Amnesty International: Ellei siviilipalvelusaikaa lyhennetä, uusi asevelvollisuuslaki johtaa suomalaisiin mielipidevankeihin

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on kirjoittanut työministeri Liisa Jaakonsaarelle esittääkseen huolensa Suomen uudesta asevelvollisuuslaista. Heinäkuussa voimaan astuva laki lyhentää tuntuvasti asepalvelukseen astuvien palvelusaikoja. Vastaavaa siviilipalveluksen lyhentämistä ei kaavailla tällä hetkellä valmisteilla olevaan korjattuun siviilipalveluslakiin. Mikäli siviilipalvelus ei lyhene, Amnesty International adoptoi siitä kieltäytyviä mielipidevangeiksi.

Kirjeessään Jaakonsaarelle Amnesty kehotti Suomen hallitusta lyhentämään myös siviilipalveluksen kestoa, jotta pidempää palvelusaikaa ei katsottaisi rangaistukseksi. Ministeri Jaakonsaari ei vielä ole vastannut helmikuussa lähetettyyn, järjestön kansainvälisen apulaispääsihteerin allekirjoittamaan, kirjeeseen.

Amnestyn mukaan siviilipalveluksen kesto ei saa olla rangaistus vaihtoehtoisen palveluksen valitsevan vakaumuksesta. Samaa mieltä ovat myös monet muut tahot. Euroopan neuvoston ministerineuvoston suosituksen (No. R (87) 8) mukaan siviilipalvelus "ei saa olla rangaistuksen luontoinen. Sen keston tulee, verrattuna asepalvelukseen, pysyä kohtuullisuuden rajoissa". Euroopan Parlamentin päätöslauselma (A3-0025/92, 51. pykälä) painottaa, että "vaihtoehtopalveluksen tulee olla samanpituinen kuin asepalvelus, jotta kestoa ei pidettäisi pakotteena tai pelotteena".

Viime syksynä Euroopan neuvosto perusti erityisen asiantuntijaryhmän auttamaan jäsenvaltioita aseistakieltäytymistä ja siviilipalvelusta koskevan lainsäädännön kehittämisessä ja sen käytännön toteuttamisessa. Ryhmän tehtävänä on myös nostaa yleistä tietoisuutta aseistakieltäytymisestä ihmisoikeutena Euroopan neuvoston jäsenmaissa. Suomi toimii tänä keväänä työnsä aloittaneen ryhmän puheenjohtajana.

- Tuntuu hiukan ristiriitaiselta, että Suomi johtaa Euroopan neuvoston asiantuntijaryhmää, jonka tarkoituksena on luoda paremmat siviilipalveluslait entisiin Itä-Euroopan ja muihin maihin ja samalla oman maan lainsäädäntö kehittyy huonompaan suuntaan, Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson sanoo. Tämäkö on siitä hallituksen lupaamaa uutta aktiivista ihmisoikeuspolitiikkaa?

Amnesty International adoptoi vuosina 1984-93 runsaat 20 suomalaista nuorta miestä mielipidevangiksi. Sen jälkeen voimaan astunut siviilipalveluslaki poisti ongelman.

- 1990-luvun alussa nimenomaan kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen, kuten Amnestyn, painostus johti Suomen lainsäädännön muuttumiseen. Häpeä ihmisoikeusloukkauksista oli liikaa Suomen edustajille eri kansainvälisissä tilaisuuksissa. Nyt palataan samaan tilanteeseen.

Amnestyn sääntöjen mukaan järjestön suomalaiset jäsenet eivät saa kampanjoida yksittäisten adoptiotapausten puolesta omassa maassaan. Sitä vastoin lainsäädännöllisissä asioissa saa vedota myös oman maansa hallitukseen.

Tänään kansainvälisenä aseistakieltäytyjäpäivänä Amnestyn Suomen osasto käynnistääkin jäsenkampanjan, jolla pyritään vaikuttamaan siihen, että siviilipalveluskin lyhenee samassa suhteessa asepalveluksen lyhenemiseen.

Amnesty International