Siviilipalvelusmiesten määrän lasku vähäistä

Muutamissa tiedotusvälineissä oli marraskuun puolen välin tienoilla uutisia siviilipalvelukseen hakeutuvien määrän vähenemisestä - "siviilipalveluksen suosio on hiipumassa", kuten Turun Sanomat otsikoi. Tosiasiassa siviilipalvelukseen hakeutuvien määrän lasku on kuitenkin varsin vähäistä verrattuna aikaisemmin 1990-luvulla tapahtuneeseen voimakkaaseen lisääntymiseen.

Työministeriön ja pääesikunnan arvoiden mukaan tänä vuonna tehdään n. 2.200 siviilipalvelushakemusta. Mikäli arvio on oikea, hakemuksia tehdään tänä vuonna silti enemmän kuin kertaakaan ennen vuotta 1995 ja yli kaksinkertainen määrä 1980-luvun tasoon verrattuna.

On täysin mahdollista, että siviilipalvelukseen hakeutuneiden määrän lievä lasku on seurausta varusmiesten palvelusaikauudistuksesta. Kun yleisin varusmiespalvelus kestää 180 vrk ja siviilipalvelus 395 vrk, jotkut muutoin siviilipalvelukseen menevät saattavat valita helpomman vaihtoehdon armeijan puolelta. Lienee varsin yleistä muidenkin asioiden kuin aseistakieltäytymisen kohdalla, että monet toimivat vastoin vakaumustaan, mikäli vakaumuksen mukaisesta toiminnasta rangaistaan - kuten tällä hetkellä on asia aseistakieltäytymisen tapauksessa Suomessa.

Tietysti voidaan aina myös kysyä, hyötyykö kukaan siitä että muutama sata asevelvollista enemmän kouluttautuu vuosittain vastoin vakaumustaan ja ilman motivaatiota jo aikaisemminkin tarpeettoman suuren armeijareservin osaksi. Varsinkaan kun toinen vaihtoehto olisi, että he tekisivät ruokapalkalla huomattavasti pidemmän ajan yhteiskunnalle hyödyllistä työtä vaikkapa vanhainkodeissa, sairaaloissa tai kirjastoissa.

Aseistakieltäytyjäliiton kuuleman mukaan pääesikunnassa on odotettu sivariin hakeutuvien määrän huomattavasti voimakkaampaakin laskua kuin nyt näyttäisi olevan tapahtumassa. Tämä kertonee lähinnä siitä, että sielläkin tosiasiallisesti tunnustetaan varusmiespalveluksen muuttuneen "kokonaisrasittavuudeltaan" helpommaksi uusien palvelusaikojen myötä.