Kuinka Ulpu Iivari kusetti Euroopan parlamenttia

Euroopan parlamentti äänesti keskiviikkona 15.1.2003 hollantilaisen europarlamentaarikon Joke Swiebelin (sd) laatimasta mietinnöstä ”Perusoikeudet Euroopan Unionissa 2001”. Swiebelin alkuperäisessä tekstissä esitettiin kritiikkiä Suomen aseistakieltäytymislainsäädäntöä kohtaan.

Suomi mainittiin kahdessa paikassa. Kohdassa 27. muistio esitti:

Calls on Finland and Greece to recognise the right of conscientious objection to military service without restriction and without reference to any religious grounds, to introduce forms of alternative service which do not last longer than compulsory military service and to release immediately all those serving prison sentences in this connection;

Luvun kaksi kymmenennessä artiklassa taas mainittiin:

"Since 1998, Greece has had a law on military service and conscientious objection on religious or ideological grounds. The alternative service for conscientious objectors is 36 months as opposed to the 18 months required for military service. This amounts to an unfair and punitive alternative to military service. The same problem arises in Finland, where the alternative service lasts for 395 days as against 180 days’ military service. In 2001, Amnesty International adopted 11 Finnish nationals who had been sentenced to a minimum of 77 and a maximum of 197 days’ imprisonment, as prisoners of conscience. AI, Concerns 2002, p. 101."

Europarlamentaarikko Ulpu Iivarin väliintulon johdosta Suomea koskevat maininnat kuitenkin poistettiin, kestämättömin argumentein: [Ks. Ulpu Iivarin kusetus Perusoikeudet Euroopan unionissa vuonna 2001].

Iivarin keskeisin argumentti kuului, että asiasta päättäminen kuuluu Suomen eduskunnalle. Toki siviilipalveluslain säätäminen sille kuuluukin, mutta Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeussopimukset, jotka se on itse vapaaehtoisesti allekirjoittanut. Näissä sopimuksissa kielletään ihmisten asettaminen eri asemaan mm. mielipiteen ja vakaumuksen perusteella. Varusmiespalvelukseen kestoon verrattuna suhteettoman mittainen siviilipalvelus taas merkitsee tällaista eri asemaan asettamista.

Reilut neljä vuotta Iivarin väliintulon jälkeen Suomen eduskuntakin vihdoin tunnusti tämän ja lyhensi siviilipalvelusta, tosin ei yhdenvertaisuuden kannalta läheskään riittävästi. 

(juttu on päätynyt aikoinaan erehdyksessä Sivari&Totaali -lehteen keskeneräisessä muodossaan. Tässä se on viimeistelty sellaiseksi, millaisena se oli alunperin tarkoitus julkaista. - kr)