Siviilipalveluslain parantaminen välttämätöntä

Lehdistötiedote 3.5.2005, klo 22.00

Aseistakieltäytyjäliitto pitää ilahduttavana työministeri Tarja Filatovin tiistaina julkaistua lausuntoa, jonka mukaan hän aikoo viedä kysymyksen siviilipalveluksen lyhentämisestä hallituksen käsiteltäväksi vielä kevään aikana.

Työministeri Filatovin mukaan nykyistä oikeudenmukaisempi siviilipalveluksen kesto olisi 10-11 kuukautta. Aseistakieltäytyjäliiton mukaan tällainen lyhennys ei vielä merkitsisi asevelvollisuutta suorittavien täyden yhdenvertaisuuden toteutumista, mutta olisi kuitenkin merkittävää edistysaskel nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Tällä hetkellä siviilipalvelus kestää 395 vrk, kun yleisin varusmiesten palvelusaika on 180 vrk.

Liiton mukaan ei ole perusteluja sille, miksi siviilipalveluksen tulisi olla varusmiespalvelusta pidempi. Palveluksen kokonaiskesto on ainoa mahdollinen mittari palvelusmuotojen välillä. Saman periaatteen on omaksunut mm. Euroopan parlamentti, jonka tammikuussa 1994 hyväksymän päätöslauselman mukaan siviilipalveluksen tulisi olla samanmittainen varusmiespalveluksen kanssa.

Suomen siviilipalveluksen kesto on joutunut kansainvälisten elinten kritiikin kohteeksi, koska tällä hetkellä Suomi rikkoo maata sitovia kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. YK:n ihmisoikeuskomitea totesi viime vuoden marraskuussa, että siviilipalveluksen kesto Suomessa rikkoo kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen syrjintäkieltoa. Komitean tehtävä on valvoa Suomea sitovan sopimuksen toteutumista jäsenmaissa.

Myös Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea kiinnitti viime vuonna huomiota siviilipalveluksen kohtuuttomaan kestoon Euroopan sosiaalisen peruskirjan kannalta. Lisäksi kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on tunnustanut vuoden 1999 jälkeen 54 suomalaista totaalikieltäytyjää mielipidevangiksi siviilipalveluksen rangaistuksenomaisen keston takia.

Kohtuuton palvelusaika ei ole ainoa siviilipalveluksen ratkaisematon ongelma. YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan Suomen tulisi kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen syrjintäkiellon ja omantunnonvapausartiklan perusteella tunnustaa aseistakieltäytymisoikeus myös sodan aikana (tällä hetkellä aseistakieltäytyjät on vapautettu aseellisista tehtävistä vain rauhan aikana) ja laajentaa Jehovan todistajien erityiskohtelua koskemaan myös muita aseistakieltäytyjäryhmiä. Jehovan todistajat on vapautettu palveluksesta rauhan aikana vuoden 1987 alussa voimaan astuneen lain perusteella.

Lisäksi siviilipalvelusmiesten majoitusjärjestelmän ongelmat ovat edelleen korjaamatta. Sivareille laissa turvattu oikeus ilmaiseen majoitukseen palveluksen aikana ei usein toteudu, koska monet palveluspaikat ottavat vain siviilipalvelusmiehiä, joista ei aiheudu niille asumiskustannuksia. Ongelma voitaisiin ratkaista siirtämällä palvelusaikaiset majoituskustannukset palveluspaikoilta valtion maksettaviksi.