Tätä kirjoitettaessa (10.11) siviilipalveluslaki on valiokuntakierroksella eduskunnassa. Puolustus- ja ulkoasianvaliokunta ovat antaneet lausuntonsa, ja seuraavaksi laki siirtyy työasiainvaliokuntaan, josta se jatkaa matkaansa täysistunnon päätettäväksi.

Laki asevelvollisuuslain muuttamisesta, joka astui voimaan 1.7.1998 merkitsi varusmiesten keskimääräisen palvelusajan ja yleisimmän palvelusajan lyhenemistä. Hallitus ei kuitenkaan esitä siviilipalvelusajan lyhentämistä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että siviilipalvelus kansainvälisten standardien mukaan on rangaistuksenomaisen pitkä verrattuna varusmiespalvelukseen.

Kaj Raninen

Alla olevassa laskelmassa on laskettu kunkin Suomen kunnan alueelta löytyvien siviilipalveluspaikkojen määrä suhteessa asukaslukuun. Kunnat on taas jaettu kokonsa perusteella neljään eri "sarjaan". Väestötietojen lähteenä on käytetty tilastokeskuksen lukuja 31.12.1997, palveluspaikkojen taas työministeriön "Siviilipalveluslaitokset" -listaa 7.4.1998.

Tällä hetkellä vaikuttaa perin todennäköiseltä, ettei vanhoilla rauhanaktiiveille kyllästetty valtioneuvosto sittenkään aio esittää siviilipalvelusajan lyhentämistä varusmiesten uusien palvelusaikojen astuessa voimaan myöhemmin tänä vuonna. Syitä mielenmuutokseen voi ainakin tässä vaiheessa vain arvailla. Ehkäpä kopterikaupoissa lievästi siipeensä saaneita kenraaleita ei haluta suututtaa toista kertaa lyhyen ajan sisällä ja sivarit vaikuttavat sopivilta uhrilampailta heidän lepyttämisekseen?

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on kirjoittanut työministeri Liisa Jaakonsaarelle esittääkseen huolensa Suomen uudesta asevelvollisuuslaista. Heinäkuussa voimaan astuva laki lyhentää tuntuvasti asepalvelukseen astuvien palvelusaikoja. Vastaavaa siviilipalveluksen lyhentämistä ei kaavailla tällä hetkellä valmisteilla olevaan korjattuun siviilipalveluslakiin. Mikäli siviilipalvelus ei lyhene, Amnesty International adoptoi siitä kieltäytyviä mielipidevangeiksi.