Hallituksen siviilipalveluslakiesitys riittämätön askel eteenpäin

Lehdistötiedote 18.10.2007 klo 15.00

Tänään julkaistu hallituksen esitys uudeksi siviilipalveluslaiksi on kokonaisuudessaan riittämätön askel eteenpäin. Lakiesitys puuttuu useimpiin nykyisen siviilipalveluslain epäkohtiin, mutta ratkaisut jäävät useimmiten puolittaisiksi. Lisäksi esim. totaalikieltäytyjien kohteluun liittyvät ongelmat jäävät kokonaan ratkaisematta. Kuitenkin Aseistakieltäytyjäliitto pitää ilahduttavana sitä, että neljässä eri hallituskokoonpanossa kymmenisen vuotta jatkuneen keskustelun jälkeen hallitus on viimeinkin ryhtynyt tehokkaisiin toimenpiteisiin lain muuttamiseksi.

Lakiesityksen mukaan siviilipalvelusaika on jatkossa 362 vrk nykyisen 395 vrk:n sijasta. Kyseessä on toki selkeä parannus, mutta Aseistakieltäytyjäliiton käsityksen mukaan tällainen lyhennys ei riitä toteuttamaan eri palvelusmuotoja suorittavien yhdenvertaisuutta. Liiton mielestä ei ole perusteita sille, miksi siviilipalveluksen tulisi olla pidempi kuin varusmiesten peruspalvelusaika. Merkittävästä edistysaskeleestakin voitaisiin puhua vasta, mikäli palvelus lyhennettäisiin korkeintaan 330 vuorokauteen. Nykyistä siviilipalveluksen pituutta ovat kritisoineen mm. YK:n ihmisoikeuskomitea, Euroopan Neuvoston ihmisoikeuselimet sekä ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.

Lakiesityksen mukaan valtio ottaa myös vastuuta siviilipalvelusmiesten majoituskustannusten korvaamisesta. Tämä muutos on välttämätön, jotta siviilipalvelusmiehille laissa turvattu oikeus maksuttomaan majoitukseen toteutuisi myös käytännössä. Tarkoitukseen budjettiesityksessä varattu määräraha on kuitenkin liian pieni.

Välttämätön uudistus on myös aseistakieltäytymisoikeuden laajentaminen kriisin aikaan. Aseistakieltäytyjäliitto hyväksyy periaatteessa siviilipalvelukseen sisältyvän koulutusjakson uudistamisen niin, että koulutukseen sisältyy nykyistä enemmän käytännön valmiuksia antavaa osuutta. Muutosta ei saa kuitenkaan toteuttaa niin, että se vaarantaisi siviilipalveluksen aseman vakaumuksellisille aseistakieltäytyjille sopivana palvelusmuotona. Toisin sanoen koulutuksen painopisteen tulee olla laajaa turvallisuuskäsitystä tukevasti rauhan aikana tapahtuvien onnettomuuksien torjunnassa ja arjen turvallisuuden edistämisessä, ei sodankäyntiin valmistautumisessa edes siviilitehtävissä. Siviilipalvelusmiehillä tulee olla myös oikeus kieltäytyä vakaumuksensa vastaisesta koulutuksesta.

Lakiesitykseen sisältyy myös rangaistusjärjestelmän muutos, jonka seurauksena nykyistä pitkää ehdotonta vankeusrangaistusta tultaneen käytännössä soveltamaan aikasempaa harvemmin henkilöihin, jotka laiminlyövät siviilipalvelusvelvollisuutta muista kuin vakaumuksellisista syistä. Sen sijaan vakaumuksellisille totaalikieltäytyjille langetettava vankeusrangaistus olisi nykyisen kaavan mukaisesti puolet jäljellä olevasta siviilipalvelusajasta. Käytännössä rangaistukset toki lyhenisivät pari viikkoa siviilipalveluksen lyhentymisen myötä, mutta tämä muutos ei missään tapauksessa ole riittävä. Suomen tulisi etsiä totaalikieltäytyjien kohtelussa vaihtoehtoja ihmisoikeuksien kannalta kyseenalaiselle ja yleinen rangaistustaso huomioonottaen kohtuuttomalle vankeusrangaistukselle. Vähintäänkin vankeusrangaistuksen pituutta tulisi lyhentää huomattavasti.

Lisätietoja Aseistakieltäytyjäliitosta, 09-140427 tai 040-8362786