Totaalikieltäytyjä loikkasi länteen

Jussi Hermaja (22), totaalikieltäytymisestä tuomittu jyväskyläläinen opiskelija ja Aseistakieltäytyjäliiton aktiivi, karkasi lokakuun alussa Belgiaan ja anoo sieltä nyt poliittista turvapaikkaa. Jussi katsoo, että suomalaiset aseistakieltäytyjät ovat poliittisen vainon kohteena. Tapaus lisää kansainvälistä painetta Suomen siviilipalveluslain parantamiseksi. Hermaja protestoi myös Euroopan militarisoimista vastaan.

- Armeijaan en mene, koska en halua opetella tappamaan toisia ihmisiä. Toisaalta en omalta osaltani halua tukea armeijoiden olemassaoloa, sillä näen ne uhkana maailmanrauhalle ja sen kehittymiselle.

Pasifistinen vakaumus ei olisi välttämättä ajanut Jussia totaaliin, saati maanpakoon, jos Suomen siviilipalvelus olisi tasavertainen vaihtoehto armeijalle. Nyt sen tehtävänä näyttää olevan lähinnä sivareiden simputtaminen. Palvelusajan pituuden lisäksi järjestelmää rasittavat muun muassa palveluspaikkapula, sivareiden määrittelemätön asema kriisien aikana ja palveluspaikkojen loukkaukset sivareiden oikeuksia kohtaan.

- Suomen lakiin kirjoitettu mahdollisuus suorittaa siviilipalvelus asepalveluksen sijaan ei täytä Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenmaiden hyväksymää ihmisoikeusjulistusta siten, että ajatuksen-, aatteen-, ja mielipiteenvapaus toteutuisi.

Näkemyksellä on kansainvälistä poliittista painoa. Euroopan parlamentin julkilausumassa vuodelta 1994 todetaan, että siviilipalveluksen ei tulisi olla yhtään asevelvollisuutta pitempi. Amnesty International on tunnustanut jo 22 suomalaista totaalikieltäytyjää mielipidevangeiksi, koska katsoo, että suomalainen siviilipalvelus on luonteeltaan rangaistuksenomainen.

Jos Jussi palautetaan Suomeen nauttimaan totaalikieltäytyjän kakustaan, voi hänkin hakea mielipidevangin statusta - ja varmasti myös saa sen.

Jussin mukaan Suomen palvelusvelvollisuusjärjestelmä ei kohtele muutenkaan eri ihmisryhmiä tasavertaisuus- periaatteen mukaisesti. Naisilla ei ole palvelusvelvollisuutta ja kaikki ahvenanmaalaiset ovat vapautettuja palveluksesta. Jussi kysyy myös, miksi toisten vakaumus tunnustetaan, mutta toiset passitetaan linnaan:

Jehovan todistajien ei tarvitse suorittaa minkäänlaista palvelusta uskontokuntansa jäsenyyden perusteella. Voidaankin kysyä, mikä tekee Jehovan todistajien aseettomasta maailmankatsomuksesta perustavanlaatuisesti erilaisen kuin muiden aseistakieltäytyjien.

Euroopan ytimeen

Jussi pakeni Belgiaan, koska se ei ole sitoutunut täysin Amsterdamin sopimukseen, jossa EU-maat luokittelevat toisensa ns. turvallisiksi maiksi. Belgia käsittelee yhä jokaisen turvapaikkahakemuksen yksilöllisesti.

- Toisaalta Belgia on EU:n ytimessä, joten asiaa ei voida noin vain sivuuttaa. Belgiaan oli myös käytännössä mahdollista mennä, passia kun ei tarvita. Minullehan ei myönnetä passia totaalituomiostani johtuen.Jussi Hermaja ja Matti WuoriJussi Hermaja ja Matti Wuori

Jussin hakemus on otettu käsittelyyn ja hänestä on otettu Belgian käytännön mukaisesti niin sormenjäljet kuin keuhkokuvatkin. Kuulustelut alkoivat lokakuun puolessa välissä.

Belgiassa Jussi on rauhanjärjestöjen Forum voor Fredesactien ja Mother Earthin hoivissa. Järjestöt tarjoavat Jussille ylläpidon vapaaehtoistöitä vastaan. Näin varmistetaan myös, ettei vankilatuomiota vastaan kapinoiminen muodostu toimettomuuden vankilaksi. Turvapaikkaprosessista saattaa tulla pitkä, vähintään kuukausien kestoinen. Mahdollisten valitusten myötä hommaan voi kulua jopa yli vuosi.

Eurototaali

Jussia voi nimittää ‘ensimmäiseksi eurooppalaiseksi aseistakieltäytyjäksi’. Euroopan historiassa on toki ollut aseistakieltäytyjiä yhtä kauan kuin on ollut Euroopan historiaakin, mutta “tapaus Hermaja” nostaa aseistakieltäytymisen uudella tavalla eurooppalaiseksi kysymykseksi.

Suomen asema ainoana mielipidevankeja omaavana EU-maana ei ole häirinnyt eduskuntaamme siinä määrin, että siviilipalveluslakia olisi muutettu. Tapaus Hermaja lisää vettä kansainväliseen painostusmyllyyn. Jussi uskoo, että viime vuosina metsään menneiden siviilipalveluslain uudistamisyritysten jälkeen eduskuntaan on vaikutettava entistäkin enemmän kansainvälisen painostuksen kautta.

Jussi protestoi karkuruudellaan myös EU:n militarisoitumista vastaan. Belgia ajaa puheenjohtajuuskaudellaan eurooppalaisten interventiojoukkojen perustamista. Panostamalla konfliktien aseelliseen hallintaan valitaan myös aseellinen näkökulma konfliktien ratkaisuun.

YK:n heikentynyt rooli kansainvälisten konfliktien ratkaisussa sekä viimeaikaiset tapahtumat Balkanilta Tshetsheniaan ja Afganistaniin kertovat karua kieltään siitä, että maailmanpolitiikassa on tapahtunut juuri tällainen käänne. EU on valitettavasti seuraamassa perässä.

- Maapallon ongelmat ja poliittinen jännittyneisyys johtuvat räikeästä sosiaalisesta ja taloudellisesta epätasa-arvoisuudesta, eikä tämänlaatuisia ongelmia ratkaista väkivallalla, vaan ihmisten välisellä solidaarisuudella, suvaitsevaisuudella ja yhteisymmärryksellä. Armeijat edustavat ja puolustavat itsekästä omaneduntavoittelua, eivätkä nähdäkseni milloinkaan pysty luomaan rauhan tilaa maapallolle - eivät edes väliaikaisesti.

Sotavoimat yhdentyvät ja kansainvälistyvät. Aseistakieltäytyjien on tehtävä samoin. Jussi viitoittaa tietä kohti ‘eurooppalaista aseistakieltäytymistä’.

 

Turvapaikkaprosessin etenemistä seurataan Jussin tukikampanjan sivuilla osoitteessa www.co.jyu.fi/~tema.

Kirjoitus on osin julkaistu Voima 09/01