Militarismi

vrt. antimilitarismi

Mitä jos ryssä tulisi?

"Väkivalta ei maailmaa hallitse, sillä kansakunnan väkevyys ei ole sotakuntoisten miesten luvussa, vaan sen isänmaallisuudessa, tavoissa ja sivistyksessä, kansallishengessä."

J.V. Snellman

Mitä on turvallisuus?

Antimilitaristit eivät usko aseisiin perustuvaan turvallisuuteen. Sen lähtökohta on, että eri valtioiden ja niissä asuvien ihmisten intressit olisivat vastakkaiset: turvallisuus olisi turvallisuutta jonkun toisen valtion muodostamaa uhkaa vastaan, toisia ihmisiä vastaan.

Voiton päivästä 50 vuotta – Suomi voitti?

Sivari&Totaalin numerossa 2/1995 Kaj Raninen arvioi Suomen tapaa käsitellä sotahistoriaansa.

Kaikki historiankirjoituksen teoriaan vähänkin perehtyneet tietävät, että ”jokainen sukupolvi kirjoittaa historian uudelleen”. Lause pitää varsin hyvin paikkansa nk. tieteellisen historiankirjoituksen osalta, mutta vielä enemmän se pitää paikkansa, kun ajatellaan niitä käsityksiä, joita ihmisillä on historiasta ja sen tapahtumista. Kaikkein parhaiten se pitää kuitenkin paikkansa, kun ajatellaan eri aikakausien ”polittiisia totuuksia” menneestä.

Suomen Rauhanliiton pasifistinen nationalismi sisällissodan jälkeen

Vuoden 1918 sisällissodan käsittely ja kyseenalaistaminen julkisesti ei ollut Suomessa hyväksyttävää käytöstä edes rauhanliikkeeltä. Isänmaallisuus-termin uudelleenmäärityspyrkimysten kautta rauhanliike pyrki saamaan ääntänsä kuuluviin.


Haavat peittoon symboleilla


Sisällissodan jälkeen Suomen lippu symbolina määritti kansakuntaa vastakohtaisuuksien kautta. Se sulki ulkopuolelleen kommunismin, joka epämääräisen
kategoriana tarkoitti kaikkea epäkansallista toimintaa ja haluttomuutta uhrata itsensä kansakunnan puolesta.
Yhdistele sisältöä