Tänä vuonna tuomittu jo kahdeksan

Edellisen lehden ilmestymisen jälkeen Amnesty International on tunnustanut taas kaksi uutta totaalikieltäytyjää mielipidevangiksi. Uudet mielipidevangit ovat Helsingin työsiirtolassa istuvat Sami Nieminen ja Ilmari Saarilehto. Marraskuun -99 jälkeen mielipidevangiksi tunnustettuja on nyt jo 18.

Tänä vuonna käräjäoikeuksien edessä on ollut jo kahdeksan Aseistakieltäytyjäliiton tuntemaa totaalikieltäytyjää. Totaalibuumille ei siis edelleenkään näy loppua.

 

23.1.2001: kahdelle totaalikieltäytyjälle vankeutta Loviisassa

Kaksi totaalikieltäytyjää tuomittiin 23. tammikuuta ehdottomiin vankeusrangaistuksiin Loviisan käräjäoikeudessa. Tuomiot annettiin kansliassa kaksi viikkoa pääkäsittelyn jälkeen, jossa oli käsitelty myös kolmas siviilipalvelusrikosasia. Kummatkin tuomittiin siviilipalveluslain 26 § nojalla ajaksi joka vastaa puolta heidän jäljellä olevasta palvelusajastaan.

19-vuotias vantaalaismies sai 196 päivän ehdottoman vankeusrangaistuksen, koska hänellä oli suorittamatta 392 päivää.. Vantaalaismies oli kieltäytynyt kirjallisesti siviilipalvelusta viime heinäkuussa oltuaan kolme päivää koulutusjaksolla siviilipalveluskeskuksessa.. Hän perusteli tekoaan yli 13 kuukauden palvelusajan kohtuuttomalla kestolla verrattuna normaalimittaiseen 6 kuukauden armeija- palvelukseen.

22-vuotias raahelaismies sai 125 päivän vankeustuomion, koska hänellä oli palveluksestaan suorittamatta 250 päivää. Hän oli harkinnut jo aiemmin kieltäytymistä. Lopullinen päätös oli kypsynyt viime toukokuussa, kun hän ei löytänyt palveluspaikkaa, joka olisi suostunut vastaamaan lakisääteisistä majoituskustannuksista. Hän oli joutunut olemaan 32 päivää koulutusjaksolla ja 113 päivää työpalvelussa Lapinjärven koulutuskeskuksessa.

Puolustus vaati tuomituille vaati syytteen hylkäämistä, rankaisematta jättämistä tai tuomitsemista siviilipalveluslaissa säädettyä lievempään rankaisemiseen. Tätä perusteltiin perus- ja ihmisoikeusnäkökohdilla sekä raahelaismiehen kohdalla palveluspaikan saamisen kohtuuttomalla vaikeudella. Raahelaismiehen osalta käräjäoikeus katsoi, etteivät mahdolliset vaikeudet palveluspaikan löytämisessä voi olla peruste tuomita laissa säädettyä lievempään rangaistukseen. Vantaalaismies taas vetosi erityisesti kohtelunsa syrjivyyteen verrattuna palvelusvelvollisuudesta vapautettuihin ryhmiin – Jehovan todistajiin, naisiin ja ahvenanmaalaisiin miehiin – sekä palvelusaikojen syrjivään kestoon.

Raahelaismiehen tapaan palveluksen keskeyttävien ns. osittaiskieltäytyjien määrä nousi suunnilleen nykytasolleen 1998-1999. Kesällä 1998 varusmiesten palvelsaikauudistuksen tuloksena siviilipalveluksen kesto muodostui yli kaksinkertaiseksi verrattuna yleisimpään ja lyhyimpään kuuden kuukauden varusmiespalvelusaikaan ja samalla yli puolitoistakertaiseksi keskimääräiseen verrattuna. Työministeriö kuitenkin luopui pitkälle valmistellusta palvelusajan lyhentämisestä tilanteessa, jossa pääesikunta ei saanut helikopterihankettaan läpi eduskunnassa. Tämän jälkeen osittaiskieltäytyminen lisääntyi selvästi.

Keskeyttämisiin vaikuttaa tätä nykyä myös sietämätön palveluspaikkatilanne. Siviilipalvelusmiehet joutuvat etsimään itse palveluspaikkaa, mutta ne tavallisesti asettavat ehdoksi ettei niille aiheudu majoituskustannuksia, vaikka ne on laissa selvästi säädetty palveluspaikan vastuulle. Pari kuukautta sitten muuan tällainen mies tuomittiin ehdottomaan vankeusrangaistukseen Kokkolan käräjäoikeudessa. Kokkolalaismies ei saanut velvoitteistaan huolehtivaa palveluspaikkaa kymmenistä Lähin palveluspaikka oli Pietarsaaressa, jonne miehen olisi pitänyt päivittäin matkustaa omalla kustannuksellaan. Palveluspaikkojen väärinkäytöksiin puututaan jatkossa kaikin lain tarjomin keinoin, Keltti toteaa.

20.2.2001: kolme tuomiolla Loviisassa

Loviisan käräjäoikeus tuomitsi kaksi siviilipalveluksen jatkamisesta kieltäytynyttä miestä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin 20. helmikuuta. Toinen miehistä tuomittiin 174 päivän vankeusrangaistukseen. Hän ilmoitti kieltäytyneensä periaatteellisista syistä. Toinen tuomittiin 163 päivän vankeusrangaistukseen. Hän ilmoitti henkilökohtaisten syiden ohella tahtoneensa myös protestoida Suomen lakia. Kummatkin olivat kieltäytyneet kirjallisesti siviilipalveluksesta Lapinjärven koulutuskeskuksessa viime vuoden toukokuussa.

Myös kuopiolaisen 24-vuotiaan Toni Rautiaisen siviilipalvelusrikosasia oli esillä samana päivänä. Hänet tuomittiin kansliapäätöksellä kaksi viikkoa myöhemmin 176 päivän ehdottomaan vankeustangaistukseen. Rautiaisen oli ottanut HSL-lomaa (henkilökohtaista syylomaa) palveluspaikan hankkimiseksi Lapinjärvellä suoritetun 32 päivän koulutusjakson ja 10 päivän työpalvelun jälkeen, ja päättänyt sitten kieltäytyä kokonaan

Rautiainen perusteli kieltäytymistään sillä, ettei kenelläkään ole oikeutta käskeä ketään ihmistä tappamaan. Siviilipalvelun hän näkee rangaistuksena tappamisesta kieltäytymisestä, muun muassa siksi että siviilipalveluspaikkoja ei ole riittävästi.

Rautiainen oli kesällä 1999 suorittanut siviilipalveluun kuuluvan 32 päivän koulutusjakson Lapinjärven koulutuskeskuksessa, jossa hän oli sen jälkeen suorittanut 10 päivää työpalvelua. Koska muuta palveluspaikkaa ei ollut, Rautiainen otti henkilökohtaista syylomaa (HSL-lomaa) työpalveluspaikan etsimiseksi, kuten lukuisat muutkin siviilipalvelusmiehet. HSL-loman aikaa ei lasketa palvelusajaksi.

Rautiaisen päätös kieltäytyä kypsyi hänen todellisuudessa yleisestä palveluspaikkapulasta eikä laissa tarkoitetusta henkilökohtaisesta HSL-perusteesta johtuvan lomansa aikana, jonka ainoa henkilökohtainen ”tulos” olisi ollut palveluksen jatkumisen ja kotiuttamispäivän siirtyminen noin kahdeksalla kuukaudella.

Rautiainen päätti olla palaamatta siviilipalveluskeskukseen ja laati kieltäytymisilmoituksen, jonka hän viime toukokuussa toimitt Kuopion poliisilaitokselle. Kieltäytymisilmoitusta ei sen koommin sieltä löytynyt eikä nyttemmin avustajankaan kyselyyn vastattu. Rautiainen haettiin poliisilaitokselle, jossa häntä kuulusteltiin epäiltynä siviilipalvelusrikoksesta. Syytteen mukaan ”Rautiainen on 17.05.2000 allekirjoittamallaan esitutkintapöytäkirjaan tehdyllä merkinnällään ilmoittanut kieltäytyvänsä siviilipalvelusrikoksesta”.

Rautiaisen avustajana toiminut Aseistakieltäytyjäliiton lakiasiainsihteeri Juha Keltti arvosteli oikeudessa Kuopion poliisilaitoksen menettelyä, jossa esitutkintaa ei tehdä tehdyn siviilipalvelusrikoksen tutkimiseksi vaan sen toteuttamiseksi, ja ennen kuin siviilipalveluskeskus edes on tehnyt lain edellyttämää kirjallista rikosilmoitusta.

Siviilipalveluslain vastainen menettely voi johtaa harkitsemattomiin kieltäytymisiin ja niiden pysyvyyden ja vakavuuden jäämiseen tutkimatta, Keltti huomautti. Rautiaisen tapauksessa tosin kysymys oli harkitusta kieltäytymisestä, hän täsmensi.

Rautiainen vaati syytteen hylkäämistä perustuslain sekä ihmisoikeussopimusten yhdenvertaisuutta ja syrjinnän kieltoa koskevien kohtien perusteella. Hän katsoi, että siviilipalvelusmiehiä syrjitään asevelvollisuudesta vapautettuihin jehovan todistajiin, naisiin ja ahvenanmaalaisiin miehiin verrattuna sekä palvelusajan pituuden perusteella verrattuna varusmiehiin.

Käräjäoikeus tuomitsi tavanomaisin perusteluin Rautiaisen syyttäjän vaatimaan rangaistukseen. Myöskään rangaistukseen tuomitsematta jättämiselle tai laissa säädettyä lievempään rangaistukseen tuomitsemiselle se ei nähnyt perusteita. Siviilipalveluksesta kieltäytyvä tuomitaan siviilipalveluslain 26 § mukaan ehdottomaan vankeusrangaistukseen, joka vastaa puolta jäljellä olevasta palvelusajasta. Rautiainen valittaa tuomiosta

22.2.2001: siilinjärveläiselle osittaiskieltäytyjälle vankeutta

20-vuotias siilinjärveläinen opiskelija tuomittiin torstaina 22.2. Nilsiän käräjäoikeudessa 49 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen siviilipalvelusrikoksesta. Hän oli kieltäytynyt kirjallisesti jatkamasta palvelustaan 1.1.2001. Ennen kieltäytymistään hän oli suorittanut siviilipalvelusta Mikkelin sairaalassa 296 päivää.

Siilinjärveläismies perusteli kieltäytymistään vakaumuksellisista ja omantunnon syistä. Hän halusi protestoida myös siviilipalveluksen rangaistuksenluontoista kestoa vastaan: 395 vuorokautta kestävä siviilipalvelus on kestoltaan yli kaksinkertainen yleisimpään varusmiespalvelusaikaan verrattuna. Lähes kaikkissa niissä Länsi-Euroopan maissa, joissa edelleen on asevelvollisuusjärjestelmä, siviilipalvelus on joko samanmittainen tai hieman pidempi kuin varusmiespalvelus.

27.2.2001: vaasalaiselle ja järvenpääläiselle totaalille maksimituomiot

Kaksi totaalikieltäytyjää tuomittiin 197 päivän vankeusrangaistuksiin Loviisan käräjäoikeudessa 27.2. Kumpikaan ei ollut suorittanut päivääkään 395 päivän mittaisesta siviilipalveluksesta.

Vaasan yhteislukiossa opiskellut, tapahtuma-aikaan 19-vuotias Lauri Uusitalo kieltäytyi viime maaliskuussa suorittamasta siviilipalvelusta Lapinjärven koulutuskeskuksessa, jonne hänen oli määrä astua palvelukseen toukokuun toisena päivänä. Keskukselle lähettämässään kirjeessä Uusitalo muistutti kieltäytyneensä vuoden 1998 kutsunnoissa asepalveluksesta eettisen vakaumuksensa vuoksi ja ilmoitti nyt kieltäytyvänsä myös hänelle määrätystä siviilipalveluksesta. Uusitalo selvitti laajasti sodanvastaista vakaumustaan ja sitä, miksi hän ei pidä siviilipalvelua todellisena vaihtoehtona varusmiespalvelukselle.

Tapahtuma-aikaan 18-vuotias järvenpääläinen opiskelija Niko Laurinen tuomittiin 197 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Hän ilmoitti kirjeessään Lapinjärven koulutuskeskukselle viime vuoden helmikuussa kieltäytyvänsä niin siviilipalvelusta kuin myös asevelvollisuuslain mukaisesta palveluksesta. Kuulustelussa Laurinen ilmoitti, ettei voi tarttua aseeseen, eikä siviilipalvelu ole mikään vaihtoehto aseelliselle varusmiespalvelukselle.

Kieltäytyjien jutut olivat esillä Loviisan käräjäoikeudessa 13. helmikuuta, ja tuomio annettiin kansliassa kaksi viikkoa myöhemmin. Heitä avustanut Aseistakieltäytyjäliiton lakiasiainsihteeri Juha Keltti vaati syytteen hylkäämistä, tai hedän jättämistään rangaistukseen tuomitsematta tai erityisten syiden vallitessa heidän tuomitsemistaan säädettyä lievempään rangaistukseen.

Tavalliseen tapaan puolustus vetosi siihen, että vaadittu rangaistus merkitsee perustuslain ja Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kieltämää syrjintää verrattuna palvelusvelvollisuudesta vapautettuihin ryhmiin. Uusitalo ja Laurinen vetosivat myös siviilipalveluksen syrjivään kestoon varusmiespalvelukseen verrattuna.