Feministinen ratkaisu asevelvollisuusongelmaan on asevelvollisuuden lakkauttaminen

Suomen "yleistä" asevelvollisuutta on monesti kutsuttu miesten tasa-arvo-ongelmaksi, koska se velvoittaa vain miehet viettämään puolesta vuodesta vuoteen armeijassa tai siviilipalveluksessa. Kuitenkin vain miehiä koskeva asevelvollisuus on luotu hyvin miesvaltaisessa poliittisessa järjestelmässä miesten päätöksillä. Samoin rohkenen väittää, että nykyäänkin asevelvollisuuden alasajoa estävään joukkoon kuuluu vähintään yhtä paljon eri-ikäisiä miehiä kuin naisia.

Suomen itsenäistymisen jälkeen asevelvollisuutta ei alun alkaen ulotettu naisiin, koska naisia ei pidetty soveltuvina armeijaan. Taustalla vaikuttivat käsitykset miehistä yhteiskunnan ylläpitäjinä ja suojelijoina. Naiset olivat niitä joita piti suojella. Mitä yhteiskunnallemme merkitsee se, että tälle logiikalle perustuva instituutio on edelleen olemassa?

Asevelvollisuus on tasa-arvo-ongelma naisten kannalta, koska se osaltaan sulkee naisia pois puolustuspolitiikasta. Edelleenkin voi kuulla puheenvuoroja, joissa naisten pätevyys armeijasta, puolustuspolitiikasta tai ylipäänsä sodasta keskusteltaessa kielletään, varsinkin jos nämä eivät ole käyneet armeijaa. Laajemmassa mittakaavassa kyse on siitä, keitä pidetään varteenotettavina toimijoina yhteiskunnassa.

Asevelvollisuus on kaikkien sukupuolten ongelma, koska se ylläpitää kaksinapaista sukupuolijärjestystä, jossa miehille ja naisille on varattu hyvin rajoijetut olemisen mahdollisuudet.  Kärjistetysti ajatus toimii niin että miesten on mentävä armeijaan ja miesten on oltava valmiita väkivaltaan. Naisten pitäisi olla suojeltavia Suomi-neitoja ja synnyttää uusia sotilaita – miksi muuten naisten pysymistä asevelvollisuuden ulkopuolella perusteltaisiin ”synnytysvelvollisuudella”?

Norjassa asevelvollisuuden tasa-arvokysymykset koitettiin hiljattain ratkaista ulottamalla maan ennestäänkin  käytännössä vapaaehtoinen asevelvollisuus koskemaan myös naisia. Ratkaisu on ehkä periaatteessa lain tasolla tasa-arvoinen, mutta jättää monta kysymystä avoimeksi feministeille: voiko tasa-arvon ajamisen typistää vain lain kirjaimiksi, vailla syvempää sisältöä? Muodollinen tasa-arvo lain edessä ei riitä, jos se vain ulottaa epätasa-arvoistavat ja alistavat rakenteet koskemaan entistä laajempaa väestön osaa. Asevelvollisuudessa on paljon muitakin ongelmia muodollisen epätasa-arvon lisäksi – siinä pakotetaan osa ihmisistä opettelemaan tappamista ja tapetuksi tulemista ja kyseenalaistamatta  autoritääriseen ja alistavaan kuriin sopeutumista. Tämän takia velvollisuuden laajentamista parempi vaihtoehto on sen lakkauttaminen.

Tuuli Vuori
Kirjoitus on julkaistu aiemmin Ohion.fi -sivuston vieraskynäpalstalla.