Rauhanmiehiä tuomiolla

Pasifistille 197 päivää

19-vuotias helsinkiläinen tehdastyöläinen Kim Åke tuomittiin 25. marraskuuta 197 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen siviilipalvelusrikoksesta Helsingin käräjäoikeudessa. Åke oli hakenut kutsunnoissa siviilipalveluun, mutta kieltäytyi siitä toukokuussa. Åke vastusti kieltäytymisellään syrjintää, jota siviilipalvelusmiesten pidempi palvelusaika merkitsee, sekä totaalikieltäytyjien syrjintää Jehovan todistajiin verrattuna. Hänen oli hakeutunut siviilipalvelukseen pasifistina eettisistä syistä, jotka ovat viime kädessä myös hänen totaalikieltäytymisensä taustalla.

Käräjäoikeus jätti tutkimatta väitteen, että Åken tuomitseminen merkitsisi Suomen hallitusmuodon kieltämää syrjintää. Käräjäoikeus viittasi ihmisoikeussopimusten soveltamiskäytännön osalta tapaukseen Autio vastaan Suomi, joka koskee muun ohella kymmenen vuoden siviilipalvelusajan ja varusmiespalvelusajan suhdetta, sekä kahteen muuhun keskenään erisuuntaistaiseen ihmisoikeuselinten ratkaisuu. Toinen on Euroopan ihmisoikeustoimikunnan ratkaisu asiassa Norenius vastaan Ruotsi vuodelta 1983, jonka mukaan Jehovan todistajien vapauttaminen ei merkinnyt muihin kokonaiskieltäytyjiin kohdistuvaa syrjintää. Toinen on kymmenen vuotta uudempi YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisu asiassa Brinkhof vastaan Alankomaat, jonka perustelujen mukaa yhden kieltäytyjäryhmän vapauttaminen ja kaikkien muiden sulkeminen vapautuksen ulkopuolelle on kohtuutonta - valtion tulee kohdella yhtäläisesti kaikkia kieltäytyjiä, joilla on yhtä vahvat perusteet vastustaa kumpaakin palvelusmuotoa.

Käräjäoikeus katsoi, että Åkea ei voi rinnastaa Jehovan todistajiin, koska hänen kieltäytymiseensä on osaltaan vaikuttanut myös siviilipalvelun pituus.

YK:n ihmisoikeuskomitea on viimeksi huhtikuussa kehottanut Suomea saattamaan lainsäädäntönsä totaalikieltäytyjien osalta sopusointuun syrjintäkiellon kanssa, jota mm. Brinkhof-tapauksessa sovellettiin. Työministeriön kannan mukaan tämä ei aiheuta toimenpiteitä siviilipalveluslain suhteen, jonka 26 § nojalla totaalikieltäytyjiä tuomitaan.

Åke on ilmoittanut tyytymättömyyttä tuomioon.

Kahdelle totaalille vankeutta Loviisassa

Kahdelle totaalikieltäytyjälle annettiin tuomiot siviilipalvelusrikoksesta Loviisan käräjäoikeudessa 15. joulukuuta. Syytetyt olivat vastaamassa jo aiemmin, mutta asiaan liittyvien perus- ja ihmisoikeusnäkökohtien vuoksi tuomioiden kirjoittaminen vaati tarkempaa perehtymistä.

Siviilipalveluksesta alusta alkaen kieltäytyneelle helsinkiläiselle Anssi Korhoselle langetettiin 197 päivän ehdoton vankeustuomio. Keravalaiselle Mikko Juhanantille, joka aiemmin oli suorittanut varusmiespalvelusta, hakenut siviilipalveluun ja kieltäytynyt siitä, annettiin 130 päivän ehdoton vankeusrangaistus.

Korhonen valittaa tuomiostaan, Juhanantti ei. Tästä seuraa, että Juhanantin tuomio pannaan lähiviikkoina täytäntöön ja Amnesty International saa harkittavakseen hänen adoptoimisensa mielipidevangiksi. Korhosen rangaistusta ei panna täytäntöön ennen kuin hovioikeus on ratkaissut hänen valituksensa. Hänen tapauksessaan tulee kysymykseen kotimaisten oikeuskeinojen käytön jälkeen myös ihmisoikeusvalitus.

Kummassakin ratkaisussa käräjäoikeus harkitsi Euroopan ihmisoikeussopimukseen, Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan yleissopimukseen (ns. KP-sopimukseeen) ja Suomen hallitusmuotoon sisältyviä syrjintäkieltoja. Käräjäoikeuden mielestä syrjintää ei kuitenkaan tapahtunut.

"Selostetuista tapauksista käy esille periaate, jonka mukaan aseistakieltäytyjiä ei saa sellaisen vakaumuksensa, joka estää kaiken palveluksen suorittamisen, saattaa keskenään erilaiseen asemaan", käräjäoikeus toteaa Juhanantin tapauksessa. "Selostetuista tapauksistakin ilmikäyvällä tavalla aseistakieltäytyjiä ei saa vakaumuksensa, joka estää kaiken palveluksen suorittamisen, saattaa keskenään erilaiseen asemaan", käräjäoikeus lausuu Korhosen tuomioperusteluissa.

Molempia tuomittuja avustanut Aseistakieltäytyjäliiton lakiasiainsihteeri Juha Keltti arvioi Loviisan käräjäoikeuden perusteluja tavallista tasokkaammiksi, lukuunottamatta sitä kohtaa, että syytetyt eivät ole esittäneet palveluksesta kieltäytymiselle sellaisia perusteita, joiden vuoksi heidän tuomitsemisensa tässä tapauksessa siviilipalvelusrikoksesta olisi hallitusmuodossa tai ihmisoikeussopimuksissa kiellettyä syrjintää.

Siviilipalveluksen keskeyttäjä tuomiolla Kirkkonummella

20-vuotias virkkalalainen totaalikieltäytyjä Harri Mulari tuomittiin torstaina 17. joulukuuta 44 vuorokauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen Kirkkonummella Raaseporin käräjäoikeudessa. Mulari oli suorittanut siviilipalvelusta yli 300 vuorokautta, mutta päätti viime heinäkuussa keskeyttää sen.

Mulari kertoi kieltäytymisilmoituksessaan, ettei halua suorittaa palvelusta loppuun siviilipalveluslain sisällön takia. Hän yhtyy Aseistakieltäytyjäliiton vaatimuksiin, joiden mukaan siviilipalveluksen tulisi olla saman pituinen kuin keskimääräinen varusmiespalvelus ja siviilipalvelusmiehet tulisi vapauttaa aseellisesta palveluksesta myös muulloin kuin rauhan aikana. Mulari vaatii myös totaalikieltäytyjien rangaistusten lieventämistä ja viime kädessä rankaisemisesta luopumista.

Mulari kieltäytyi siviilipalveluksen loppuunsuorittamisesta uusien varusmiespalvelusaikojen voimaan astumisen jälkeen. Hän täyttää kriteerit, joiden perusteella Amnesty International on ilmoittanut adoptoivansa suomalaisia totaalikieltäytyjiä mielipidevangeiksi. Amnesty International katsoo, ettei siviilipalvelusjärjestelmä tarjoa enää Suomessa kohtuullista vaihtoehtoa varusmiespalvelulle.

Mularille vaadittiin alun perin 50 päivän vankeusrangaistusta, mutta syyttäjä lievensi vaatimusta, koska Mularin lomia oli merkitty luvattomiksi poissaoloiksi. Hän ei valita tuomiostaan hovioikeuteen, joten se pantaneen täytäntöön alkuvuonna 1999.

Käräjäoikeus kielsi Mularin avustajaa lakiasiainsihteeri Juha Kelttiä perustelemasta syytteen hylkäämistä hallitusmuodon, Euroopan ihmisoikeussopimuksen sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen syrjintäkielloilla mm. sillä perusteella, että avustaja käyttää käräjäoikeuden aikaa, ja katsoi tuomioperusteluissaan ettei niillä ole merkitystä siviilipalveluslain rangaistussäännöksen soveltamisen kannalta. Ns. loppukeskustelua ei lainkaan käyty, koska puheenjohtajana toiminut Leif Anderssonin mielestä Keltin ei kannattanut jatkaa. Anderssonin mukaan käräjäoikeus tuomitsee vain lain, ei ihmisoikeussopimusten mukaan.

Keltin viittaamat ihmisoikeussopimukset ovat Suomessa laintasoisina voimassa. Syyttäjänä toiminut Espoon kihlakunnansyyttäjä Tapio Mäkinen piti ihmis- ja perusoikeuksien esillenostamista pelkkänä arvokeskusteluna, jolla ei ole merkitystä rankaisemisen kannalta; muissakaan rikosasioissa kuten rattijuopumusasioissa ei syrjintäkieltoja oteta huomioon.