Talven totaalit

1.2. : kolmelle totaalikieltäytyjälle tuomio Loviisassa

Loviisan käräjäoikeus tuomitsi 1. helmikuuta kolme totaa-likieltäytyjää ehdottomiin van-keusrangaistuksiin siviilipalvelusrikoksesta. Helsinkiläinen, tällä hetkellä Aseista-kieltäytyjäliiton järjestösih-teerinä toimiva, Sampsa Oinaala kieltäytyi viime kesäkuussa Lapinjärvellä suoritettuaan siviilipalvelusta keskimääräisen varusmiespalve-lusajan verran, 240 päivää. Raahelaisopiskelija Lasse Palosaari kieltäytyi lokakuussa Pattijoella 130 siviilipalve-luspäivän jälkeen ja Kotkalainen Tuomas Tolsa syyskuussa Lapinjärvellä suoritettuaan siviilipalveluksen alussa olevaa koulutusjaksoa 23 päivää.

Kieltäytymisensä perusteina Oinaala mainitsi siviilipalve-lusjärjestelmän lukuisat epäkohdat. Erityisesti hän kritisoi siviilipalveluksen pituutta ja siviilipalvelusmiesten sodanaikaista asemaa. Nykyisin siviilipalvelus ( 395 päivää ) on yli kaksinkertainen yleisim-pään, kuuden kuukauden mittaiseen, varusmiespalvelusaikaan verrattuna. Siviilipal-velusmiesten asemaa mahdollisen sotatilan aikana ei ole nykyisessä laissa määritelty lainkaan, mikä mahdollistaa siviilipalvelusmiesten käytön aseellisissa tehtävissä vastoin vakaumustaan.

Lisäksi Oinaala tahtoo kyseenalaistaa koko nykyisenkaltai-sen maanpuolustusjärjestel-män tarpeellisuuden. Oikeudessa pitämässään puheenvuorossa hän kritisoi yhteiskunnan militarisoitumista, joka osaltaan tukee vallitsevaa jatkuvaan kasvuun perustuvaa yhteiskuntajärjestelmää. ”Asevarusteluun tuhlatut ra-hasummat vievät resursseja tulevaisuudessa eteemme tulevien ekologisten ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisulta,” Oinaala totesi.

Myös Tolsa ja Palosaari pitivät siviilipalvelksen epäkohtia kieltäytymisensä tärkeimpänä syynä. Lisäksi Palosaari kiinnitti huomiota siihen, että palveluspaikat laiminlyövät siviilipalvelusmiesten lakisääteisiä ylläpitovelvoitteita. Palosaaren siviilipalveluspaikka oli kieltäytynyt maksamasta hänen asumis- ja matkakustan-nuksiaan, vaikka lain mukaan palveluspaikka on velvoitettu huolehtimaan niistä. Palosaari kertoi myös huomanneensa, ”että siviilipalvelusmiestä ei pidetä tasavertaisena työntekijänä palveluspaikallaan”.

Tuomittujen avustajana toiminut Aseistakieltäytyjäliiton lakiasiainsihteeri Juha Keltti vaati syytteistä luopumista tai syytettyjen tuomitsemista lievempään rangaistukseen. Keltin mukaan syytettyjen tuomitseminen syrjii heitä verrattuna asevelvollisuudesta kokonaan vapautettuihin Jehovan todistajiin, naisiin ja ahvenan-maalaisiin miehiin. Syrjintä on kielletty mm. perustuslaissa ja Euroopan ihmisoikeussopi-muksessa. Keltti viittasi myös professori Jukka Kekkosen selvitykseen siviilipalveluksen kehittämistarpeista. Kekkonen esittää siviilipalvelusajan lyhentämistä 10-11 kuukauteen, joten totaalikieltäytyjien tuomioita tulisi myös lyhentää.

Oinaala tuomittiin 77 päivän, Palosaari 132 päivän ja Tolsa 186 päivän ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. Yleisestä käytännöstä poiketen totaalikieltäytyjillä ei ole mahdollisuutta ehdonalaiseen vapauteen, joten tuomiot on kärsittävä kokonaan. Oinaala ja Tolsa valittivat tuomioistaan hovioikeuteen.

 

15.2. : kahdelle linnaa Loviisassa

Loviisan käräjäoikeus tuomitsi jälleen kaksi totaalikiel-täytyjää ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. Tällä kertaa tuomiolla olivat lohjalainen opiskelija Matias Raita ja porilainen mies, joka ei halua nimeään julki.

”Jos poliitikot joutuisivat itse sotimaan sotansa, niitä ei olisi,” Raita totesi syyskuussa jättämässään kieltäytymisil-moituksessa. Raita kieltäytyi myös siviilipalveluksen suorittamisesta, koska pitää sitä rangaistuksena niille, ”jotka eivät suostu käymään valtion murhakoulua”.

Totaalikieltäytyjiä oikeudessa avustaneen Juha Keltin mukaan heidät olisi pitänyt jättää rangaistukseen tuomitsematta tai tuomita lievenpään rangaistukseen. Keltin mukaan totaalikieltäytyjien tuomitseminen on syrjivää asevelvollisuudesta vapautet-tuihin naisiin, Jehovan todis-tajiin ja ahvenanmaalaisiin miehiin verrattuna. Syrjintä on kielletty perustuslaissa ja ih-misoikeussopimuksissa.

Raita tuomittiin 197 päiväksi vankeuteen. Käräjäoikeuden mukaan ”yhdenvertaisen kohtelun vaatimus ei edellytä kaikkien kaikkien kansalaisten samanlaista kohtelua kaikissa tilanteissa”. Käräjäoi-keus toteaa myös, ettei sillä ole oikeutta tavallisten lakien perustuslainmukaisuuden tutkimiseen

21.2. : alikersantille 100 päivää totaali-kieltäytymisestä

22-vuotias vantaalaisopiske-lija tuomittiin 21. helmikuuta Helsingin käräjäoikeudessa 100 päiväksi ehdottomaan vankeuteen asevelvollisuu-desta kieltäytymisestä. Mies kieltäytyi asevelvollisuudesta 29.12.1999 Mäkiluodon linnak-keella eikä suostunut hakemaan siviilipalvelukseen. Hänet tuomittiin asevelvollisuuslain 39 §:n nojalla totaalikiel-täytyjänä ehdottomaan vankeuteen ajaksi, joka vastaa puolta hänen jäljellä olevasta palvelusajastaan muutettuna siviilipalvelusajaksi.

Vantaalaismiehen päätös kieltäytyä kypsyi palveluksen kestäessä. Hän ehti saada alikersantin arvon ennen kieltäytymistään. Hän katsoo oikeu-dekseen itse saada päättää, onko Suomi kuoleman, oman tai jonkun muun, arvoinen, ja mikä on hänen yhteiskunnalle antamansa panos. Kukaan ei saa tehdä hänen puolestaan päätöstä, tappaako hän. Hän haluaa myös kyseenalaistaa käytännön, jossa vakaumuk-sestaan epävarma päätyy suorittamaan asepalvelusta – asepalveluksen tulisi edellyttää tietoista valintaa.

Vastaajan avustajana toiminut Juha Keltti katsoi, että hänen päämiehensä tuomitseminen ankaraan ehdottomaan van-keusrangaistukseen merkitsee hallitusmuodon ja ihmis-oikeussopimuksien kieltämää syrjintää verrattuna Jehovan todistajiin ja naisiin, jotka on vapautettu asevelvollisuu-desta. Käräjäoikeuden mielestä ihmisoikeussopimusten soveltamiskäytäntö osoittaa yksiselitteisesti, ettei syrjinnästä voi olla kysymys. Avustaja Keltti on eri mieltä: viimeksi 8.4.1998 YK:n ihmis-oikeuskomitea huomautti Suomen valtiolle, että Suomen laki on syrjivä suodessaan Jehovan todistajille etuoikeutetun aseman muihin kieltäy-tyjiin verrattuna. Muun muassa tämä kerrottiin oikeudelle.

Vastaaja katsoi, että hänen tuomitsemisensa sotilasasiain kokoonpanossa – kolmesta tuomioistuimen jäsenestä kaksi on kantahenkilökuntaan kuuluvia sotilaita – loukkaa ihmisoikeussopimuksien takaamaa oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Tuomioperustelujen mukaan niin ei ole asia, koska näin on säädetty. Tuomioistuimen mielestä ei myöskään tuotu esille mitään sellaista, minkä perusteella vastaaja olisi voitu jättää rangaistukseen tuomitsematta tai tuomita laissa säädettyä lievempään ran-gaistukseen.