Perusoikeudet Euroopan unionissa vuonna 2001

[Ks. juttu Kuinka Ulpu Iivari Kusetti Euroopan parlamenttia]

Kollegani Joke Swiebel on valinnut mietinnölleen vaativan työmetodin. Hän kohdistaa moitteensa ihmisoikeuksien puutteista suoraan nimeltä mainituille maille. Menetelmä tuo konkretiaa eurooppalaisen ihmisoikeustilanteen arvioimiseen, mutta asettaa käyttäjänsä suureen vastuuseen siitä, että eri maista annettu kuva on oikea. Valitettavasti tässä ei ole täysin onnistuttu.

Kohdasta 27 saa käsityksen, että Suomessa ei olisi toimivaa siviilipalvelusjärjestelmää. Siinä kehotetaan Suomea ja Kreikkaa ehdoitta tunnustamaan oikeus kieltäytyä asepalveluksesta omantunnon syistä ja viittaamatta mihinkään uskonnollisiin perusteluihin.

Oikeus siviilipalvelukseen on Suomessa ollut kuitenkin jo vuodesta 1931. Nykyisin voimassa olevan lain mukaan käytännössä jokainen asevelvollinen voi valita siviilipalveluksen tai aseettoman palveluksen. Vuosittain tätä oikeutta käyttää noin 2500 henkilöä eli 7 prosenttia ikäluokasta. Noin 80 prosenttia suorittaa asepalveluksen ja hieman yli 10 prosenttia vapautetaan siitä.

Mietinnössä ilmaistu huoli koskee ilmeisesti sitä, että siviilipalveluaika Suomessa on kaksi kertaa pidempi kuin lyhyin palvelusaika. Huolta kannetaan myös runsaasta 20:sta vankilassa olevasta totaalikieltyjästä, jotka eivät halua täyttää kansalaisvelvollisuuttaan millään tavoin. Siviilipalvelumiesten pidempää palvelusaikaa on perusteltu sillä, että heidän työvelvollisuutensa on kahdeksan tuntia normaalin työviikon puitteissa, kun asepalvelusta suorittavat ovat palveluksessa vuorokaudet ympäriinsä. Minusta asian punnitseminen kuuluu jatkossakin Suomen eduskunnalle.

Se, että valtaenemmistö suomalaisista nuorukaisista käy armeijan, ei mielestäni johdu ensisijaisesti siviilipalvelusvaihtoehdon puutteista. Suomessa muistetaan edelleen asevelvollisuusarmeijan merkitys maan itsenäisyydelle. Olihan Helsinki toisen maailmansodan aikana Lontoon ja Moskovan ohella ainoa sotaan joutuneen maan pääkaupunki, jota ei miehitetty.

Euroopan parlamenin jäsen Ulpu Iivari (sd) parlamentin täysistunnossa torstaina 13.1.2003