Hermaja jatkaa kamppailuaan oikeussalissa

Belgiassa vankilatuomiotaan pakoileva totaalikieltäytyjä Jussi Hermaja on valittanut pakolaiskomissiolta saamastaan kielteisestä turvapaikkapäätöksestä Belgian korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Suurta huomiota herättänyt aseistakieltäytymiskamppailu siirtyy näin oikeussaliin. Edessä on mahdollisesti jopa vuosien prosessi, jonka aikana päätetään palautetaanko turvapaikkahakemus pakolaiskomissiolle käsittelyssä ilmenneiden virheiden vuoksi. Oikeussalin ulkopuolella Jussin arki kuluu belgialaisen kansalaisjärjestön For Mother Earthin toiminnassa.

“Vankila voisi olla mielenkiintoinen kokemus, mutta en aio edelleenkään palata Suomeen vapaaehtoisesti”, Jussi linjaa ja jatkaa: “Päätös oli poliittinen. Jos Suomi ei olisi EU-maa, niin turvapaikkahakemus olisi jo pitkällä, eikä asiaan tarvitsisi hakea päätöstä oikeudesta”. Pakolaiskomission päätös oli pettymys mutta herättää myös toiveita. Vasta nyt juttua päästään puimaan varsinaisilla juridisilla argumenteilla virkamieskoneiston ulkopuolella.

Europarlamentaarikot Heidi Hautala ja Matti Wuori ottivat heti pakolaiskomission päätöksen jälkeen kantaa siviilipalvelusjärjestelmäämme todeten sen rangaistuksenomaiseksi. He myös korostivat, että Hermajan tapaus on nostanut Suomen aseistakieltäytymiskysymyksen kansainväliseen tietoisuuteen ja toivoivat, että aseistakieltäytyjien vangitseminen Suomessa lopetettaisiin.

Amnesty International on ilmoittanut, että se adoptoi Jussin mielipidevangiksi heti, jos tämä joutuu vankilaan tuomittuna totaalikieltäytymisestä. Kummallakin lausunnolla on painoarvonsa oikeudessa.

Rauhantyötä ja luomuruokaa

Belgiassa Jussin kamppailua tukee etupäässä ihmisoikeus-, ympäristö- ja rauhanjärjestö For Mother Earth. Se on muun muassa välittänyt Jussille lakimiehen sekä järjestänyt lehdistötilaisuuksia ja mielenosoituksia tapauksen tiimoilta. Jussi hoitaa asioitaan FME:n toimistolta ja on tutustunut järjestön kautta paikallisiin antimilitaristiaktivisteihin. “Vastapalvelukseksi” Jussi ottaa osaa järjestön toimintaan ja tekee vapaaehtoistöitä järjestön perustamassa luomukasvisravintolassa.

FME on suoraan demokratiaan ja väkivallattomaan konfliktinratkaisuun uskova kansalaisjärjestö, joka on tullut tunnetuksi erityisesti ydinvoiman ja -aseiden vastaisesta toiminnasta. FME on organisoinut muun muassa Bomspotting-kansalaistottelemattomuustapahtumia, joissa tuhannet ihmiset ovat tunkeutuneet rauhanomaisesti Naton tukikohtaan Belgiassa. Laajaa kansansuosiota saavuttaneet tapahtumat ovat tuoneet julkisuuteen sen kielletyn tosiasian, että U.S.A:lla on ydinaseita Belgiassa. Seuraava Bomspotting järjestetään 5.10. nimellä BomSTOPping. FME on osallistunut myös Skotlannin ydinsukellusvenetukikohtien vastaisten Aurantakojaleirien organisointiin.

FME:n toimisto sijaitsee Gentin keskustan liepeillä useiden järjestöjen asuttamassa osuuskuntamuotoisessa Ekologisessa keskuksessa. Toimistotilojen lisäksi keskuksessa toimii jo mainittu ravintola, joka tarjoaa asiakkailleen ruuan lisäksi hengen ravintoa laajan poliittisten julkaisujen valikoiman, ympäristöystävällisemmästä energiasta kertovan infon sekä adressien muodossa.

Mainittakoot sivumennen, että ravintolan erikoisuutena on, että siellä on kaupan miltei kaikki astioita ja seiniä lukuunottamatta. Suuri osa ravintolan kalustuksesta ja koristuksesta on entisöityä kierrätystavaraa, joka on paitsi käytössä niin myös myytävänä. Hinnasto löytyy tiskiltä. Täyden mahan lisäksi ravintolasta voi siis poistua vaikkapa kantaen valaisinta, joka sattui luomaan tunnelmaa ruokailun ajan. Vai tarvitsisiko sittenkin pesukoneen rummusta tehdyn istuimen?

Toinen erikoisuus lienee yksi ravintolan nykyisistä vapaaehtoistyötä tekevistä apulaisista eli Jussi, jonka maanpako on avannut useampienkin belgialaisten silmät suomalaisen palvelusvelvollisuusjärjestelmän suhteen. Allekirjoittanutkin sai taannoin Belgiassa vieraillessaan kommentoida “Case Hermajaa” paikallisille ja valitella, että muuten suhteellisen sivistynyt Suomi on jokseenkin takapajula mitä aseistakieltäytymiskysymyksiin tulee.

FME:stä voi mainita lisäksi, että kyseessä on kiitettävän kansainvälinen järjestö, jossa työskentelee jengiä ympäri Euroopan ja vähän muualtakin. Itse järjestökään ei toimi vain Belgiassa, vaan sillä on itsenäiset sisarjärjestöt Romaniassa, Slovakiassa, Sri Lankassa ja USA:ssa sekä yhteyshenkilöitä useissa muissa maissa.

Suomen tilanne

Suomen siviilipalveluksen lyhentäminen ja muiden epäkohtien korjaaminen tulee tuskin kyseeseen enää nykyisen eduskunnan aikana. Samalla totaalikieltäytyjien määrä jatkaa kasvuaan, joka alkoi jo 1990-luvun puolivälissä. Eräs tilapäinen ratkaisu tilanteeseen olisi, että presidentti käyttäisi armahdusoikeuttaan. Hermaja onkin perännyt avoimessa kirjeessään Halosen kantaa siviilipalvelusjärjestelmäämme mutta ei ole saanut vastausta. Aseistakieltäytyjäliitto on arvostellut ihmisoikeuspresidenttiä siitä, ettei tämä ole ottanut kantaa totaalikieltäytyjien tilanteeseen ja on hylännyt armahdusanomukset.

Hermaja pysyy näin ollen Belgiassa ja valmistautuu oikeusprosessiin, joka voi kestää kolmekin vuotta. Tapaukseen liittyvät uusimmat uutiset, lehdistötiedotteet ym. ovat luettavissa tukikampanjan sivuilla www.co.jyu.fi/~tema.