Mäntyniemessä osoitettiin mieltä totaalikieltäytyjien puolesta

Armahdusanomus hylättiin väärin perustein

Lokakuun alussa aloitettu kampanja totaalikieltäytyjä Sami M. J. Niemisen armahtamiseksi sai jatkoa 1. helmikuuta, kun vajaan kolmenkymmenen hengen mielenosoittajajoukko kerääntyi purevassa pakkassäässä presidentin virka-asunnon Mäntyniemen edustalle Helsingin Meilahdessa. Puolisen tuntia kestäneen hiljaisen mielenosoituksena aikana rakennettiin kynttilöistä rauhanmerkki lumihankeen Mäntyniemen portinpieleen.

Mielenosoittajat muistuttivat Suomen mielipidevankiongelmasta rauhanaatteestaan tunnettua presidenttiä, joka viikkoa aiemmin oli korostanut ihmisoikeuksien merkitystä Strasbourgissa pitämässään puheessa. “Kansainväliset sopimukset velvoittavat hallituksia edistämään aktiivisesti ihmisoikeuksien syrjimätöntä toteutumista käytännössä”, oli presidentti Tarja Halonen tuolloin todennut Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa.

Mielenosoituksen yhteydessä luovutettiin myös Presidentille suunnattu avoin kirje, jonka kävi vastaanottamassa presidentin lehdistöpäällikkö Maria Romantschuk. Kirjeessä muistutettiin aiempien presidentille luovutettujen kirjelmien tapaan Halosta armahdusoikeudesta, jota käyttämällä hän voisi vaikuttaa ihmisoikeuksien toteutumiseen Suomessa. Minkäänlaista vastausta tai kommenttia kirjeeseen presidentiltä ei tähän mennessä ole herunut.

Oikeusministeriön moka

Oikeusministeriö antoi tammikuun alussa Sami M. J. Niemisen puolesta aiemmin tehtyyn armahdusanomukseen varsin omituisen vastauksen. Lausunnossa ilmoitettiin Tasavallan Presidentin ”jättäneen varteenottamatta” anomuksen, ”koska se koskee jo suoritettua vankeusrangaistusta”. Todellisuudessa Nieminen aloitti 197 päivän rangaistuksensa suorittamisen lokakuun alussa, joten laskennallisesti hänellä oli vastauksen saapuessa tuomiostaan vielä puolet jäljellä.

Presidentti on vastannut samalla tavalla kaikkiin kuluneen vuoden aikana totaalikieltäytyjien puolesta tehtyihin armahdusanomuksiin. Aiemmissa tapauksissa kieltäytyjät ovat kuitenkin todella ehtineet suorittaa rangaistuksensa loppuun ennen presidentin vastausta. Aseistakieltäytyjäliiton mukaan vastaus kuvastaa presidentin ja oikeusministeriön välinpitämättömyyttä armahdusanomuksia kohtaan.

Ennen mielenosoitusta oikeusministeriön armahdusasioita valmisteleva virkamies otti yhteyttää Aseistakieltäytyjäliittoon ja pahoitteli armahdusanomuksen käsittelyssä tapahtunutta virhettä. Hän ei kuitenkaan suostunut kommentoimaan sitä, miksi kaikki aiemmat armahdusanomukset on käsitelty vasta totaalikieltäytyjien suoritettua rangaistuksensa. Niemisen puolesta jätettiin heti päätöksen tultua uusi armahdusanomus.

Kampanja Sami M. J. Niemisen armahtamiseksi alkoi 2.10.2000, jolloin mielenosoituskulkue saattoi hänet vankilaan. Samin puolesta osoitettiin mieltä myös kansainvälisenä rauhanvankipäivänä 1. joulukuuta.

Kampanjan aiemmista vaiheista kerrottiin S&T:n edellisessä numerossa