Reservinkieltäytyminen

Reservinkieltäytyjien määrä uuteen nousuun

Aseistakieltäytyjäliittoon tuli elo- ja syyskuun vaihteessa lyhyen ajan sisällä poikkeuksellisen paljon reservinkieltäytymistä koskevia tiedusteluja. Piikki osui samaan aikaan, kun NATO-isäntämaasopimuksen allekirjoittaminen julkistettiin ja Turussa järjestettiin NATO-maiden laivastosotaharjoitus. Monet kyselijöistä sanoivatkin aikovansa irtisanoutua armeijan reservistä vastalauseena Suomen tiivistyvälle NATO-yhteistyölle.

Reservinkieltäytyjillä oikeus palkkaan täydennyspalveluksen aikana

Yhdenvertaisuusperiaatteen johdosta aseistakieltäytyjien oikeudet ovat lähtökohtaisesti samat kuin armeijan käyvienkin: aseistakieltäytyminen perustuu tekona vakaumukseen ja mielipiteisiin, ja erilaiseen asemaan asettaminen tällaisten seikkojen johdosta voi merkitä yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä syrjintää.

Reservinkieltäytymiskampanja käynnistyy

 

Reservinkieltäytyminen, lakiteknisesti ottaen täydennyspalvelukseen hakeutuminen, on aseistakieltäytymisvaihtoehto asevelvollisuuden tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneille. Vuoden 2008 alussa voimaan astunut nykyinen siviilipalveluslaki takaa täydennyspalveluksen suorittaneille reservinkieltäytyjille vapautuksen aseellisesta palveluksesta myös sodan aikana. Tämän johdosta AKL aloittaa reservinkieltäytymiskampanjan.

 

Muutoksia aseistakieltäytyjien kohtelussa

Kysymys nykyisen asevelvollisuuslain perustuslainmukaisuudesta jätettiin perustuslakituomiosistuimen tutkittavaksi tammikuussa 2002. Päätöstä ei ole vielä annettu. Presidentti Roh Moo-Hyun suhtautui ehdokkaana ollessaan myönteisesti vaatimuksiin aseistakieltäytymistä koskevien säädösten uudistamiseen. Kuitenkaan uusi hallitus ei ole ryhtynyt mihinkään konkreettisiin toimiin. Useat lainsäätäjät jättivät alkuvuonna 2001 Etelä-Korean parlamentissa aloitteen vaihtoehtopalvelusta säätävästä laista, mutta epäonnistuivat konservatiivisten kristittyjen ryhmien voimakkaan vastustuksen takia.

Yhdistele sisältöä