Perustietoa reservinkieltäytymisestä

Armeijan käynyt voi kieltäytyä reservistä hakeutumalla täydennyspalvelukseen. Hakeminen tapahtuu täyttämällä täydennyspalvelushakemus (sama kaavake, jolla haetaan myös siviilipalvelukseen) ja toimittamalla se armeijan aluetoimistoon tai Lapinjärven siviilipalveluskeskukseen. Paperilla hakemuslomakkeita on saatavilla näiden lisäksi Aseistakieltäytyjäliitosta

Hakemuksen voi jättää koska vain varusmiespalveluksen jälkeen, myös kertausharjoitusmääräyksen saamisen jälkeen ja vielä itse harjoitusten aikanakin. Se hyväksytään automaattisesti, joten käytännössä kyseessä on ilmoitus.

 

Täydennyspalvelus

Täydennyspalvelus on samankaltainen vastine kertausharjoituksille kuin siviilipalvelus on varusmiespalvelukselle. Nykyisen lainsäädännön perusteella kaikki täydennyspalvelukseen hakeneet määrätään myös se suorittamaan.

Täydennyspalveluksen järjestää siviilipalveluskeskus ja se sisältää lain mukaan "joko koulutusta tai käytännön harjoittelua" tai molempia. Täydennyspalvelusvelvollisuus kestää lain mukaan rauhan aikana enintään 40 päivää. Käytännössä sinne on kuitenkin määrätty vain kerran viideksi päiväksi. Täydennyspalvelus järjestetään tavallisesti Lapinjärvellä, mutta reservinkieltäytyjien määrän voimakkaan kasvun vuoksi alkuvuonna 2017 muutama kurssi järjestetään myös Kuopiossa.

Täydennyspalvelusajalta maksetaan päivärahaa (siviilipalvelusta suorittavan alin päiväraha) ja veronalaista täydennyspalveluspalkkaa samalla tavoin kuin kertausharjoituksissakin. Työnantaja maksaa sinulle lisäksi oman palkkasi ja täydennyspalveluspalkan erotuksen, mikäli alasi työehtosopimuksessa näin on säädetty.

Täydennyspalveluksesta kieltäytyminen

Täydennyspalveluksesta kieltäytymisestä seuraa oikeudenkäynti ja sakkorangaistus (tavallisesti noin 20 päiväsakkoa). Sakkojen maksaminen ei vapauta velvollisuudesta osallistua täydennyspalvelukseen – toisin sanoen ne maksettuasi sinut voidaan kutsua uudelleen täydennyspalvelukseen. Useampikertainen tuomitseminen rikkoisi kuitekin oikeusjärjestelmään keskeisenä sisältyvää ne bis in idem (ei kahta yhdestä) -periaatteetta.  Tämän perusteella uudesta kieltäytymisestä ei voitaisi rangaista. Mikäli suunnittelet täydennyspalveluksesta kieltäytymistä, suosittelemme sinua ottamaan yhteyttä Aseistakieltäytyjäliittoon.

Reservinkieltäytyjä kriisin aikana

Nykyisen siviilipalveluslain mukaan täydennyspalveluksen aloittanut reservinkieltäytyjät on vapautettu armeijapalveluksesta myös kriisin aikana.

Lain mukaan täydennyspalveluksen aloittaneet määrätään kriisin aikana siviilitehtäviin siviiliviranomaisten johdolla. Vapautus aseellisista tehtävistä koskee myös ennen uuden lain voimaanastumista täydennyspalveluksen suorittaneita.

Reservinkieltäytyjä on automaattisesti vapautettu armeijasta sodan aikana vain, jos hän on aloittanut täydennyspalveluksen suorittamisen. Muut (siis myös ne, jotka ovat hakeneet täydennyspalvelukseen rauhan aikana mutteivät ole aloittaneet sitä) voidaan määrätä kriisin aikana vakaumuksentutkintalautakunnan kuultavaksi ja hylkäävän päätöksen sattuessa palvelemaan armeijassa.

Lisätietoja reservinkieltäytymisestä Aseistakieltäytyjäliiton toimistolta.