistakieltäytymistä, antimilitaristista toimintaa tai väkivallattomuutta käsittelevää kirjallisuutta, lehtisiä ja kulttuurituotteita sekä ottaa uusintapainoksia vanhoista julkaisuistaan, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Julkaisut voivat olla sekä ulkomailta tuotuja että kotimaisia ja sekä käännettyjä että alkukielisiä. Liiton nettisivuilta löytyvää totaalikieltäytymistä käsittelevää laajaa Mielipidevangin opasta päivitetään edelleen tarpeen mukaan.

5 Kansainvälinen toiminta ja yhteistyö

Aseistakieltäytyjäliiton tärkeimmät kansainväliset yhteistyökumppanit ovat kansainvälinen antimilitaristinen kattojärjestö War Resisters’ International (WRI) sekä Euroopan aseistakieltäytyjien yhteistyöjärjestö European Bureau for Conscientious Objection (EBCO). Liitto  ylläpitää jäsenyyttään molemmissa järjestöissä ja jatkaa tiivistä yhteistyötä molempien kanssa.

WRI toimii tärkeänä kansainvälisten antimilitarististen kysymysten sekä eri maiden aseistakieltäytyjien tilanteen tietolähteenä Aseistakieltäytyjäliitolle. AKL:n edustajat osallistuvat WRI:n järjestämiin tapaamisiin ja kampanjoihin, kuten Countering the Militarisation of Youth -projektiin (?) Liitto myös jakaa WRI:n julkaisemaa tietoa Suomessa ja toisaalta informoi verkostoa Suomen aseistakieltäytyjien tilanteesta. Vuonna 2023 liitto osallistuu WRI:n organisoimaan aseistakieltäytyjäpäivään toukokuussa, nuorten militarisoinnin vastaisen toimintaviikon tapahtumiin marraskuussa sekä rauhanvankipäivään joulukuussa.

EBCO puolestaan tekee aseistakieltäytymisoikeutta koskevaa vaikuttamistyötä ennen kaikkea kansainvälisten ihmisoikeuselimien ja Euroopan unionin suuntaan. AKL edustaja osallistuu kaksi kertaa vuodessa järjestettävään EBCO:n hallituksen kokoukseen. Liitto osallistuu myös EBCO:n tuottamaan aseistakieltäytymisoikeuden tilaa Euroopan neuvoston maissa tarkastelevan vuosiraportin toimittamiseen.

EBCO:n raportin ohella Aseistakieltäytyjäliitto toimittaa vuosittain YK:n ihmisoikeusasioiden korkean edustajan toimistolle (OHCHR) sekä YK:n ihmisoikeusneuvostolle (UNHRC) myös omat raporttinsa liittyen aseistakieltäytyjien tilanteeseen Suomessa ihmisoikeuksien näkökulmasta. Näiden lisäksi Aseistakieltäytyjäliitto oli paikalla Jyry Virtasen ja Teemu Mölsän edustamana YK:n ihmisoikeusneuvoston vuoden 2022 yleismaailmallisessa määräaikaistarkastelussa (UPR) antaen siellä lausunnon aseistakieltäytyjien tilanteesta Suomessa.

AKL pyrkii jatkamaan vuonna 2023 toimintaansa Baltic Glory -verkostossa, jonka toiminta tosin on tällä hetkellä hiljentynyt, sillä se koostuu pääasiassa Itämeren alueen ja Ukrainan rauhanaktivisteista. Verkosto pitää yllä liittolaisuuksia, tiedottaa eri maissa tapahtuvasta aktivismista ja suunnittelee tulevaa toimintaansa virtuaalisesti. Projektin puitteissa pyritään järjestämään yhteisiä tapahtumia, joihin liitto osallistuu mahdollisuuksien mukaan.

Aseistakieltäytyjäliitto pitää yllä yhteyksiään venäläisiin antimilitaristisiin toimijoihin, erityisesti Aseistakieltäytyjien liike (Движение сознательных отказчиков) -ryhmään. Kuluvana vuonna liiton uutena työntekijänä on aloittanut liikkeeseen kuuluva juristi Alexander Belik, joka tekee Tallinnasta käsin työtä Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa vastustavien venäläisten aseistakieltäytyjien auttamiseksi. Lisäksi Belik vierailee säännöllisesti AKL:n tapahtumissa Suomessa puhumassa venäläisten aseistakieltäytyjien vaikeasta tilanteesta ja eri tavoista tukea maan kansalaisyhteiskuntaa sodan aikana. Panoksellaan Belik on mukana luomassa ja auttaa suomalaisia ylläpitämään AKL:n mielestä tärkeää dialogia venäläisten aseistakieltäytyjien kanssa, ja liitto pyrkiikin jatkamaan yhteistyötä Belikin kanssa myös vuonna 2023.

Venäjän hyökkäyssodan aseistakieltäytyjiä tukeakseen AKL vaatii myös, että sekä venäläiset että ukrainalaiset aseistakieltäytyjät saavat mahdollisuuden hakea turvapaikkaa Suomesta. Tätä edistääkseen AKL on kuluvana vuonna ollut mukana työstämässä ja levittämässä muutaman kansainvälisen rauhanjärjestön - EBCO:n, WRI:n IFOR:n (International Fellowship of Reconciliation) sekä Connection e.V.:n - yhdessä laatimaa vetoomusta, jossa vaaditaan EU-maita tarjoamaan suojelua venäläisille, ukrainalaisille ja valkovenäläisille aseistakieltäytyjille ja sotilaskarkureille. Vetoomusta tukee tällä noin 60 rauhan-, ihmisoikeus- ja pakolaisjärjestöä ympäri Eurooppaa, ja Aseistakieltäytyjäliitto jatkaa myös vuonna 2023 työtään käynnissä olevan sodan aseistakieltäytyjien auttamiseksi.

Aseistakieltäytyjäliitto on mukana myös muissa kansainvälisissä kampanjoissa. Se osallistuu yhdessä muiden suomalaisten rauhanjärjestöjen kanssa International Peace Bureaun huhtikuussa organisoimaan maailman sotilasmenojen vastaiseen GDAMS-toimintaviikkoon.

Liitolla on myös vuonna 2023 edustajansa International Campaign to Abolish Nuclear Weapons ja Stop Killer Robots -kampanjoiden Suomen toimintaryhmissä.

6 Projektit

6.1 Kutsuntakampanja

Vuosittain kutsuntapaikkojen edessä toteutettava kutsuntakampanja on Aseistakieltäytyjäliiton pitkäaikaisimpia ja maantieteellisesti kattavimpia toimintamuotoja. Kampanja tarjoaa nuorille kutsuntavelvollisille tietoa aseistakieltäytymisoikeudesta ja vaihtoehdoista asepalvelukselle - siviilipalveluksesta, totaalikieltäytymisestä sekä vapauttamisesta esimerkiksi terveydellisin perustein. YK:n ihmisoikeuskomitea arvosteli Suomea vuonna 2021 antamassaan lausunnossa tiedonjaon vajavaisuudesta, ja tätä vajetta kutsuntakampanjamme pyrkiikin paikkaamaan.

Vuonna 2023 AKL pyrkii tekemään kampanjasta entistä kattavamman ja on sen tiimoilta yhteydessä liiton aktiiveihin ja kannattajiin sekä pienillä että suuremmilla paikkakunnilla eri puolilla Suomea, minkä lisäksi kampanjan näkyvyyttä lisätään myös sosiaalisessa mediassa. AKL onkin syksyn 2022 kutsuntakampanjaa varten pyytänyt mukaan julkisuuden henkilöitä ja vaikuttajia, ja vuonna 2023 liiton tarkoituksena on kehittää kampanjaa edelleen ja tehdä siitä entistäkin näkyvämpi ja maantieteellisesti kattavampi.

Kutsuntakampanjan aikana voidaan myös järjestää yksittäisiä tapahtumia, jotka antavat nuorille tietoa vaihtoehdoista asepalvelukselle. Lisäksi AKL kerää edelleen siviilipalveluksesta tiedottamisesta koskevia negatiivisia kokemuksia kutsuntoihin osallistuneilta, julkaisee niitä verkkosivuillaan ja hyödyntää tietoja kampanjassaan.

6.2 Ruokaa ei aseita -kampanja

Ruokaa ei aseita (REA, kansainväliseltä nimeltään Food Not Bombs) -kampanjan aikana vapaaehtoistyöntekijät jakavat useassa jakelupisteessä kasvisperäistä hävikkiruokaa. Kampanjan tarkoituksena on levittää tietoa muun muassa asevarustelun vaikutuksista maailmantalouteen ja sen aiheuttamista ympäristöongelmista, ja se myös pyrkii rohkaisemaan ihmisiä mukaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä edistävään suoraan toimintaan.

Aseistakieltäytyjäliitto tukee jatkossakin Ruokaa ei aseita -kampanjaa Suomessa tarjoamalla tilojaan sen käyttöön sekä tiedottamalla kampanjaan liittyvistä tapahtumista esimerkiksi sosiaalisen median kanavillaan. Vuoden 2023 ruoanjakotilaisuuksia suunnitellaan toteutettaviksi ainakin pääkaupunkiseudulla, ja Helsingissä niitä järjestetään myös yhteistyössä Maa-antisokka -kansankeittiön kanssa. Kampanja on Uudenmaan ohella tarkoitus viedä Tampereelle sekä mahdollisuuksien mukaan myös pienemmille paikkakunnille.

Lisäksi AKL järjestää yhdessä Helsingin REA-ryhmän ja Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry:n kanssa Ruokaa ei aseita -vapaaehtoistyöleirin kesällä 2023.

6.3 Festivaaliprojekti

Kuluvan vuoden aikana musiikkifestivaaleja on jälleen pystytty järjestämään täydellä kapasiteetilla parin hiljaisemman koronavuoden jälkeen, ja vuonna 2023 Aseistakieltäytyjäliitto pyrkiikin lähettämään edustajiaan useille festivaaleille erityisesti kesäkaudella. Festivaaleilla AKL:n aktiivit esittelevät yleisölle liiton toimintaa sekä tekevät tärkeää varain- ja jäsenhankintatyötä omilla esittäytymiskojuillaan.

6.4 Kulttuuritoiminta

Covid-19 haittasi pitkään myös Aseistakieltäytyjäliiton omaa kulttuuritoimintaa, kuten musiikkikeikkojen järjestämistä. Vuonna 2023 AKL pyrkii järjestämään edellisvuosia enemmän keikkoja sekä Pasilan Rauhanasemalla että aktiivien mielenkiinnon mukaan myös muualla Suomessa, sillä ne ovat useana vuonna olleet merkittävä osa liiton omaa varainhankintaa.

Musiikki on AKL:n tukikeikoilla perinteisesti ollut punk-painotteista, mutta liitto on toki avoin muitakin musiikkityylejä esittelevien tilaisuuksien järjestämiselle. Keikkojen järjestää vapaamuotoinen toimintaryhmä yhteistyössä liiton hallituksen ja toimiston henkilöstön kanssa.

Vuonna 2023 keikoilla tehdään edellisvuoden tapaan tehostetusti töitä häirinnän kitkemiseksi ja mahdollisimman turvallisen tilan luomiseksi kaikille osallistujille. Punkstoo- ja hippiestoo- kampanjoiden vuonna 2021 keräämää tietoa häirintäkokemuksista musiikkipiireissä hyödynnetään edelleen keikkojen turvallisuusjärjestelyjen suunnittelussa. Keikoista vastaavia vapaaehtoisia myös koulutetaan tulevana vuonna liiton tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman ja turvallisemman tilan periaatteiden toteuttamisessa sekä mahdollisiin häirintätilanteisiin puuttumisessa. Lisäksi Aseistakieltäytyjäliitto toteutti keväällä 2022 kyselyn, johon vastanneet saivat mahdollisuuden kertoa anonyymisti liiton keikoilla mahdollisesti kokemastaan häirinnästä. Kyselyn tulokset huomioidaan tapahtumia järjestettäessä vuonna 2023.

AKL on jälleen syksyllä 2023 mukana järjestämässä Varjokirjamessuja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Yhteiskunnallista ja vaihtoehtoista kirjallisuuskeskustelua esittelevä kulttuuritapahtuma järjestetään Pasilan Rauhanasemalla ja Pasilan kaupunkitaidekeskuksen tiloissa yhtäaikaisesti Helsingin kirjamessujen kanssa.

Kuvataiteen saralla liitto tukee myös edelleen antimilitaristisia teemoja käsittelevien taidenäyttelyjen järjestämistä tarpeen mukaan esimerkiksi tiedottamalla niistä. Myös liiton julkaisema Antimilitaristi-lehti esittelee ja julkaisee lehden teemoihin liittyviä kulttuurituotteita.

6.5 Muut antimilitaristiset projektit

Toimintansa keskeisenä peritaatteena toimivan kansainvälisen sodanvastustajien julistuksen mukaisesti Aseistakieltäytyjäliitto tekee työtä paitsi sotien lopettamiseksi myös niiden syiden poistamiseksi. Yhtenä näistä syistä se näkee sosiaalisen epätasa-arvon ja materiaalisen puutteen. Liitto toimii sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämisen puolesta ja arvostelee resurssien tuhlaamista sotilasmenoihin.

AKL tuo edelleen esiin ajankohtaisten ekologisten kriisien ja militarismin välisiä yhteyksiä. Liitto pyrkii saamaan huomiota ja kannatusta armeijoiden aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden ympäristöongelmien huomioimiseksi ilmastosopimuksissa ja tavoitteissa. Liitto kritisoi resurssien suuntaamista tuhoisaan asevarusteluun samalla kun välttämättömissä kestävää kehitystä edistävissä sekä ilmastonmuutosta ja lajikatoa hillitsevissä toimissa hidastellaan. Liitto tukee väkivallattomien ympäristöliikkeiden tavoitetta ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan niiden järjestämiin mielenosoituksiin ja tapahtumiin. Liiton omassa toiminnassa periaatteita toteutetaan esimerkiksi tarjoamalla tapahtumissa vähäpäästöistä vegaaniruokaa sekä suosimalla liikkumisessa julkista liikennettä ja kimppakyytejä.

AKL levittää tietoa aseistakieltäytyjien tilanteesta ja rauhanvangeista eri puolilla maailmaa sekä mahdollisuuksien mukaan tavoista osoittaa heille tukea. Liitto tukee sotien ja konfliktien uhrien sekä asepalvelusta tai siitä kieltäytymisestä määrättävää rangaistusta pakenevien oikeutta turvapaikkaan. Liitto nostaa esiin ja taustoittaa maailman eri konflikteja sosiaalisen median kanavissaan ja lehdessään sekä osallistuu niiden lopettamista vaativiin vetoomuksiin ja kannanottoihin. Liitto osallistuu rasismin- ja fasismin vastaiseen toimintaan sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia tukevaan toimintaan.

Liiton toimintaan osallistuminen tarjoaa mahdollisuuksia vertaistukeen aseistakieltäytyjille, joihin edelleen kohdistuu paljon negatiivisia ennakkoluuloja. Liiton aktiivit järjestävät yhteistä vapaa-ajan toimintaa, kuten esimerkiksi retkiä, juhlia ja liikuntaa.

7 Oikeusaputoiminta

Aseistakieltäytyjäliiton neuvonta auttaa parhaansa mukaan siihen yhteydessä olevia aseistakieltäytyjiä juridisissa kysymyksissä. Liitto etsii myös aktiivisesti oikeusavun tarpeessa olevia aseistakieltäytyjiä ja välittää näille aseistakieltäytymiskysymyksissä kokeneiden juristien palveluja. Oikeusavustajan käyttöä suositellaan järjestelmällisesti kaikille oikeusprosessiaan läpikäyville totaalikieltäytyjille, mutta tarvittaessa myös siviilipalvelukseen ja reservinkieltäytymiseen liittyvissä ongelmatilanteissa sekä sotilasrikoksista kuten luvattomasta poissaolosta tai karkaamisesta syytetyille aseistakieltäytyjille. Lisäksi liitto voi välittää oikeusapua avointa väkivallatonta antimilitarismiin kytkeytyvää suoraa toimintaa toteuttaville tahoille.

Helsingin hovioikeuden 2019 tekemä vapauttava päätös yhdenvertaisuuteen Jehovan todistajien kanssa vedonneen totaalikieltäytyjän tapauksessa johti useiksi vuosiksi liiton oikeusaputoiminnan vilkastumiseen. Totaalikieltäytyjien määrä kasvoi päätöksen vuoksi hetkellisesti merkittävästi, ja monet kertaalleen vapauttavan päätöksen saaneet totaalikieltäytyjät ovat sittemmin saaneet uuden palvelukseenastumismääräyksen ja kieltäydyttyään joutuneet uudelleen oikeusprosessiin.

Jehovan todistajien vapautuslaki kuitenkin kumottiin 2019, ja työ- ja elinkeinoministeriö sekä puolustusministeriö valmistelevat lakimuutoksia, jotka lopettaisivat ilman rangaistusta selvinneiden totaalikieltäytyjien uudelleen palvelukseen määräämiseen. Lisäksi Helsingin hovioikeus vapautti toisen kerran syytteessä olleen totaalikieltäytyjän jälleen palveluksesta, mistä lähtien myös muut tuomioistuimet ovat jakaneet vapauttavia tuomioita niin sanotuille toisen kierroksen totaalikieltäytyjille. Yhdessä nämä tekijät vaikuttavat oletettavasti edelleen vuonna 2023 totaalikieltäytyjien oikeusavun tarpeen normalisoitumiseen aiemmalle alemmalle tasolleen.

Liitto varustautuu tarjoamaan oikeusapua suomalaisille totaalikieltäytyjille myös kansainvälisiin ihmisoikeustuomioistuimiin, mikäli ne ottavat näiden asioita käsittelyyn. Oikeusaputoiminta on myös pieneltä osaltaan liiton varainhankintaa, sillä liitto perii oikeusavustajilta palkkiota välittämistään oikeustapauksista.

8 Tarvikevälitys

Aseistakieltäytyjäliitto ei koronapandemian vuoksi ole parina viime vuonna juurikaan päässyt pitämään myyntipöytäänsä festivaaleilla, mutta liitto on kuitenkin saanut kasvatettua tukituotemyyntiään verkossa uudistettuaan verkkosivunsa ja sen yhteydessä olevan nettikauppansa. Tukituotteiden myyntiä pyritään ylläpitämään verkossa samalla tasolla myös vuonna 2023, ja nettikaupan kehitystyö jatkuu yhä.

Vuonna 2023 on myös tarkoitus elvyttää myyntipöydän kautta tapahtuvaa myyntiä, mikäli koronaviruspandemia sen sallii. AKL pyrkii pitämään myyntipöytäänsä mahdollisuuksien mukaan erilaisissa tapahtumissa sekä järjestämään jälleen tukikeikkoja, joilla on perinteisesti ollut liiton myyntipöytä. Tukituotteita tilataan tai valmistetaan tarpeen mukaan myös vuonna 2023.

Muiden maksutapojen kuin käteisen käyttö on yleistynyt viime vuosina, ja liitto on reagoinut tähän kehitykseen hankkimalla korttimaksulaitteen ja Mobilepayn. Liitto kouluttaa edelleen aktiivejaan niiden käytössä vuonna 2023.

9 Hallinto

Aseistakieltäytyjäliitolla on vuonna 2023 sääntöjen mukaisesti kaksi varsinaista kokousta, joita kutsutaan liittokokouksiksi. Liittokokous järjestetään sekä keväällä että syksyllä.

Liiton hallitukseen kuuluu 12 liittokokouksissa valittua jäsentä. Hallitus kokoontuu sääntöjen mukaan vähintään kuusi kertaa vuodessa, mutta käytännössä useammin. Hallituksen kokeneemmat jäsenet ja toimiston työntekijät huolehtivat uusien hallituksen jäsenten perehdyttämisestä tehtäviinsä.

Vuonna 2023 järjestettäviin hallituksen kokouksiin ja liittokokouksiin on edelleen mahdollista osallistua myös etäyhteyksin.

10 Toimisto

Aseistakieltäytyjäliitto työllistää vuonna 2023 vakituisesti kaksi palkattua osa-aikaista työntekijää. Erillisiä projekteja tai suuria tapahtumia - kuten Ruokaa ei aseita -leiriä varten - voidaan palkata määräajaksi lisätyövoimaa. Lisäksi liittoon otetaan mahdollisuuksien mukaan palkattujen työntekijöiden ohella oppilaitosten ja TE-toimiston osoittamia harjoittelijoita.

Aseistakieltäytyjäliiton työntekijöiden tehtäviin kuuluvat pääasiassa toimiston juoksevien asioiden, kuten neuvonnan, asiakaspalvelun, jäsenrekisterin ylläpidon, tukituotteiden myynnin sekä vapaaehtoistyön koordinoinnin hoitaminen. Palkatun henkilökunnan ja harjoittelijoiden ohella vapaaehtoisten rooli toimiston ylläpitämisessä on edelleen merkittävä.

AKL:n työntekijöiden käytössä on toimisto Rauhanasemalla Helsingin Pasilassa, jossa liitto vuokraa tilaa Suomen Rauhanliitolta. Myös etätyömahdollisuutta hyödynnetään runsaasti, ja vuonna 2023 liiton toinen työntekijä tulee tekemään työtään pääsääntöisesti Tampereelta käsin toimien samalla liiton paikallistoiminnan yhteyshenkilönä alueella.

Mikäli jollain pääkaupunkiseudun ulkopuolisella paikkakunnalla ilmenee tarvetta toimistotilalle, varautuu liitto selvittämään mahdollisuutta vuokrata tila yhdessä muiden sen tavoitteita jakavien järjestöjen kanssa.

11 Talous

Liiton taloudelliset resurssit ovat edelleen toiminnan määrään ja laatuun nähden erittäin niukat. Taloustilannetta seurataan työntekijöiden toimesta tiiviisti sekä erikseen hallituksen kokouksissa ja näin pidetään huolta, että taloustilanne pysyy vakaana. Taloudesta vastaavat huolehtivat viranomaismaksut ja -ilmoitukset Suomeen, Viroon ja tarvittaessa muualle. AKL selvittää myös mahdollisuuksia ulkoistaa osia taloushallinnosta.

Liitto järjestää vuoden aikana tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan rahankeräyksen tai rahankeräyksiä pienkeräysluvalla tai jatkuvan rahankeräysluvan turvin. Liitossa etsitään ja selvitetään mahdollisuuksien mukaan uusia rahoituslähteitä yksityiseltä ja julkiselta puolelta sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

Liiton tavoitteena on parantaa omaa varainhankintaansa vuonna 2023 lisäämällä myyntipöydän pitoa koronavuosista sekä parantamalla tuotteiden markkinointia sosiaalisessa mediassa. Myyntituotteita pyritään saamaan pysyvästi esiin liiton kanssa samoja tavoitteita jakavien toimijoiden tiloissa.

Tukikeikkojen ja kulttuuritoiminnan kautta pyritään myös vahvistamaan omaa varainhankintaa.

 

Hyväksytty Aseistakieltäytyjäliiton hallituksen kokouksessa 29.09.2022.