KHO: Positiivinen huumetulos ei ollut peruste siviilipalveluksen keskeyttämiseen

Korkein hallinto-oikeus on ottanut kantaa Lapinjärven siviilipalveluskeskuksessa sivaria suorittaneen miehen palveluksen keskeyttämiseen, joka oli tehty positiivisen huumetestituloksen ja miehen oman myöntämisen perusteella. KHO kumosi 4.9.2001 antamallaan päätöksellä siviilipalveluskeskuksen ja Helsingin hallinto-oikeuden päätökset, joilla miehen palvelus oli keskeytetty kannabiksen käytön perusteella. Kysymys oli terveydentilaa koskevien selvitysten riittämättömyydestä.

Siviilipalvelusmies oli 20.9.1999 määrätty siviilipalveluskeskuksena toimivassa Lapinjärven koulutuskeskuksessa ns. huumeseulaan. Kysymys oli siviilipalveluskeskuksen C-talossa asuviin 21 siviilipalvelusmieheen kohdistettu joukkotestaus. Annettuaan positiivisen tuloksen mies myönsi polttaneensa “pilveä” edellisenä lauantaina 18.9.1999 ja sitä ennen satunnaisesti. Keskus määräsi miehen E-luokkaan vuodeksi eli jatkamaan palvelusta uudelleentarkastuksen jälkeen. Lehtitietojen mukaan 11 siviilipalvelusmiestä kotiutettiin samalla kertaa.

Siviilipalvelusmies valitti keskuksen päätöksestä, joka oli perustunut diagnoosiin tautiluokituksen numerolla F12.1 eli “kannabinoidien aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt; haitallinen käyttö”. Helsingin hallinto-oikeus päätti 29.2.2000 jättää osittain tutkimatta valituksen - mm. siviilipalvelusmiesten huumetestien tutkimisen se ei katsonut kuuluvan toimivaltaansa. Siviilipalveluskeskuksen tekemän palveluskelpoisuusratkaisun se hyväksyi, äänestyksen jälkeen.

Korkein hallinto-oikeus kumosi siviilipalveluskeskuksen päätöksen olennaisesti samoilla perusteilla joilla jo Helsingin hallinto-oikeudessa asian esittelijä ja yksi kolmesta jäsenestä olisivat sen kumonneet. KHO katsoi, että kun diagnoosi oli asiakirjojen mukaan tehty pelkästään huumetestin tuloksen ja miehen ilmoituksen perusteella, ei siviilipalveluskeskuksen lääkärin antamaa lausuntoa voitu pitää sellaisena terveydentilaa koskevana selvityksenä, jonka perusteella mies voitiin siviilipalveluslain 10 § 1 momentin ja siviilipalvelusasetuksen 16 §:n nojalla tarpeellisten ruumiillisten tai henkisten edellytysten puuttumisen johdosta määräajaksi vapauttaa siviilipalveluksen suorittamisesta.

Siviilipalvelusmies voitti juttunsa KHO:ssa kuukausia palveluksensa päättymisen jälkeen ja harkitsee nyt oikeudellisia jatkotoimenpiteitä. Ennen lainvastaista vuoden “pakkolomaa” mies oli palvellut moitteettomasti yli kuusi kuukautta ja myös palveluksen loppuosa sujui vaikeuksitta. Tapauksella voi olla merkitystä myös kymmenen muun samaan aikaan kotiutetun ja mahdollisesti huomattavasti suuremmankin joukon kannalta, arvelee miehen oikeudenkäyntiavustaja, Aseistakieltäytyjäliiton lakiasiainsihteeri Juha Keltti, joka vaatii täydellistä tutkimusta siviilipalveluskeskuksen tekemistä palveluskelpoisuuspäätöksistä ja siellä edelleenkin järjestettävistä huumetesteistä, joiden työministeriö uskoo keskuksen antamien selvitysten mukaisesti olevan vapaaehtoisia.

Juttunsa nyt voittanut siviilipalvelusmies kertoi jo valituksessaan hallinto-oikeudelle, ettei testi ollut vapaaehtoinen - miksi 11 miestä olisikaan siinä tapauksessa ottanut kiinnijäämisen riskin? Miehille ei annettu valinnan varaa, sillä ennen testiä miehille pitämässään puhuttelussa keskuksen johtaja Eero Soinio oli tehnyt selväksi, että kieltäytyminen testistä rinnastetaan positiiviseen testitulokseen, mikä johtaa kotiuttamiseen ja siirtoon E-luokkaan.

Siviilipalvelusmiesten kotiuttaminen huumetesteistä kieltäytymisen vuoksi nousi esiin eduskuntakyselyssä muutamaa kuukautta myöhemmin Helsingin kaupunginkirjastossa ja eräissä muissa palveluspaikoissa noudatettujen menettelyjen johdosta. Marjatta Stenius-Kaukosen (vas) ja viiden muun kansanedustajaa 10.2.2000 jättämässä kirjallisessa kysymyksessä (KK 37/2000 vp) hallitukselta kysyttiin, mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä siviilipalvelusmiesten oikeusturvan takaamiseksi yhdenvertaisesti koko maassa niin, ettei sitä vaaranneta lakin perustumattomien huumetestien tai niistä kieltäytymisen vuoksi.

Työministeri Tarja Filatovin (sd) 7.3.2000 antaman vastauksen mukaan siviilipalveluskeskuksessa kerrotaan “nykyään” selkeästi, että huumetesteihin osallistuminen on vapaaehtoista eikä pelkän testistä kieltäytymisen johdosta miestä kotiuteta. Filatov viittasi perus- ja ihmisoikeuksista aiheutuviin rajoituksiin ja totesi, että perusoikeuksiin puuttuminen vaatii laintasoista sääntelyä. Testit ovat vapaaehtoisia eikä nistä kieltäytyvää saa uhata kotiuttamisella tai muilla haitallisilla seuraamuksilla. “Huumeiden käyttö ja huumaantuneena palveluspaikalla esintyminen pitää todistaa asianmukaisesti, jotta siitä voisi aiheutua haitallisia seuraamuksia”, Filatov lausui.

Aseistakieltäytyjäliiton lakiasiainsihteeri Juha Keltin mukaan on perusteltua syytä epäillä, että siviilipalveluskeskuksen huumetestit ovat yhä kaukana vapaaehtoisesta, ja että miehiä kotiutetaan edelleenkin pelkkien testitulosten perusteella. Asia on selvitettävä puolueettomassa tutkinnassa Lapinjärven koulutuskeskuksen koko vuoden 1998 alusta kestäneeltä toiminta-ajalta, Keltti vaatii.