Legioonasanastoa matkailijoille, osa 1

Legioonalainen”: Siviilipalvelusmies joka – syystä tai toisesta – ei ole tehnyt sopimusta minkään työpalvelupaikan kanssa - joko laiskuuttaan, asenteesta tai siksi, että palvelupaikan saaminen on tehty niin naurettavan hankalaksi – vaan on jäänyt koulutusjakson jälkeen sivarikeskukseen tekemään sekalaisia töitä, joiden hyödyllisyysfaktori on usein sangen pieni.

Pykiä”: Toimia jollain tavalla väärin, sählätä. Mm. äänekäs kuorsaaminen kuuden hengen kämpässä, asioiden särkeminen ja muunlainen yleisen häiriön tuottaminen ovat eräitä pykimisen muotoja. Käytetään yleisimmin lauseissa kuten ‘ei saa pykiä’ ja ‘vähänkö se pykii’.

Mykyttää”: Hakata, piestä. Katso myös kohta “sukkasaippua”.

Mulju”: Epämääräisen näköinen ja hajuinen neste, jota ilmestyy mystisellä tavalla C-talon (talo jossa legioonalaiset asuvat, toim. huom.) komeroihin 20 litran muoviastioissa. Koskapa muutamia päiviä ennen muljun ilmestymistä alakerrassa olevasta keittiöstä katoaa joitain kiloja sokeria, paketti kuivahiivaa ja laatikollinen mehutiivistettä, on ainoa jollain tavoin järkeenkäypä selitys muljun olemassaoloon se, että C-talon huokoiset betoniseinät imevät keittiöstä em. aineet ja tihkuttavat ne jollain tavoin metabolisoituneena yläkerran komeroihin. Mulju tunnetaan myös nimillä “Viño legioné” ja “Valtioviini”.

Juustokorva”: Lapinjärven siviilipalveluskeskuksella koulutusjaksoa suorittava siviilipalvelusmies.

Keittiöhiiva”: Legioonalainen (ks. kohta “Legioonalainen”) tai vakisivari joka on poikkeuksellista nohevuutta osoittaen ilmoittautunut toimimaan yhteiskunnan tukipilarina tiskaamalla vähempiosaisten ja päähänpotkittujen tovereidensa astioita. Keittiöhiivan tunnistaa valkoisesta myssystä, siniraidallisesta takista, kauas tyhjyyteen tuijottavista silmistä ja ajatusmaailmasta, joka saisi keskivertopsykiatrin ampumaan itsensä ja perheensä. Tuossa järjestyksessä.

Lilleri”: Tajuntaa laajentavan mystinen ja metafyysiselle tasolle kivunneita keskusteluja herättänyt jälkiruokalaji, jonka alkuperästä on hyvin hajanaista ja ristiriitaista tietoa. Lilleriksi kutsutaan joskus myös kaikkea muuta, mikä on koostumukseltaan kiisselimäistä, ja yleensäkin sellaista, mihin ei haluaisi astua paljain jaloin.

Sukkasaippua”~~: Sukasta (mieluiten pitkä polvisukka) ja saippuasta (mieluiten kulmikas palasaippua) rakentuva vekotin, jonka ainoana funktiona on toimia mykyttämisen apuvälineenä (ks. kohta “Mykyttää”). Sukkasaippualla uhkaillaan juustokorvia (ks. kohta “Juustokorva”), jotka pykivät (ks. kohta “Pykiä”) tavalla tai toisella toistuvista kielloista huolimatta. Sukkasaippua on lähinnä abstrakti käsite eikä sellaista ole tietääkseni koskaan rakennettu sivarikeskuksella.

Nakkilegioonalainen”: Legioonalainen (ks. kohta “Legioonalainen”) jolla ei ole mitään erityistä päivittäistä tehtävää kuten traktorilla kaahailu tai tiskaaminen. Jos keskuksen henkilökunta päättää, että A-talon nurkalle on heti paikalla kaivettava kaksi kuution kokoista monttua ja vaihdettava niiden multa keskenään, on nakkilegioona juuri se sankka vapaaehtoisten joukko, jonka puoleen käännytään. Nakkilegioonalaisten pyyteettömien ponnistelujen muistoksi on A- ja C-taloja yhdistävä polku nimetty Nakkikujaksi.