Totaalivuosi 2001

Vuonna 2001 käräjäoikeuksissa käsiteltiin arviolta kuusikymmentä totaalikieltäytyjäjuttua, kuten Aseistakieltäytyjäliitossa vuoden puolivälissä ennakoitiin. Langettavia tuomioita on vähemmän: joissakin tapauksissa syyte peruutettiin esimerkiksi palveluskelvottomuuspäätöksen takia, joissakin tällainen syy johti muutokseen hovissa. Muutosta haki rangaistuista käräjäoikeuden tuomioon arviolta kolme neljästä ja korkeimpaan oikeuteen vei asiansa noin puolet.

Vaikka seuraavassa keskitytään käräjäoikeuksiin,  muutama sana muutoksenhakukokemuksista. Korkein oikeus eväsi säännönmukaisesti valitusluvan. Hovioikeuksien ja käräjäoikeuksien perustelut yhtenäistyivät Loviisan käräjäoikeuden ja Helsingin hovioikeuden vakiintuneille perusteluille - tietotekniikka selvästikin säästää ajatustyötä. Yhä useammat kotimaiset oikeuskeinot käyttäneet eli korkeimmassa oikeudessa yrittäneet ovat valittaneet Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Sellaiset jutut ovat tulleet vireille käräjäoikeuksissa parisen vuotta sitten; yksi juttu alkoi kuusi ja puoli vuotta sitten tehdystä kieltäytymisilmoituksesta.

Myös alkaneelle vuodelle on luvassa runsaasti oikeudenkäyntejä. Kieltäytymisilmoituksia on jätetty vähintäin entiseen tahtiin. Entistä enemmän on tapauksia, joissa miehiä ei saada haastetuksi tai he eivät saavu oikeudenkäyntiin. Palvelusolojen epäkohtien kärjistyminen ja
siviilipalveluslain uudistuksen jämähtäminen lisää rikosilmoitukseen johtavien tapausten määrää.

Seuraavissa tapauksissa rangaistus oli puolet jäljellä olevasta palvelusajasta siviilipalveluslain 26 § tai asevelvollisuslain 39 § nojalla. Poikkeuksista on mainittu erikseen.

15.1. Tampereen käräjäoikeudessa käsiteltiin siviilipalvelusrikostapausta, jossa mies vapautui rangaistuksesta palveluskelvottomuuden vuoksi.

23.1. Loviisassa tuomittiin 19-vuotias vantaalainen mies, joka vetosi maailmankatsomukseensa perustuvaan eettiseen vakaumukseensa ja lisäksi arvosteli siviilipalvelusajan rangaistuksenomaisuutta, ja 22-vuotias raahelainen Toni Kortesalo. Kortesalo vetosi eettisen
vakaumuksensa ohella siviilipalvelun konreettisiin epäkohtiin, palveluspaikkojen lakisääteisten velvollisuuksien laiminlyöntiin - esimerkiksi Lapinjärvellä jo 145 päivää palvelleelle Kortesalolle eivät palveluspaikat suostuneet järjestämään asuntoa.

30.1. Loviisassa sai 176 päivän vankeurangaistuksen helsinkiläinen Jesse Kariluoto. Kariluoto vetosi yleisiin siviilipalveluksen epäkohtiin ja siihen, että häneltä oli vaadittu hänen identiteettiään loukkaavia muutoksia ulkomuotoonsa palveluspaikan saamisen ehtona.

Alkuvuodesta AKL:n toimistolle soitti totaalikieltäytyjä Nokialta, jolla piti olla oikeudenkäynti 15.2.2001. Miehestä ei kuitenkaan kuulunut sen koommin.

20.2. Loviisassa tuomittiin jälleen kaksi siviilipalveluksen jatkamisesta kieltäytynyttä miestä ehdottomiin vankeusrangaistuksin. Ilkka Tillanen kieltäyi periaatteellisista syistä reilun kuukauden Lapinjärven-palveluksen jälkeen. Toinen mies ilmoitti halunneensa henkilökohtaisten syiden lisäksi protestoida Suomen lakia.

22.2. Nilsiän käräjäoikeus tuomitsi siilinjärveläisen osittaiskieltäytyjän 49 päivän vankeusrangaistukseen.

Viikkoa myöhemmin 27.2. Loviisan käräjäoikeus tuomitsi 19-vuotiaana Vaasan yhteislukion oppilaana kieltäytyneen, Tampereelle muuttaneen Lauri Uusitalon ja 18-vuotiaana kieltäytyneen järvenpääläisen Niko Laurisen 197 päivän vankeusrangaistuksiin. Uusitalo oli selvittänyt laajasti
sodanvastaista vakaumustaan ja syitä, joiden vuoksi kieltäytyy siviilipalvelusta. Myös Laurinen oli kieltäytynyt kirjallisesti ja korostanut kuulustelussa, ettei voi tarttua aseeseen, eikä siviilipalvelu
ole mikään vaihtoehto varusmiespalvelukselle.

Tammi-helmikuussa tuomittiin näin ollen useampia kuin Sivari&Totaalissa 1/2001 mainitut kahdeksan siviilipalvelusrikoksesta syytettyä.
 
Taas viikkoa myöhemmin 6.3. tuomittiin Loviisasa ehdottomaan vankeusrangaistukseen 42 päivän palveluksen jälkeen kieltäytynyt 24-vuotias Toni Rautiainen, jonka kieltäytymisilmoituksen Kuopion poliisi oli hukannut. Rautiainen kertoi kieltäytyneensä ennen muuta siksi, ettei valtiollaole oikeutta vaatia meitä tappamaan muita. Lopullinen kieltäytymispäätös kypsyi HSL-loman aikana jonka hän oli joutunut ottamaan palveluspaikan etsimiseksi.

Tapauksia jäi myös hämärän peittoon - ehkä neljänes kieltäytyjistä on Aseistakieltäytyjäliittoon yhteydessä  vasta täytäntöönpanovaiheessa jos ~silloinkaan. Toisinaan yhteys katkeaa. Esimerkiksi AKL:n mielipidevankilistoilla on tällaisia henkilöitä. Helmikuussa AKL:n toimistolle otti yhteyttä Tampereelta mies, joka kertoi juuri keskeyttäneensä palveluksensa, mutta samannimisen kohtaloista totaalikieltäytyjänä ei ole tarkempaa tietoa.

Hämeelinnan käräjäoikeus tuomitsi 26.4. sotilaskokoonpanossa (siviilipuheenjohta plus kaksi kapiaista) Juha Mikkolan asevelvollisuudesta kieltäytymisestä 139 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Loviisan käräjäoikeus tuomitsi 30.4. kaksi totaalikieltäytyjää ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. 20-vuotias Lohtajalta kotoisin oleva Ville Niemi sai 197 päivää, 24-vuotias raahelainen Ari-Pekka Tamminen puolestaan 194 päivää ehdotonta vankeutta.Tuomitut olivat kieltäytyneet toissa vuoden
marraskuussa suorittamasta siviilipalvelua Lapinjärven koulutuskeskukselle lähettämissään kirjeissä.

Niemi ilmoitti, että hänen poliittinen ja eettinen vakaumuksensa estää häntä suorittamasta palvelusta. Niemen mielestä ketään ei saa pakottaa suorittamaan asepalvelusta eikä mitään työtä vastoin tämän tahtoa.

Tamminen puolestaan kieltäytyi suorittamasta asevelvollisuutta missään sen barbaarisista ja irvokkaista muodosita, ja ilmoitti kieltäytymisensä tarkoittavan niin varusmies- kuin siviilipalvelustakin.

22.5 kaksi totaalia sai jälleen vankeutta Loviisassa. 19-vuotias  opiskelija  oli määrätty aloittamaan siviilipalvelus marraskuussa 2000. Hän ilmoitti 17.11.2000 päivätyssä kieltäytymisilmoituksessaan kieltäytyvänsä suorittamasta asevelvollisuutta missään muodossa eettisen vakaumuksensa vuoksi.

Kieltäytymisilmoituksessaan hän kirjoitti, ettei ihmisten tappaminen "asuinpaikkansa, elintasonsa tai edes henkensä säilyttämiseksi ole hyväksyttävää". Hän viittasi myös ihmisoikeuksien julistuksen kolmanteen artiklaan, joka takaa yksilölle oikeuden elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Hän ei tunnusta valtion oikeutta rajoittaa näitä yksilön oikeuksia. "Minulla ei ole mitään aikomusta tappaa - tai tulla tapetuksi - missään olosuhteissa, kenenkään käskemänä", hän totesi.

18-vuotias helsinkiläinen opiskelija Tuomas Tahko oli puolestaan ilmoittanut kieltäytymisestään 14.11.2000. Tahko kertoi vastustavansa armeijalaitosta elämänkatsomuksensa ja -filosofiansa perusteella. "Ei ole olemassa aatetta, asiaa tai ylipäätään mitään, jonka vuoksi suostuisin
tappamaan ihmisen. Kaikkein vähiten olisin valmis käyttämään väkivaltaisia keinoja jonkin valtion puolustamiseksi", hän ilmoitti ja totesi hyväksyvänsä jonkun asian tai aatteen puolustamiseksi vain väkivallattoman vastarinnan keinot. Hän ei pidä siviilipalvelusta todellisena vaihtoehtona
varusmiespalvelukselle, koska siviilipalvelusaika on rangaistuksenluontoinen ja koska hän näkee sen jo sinällään armeijalaitosta tukevaksi instituutioksi. "Koska valtio ei mielestäni voi pakottaa kansalaisiaan puolustautumaan väkivaltaisella tavalla., ei valtiolla ole oikeutta vaatia myöskään siviilipalveluksen suorittamista", hän kirjoittaa.

(Kieltäytymisilmoituksia on lainattu tässä vaihtelevassa laajuudessa, mikä ei tee kaikille oikeutta. Tämä kooste rakentuu pitkälti tapauksista tehdyille tiedotteille. Pyrimme saamaan ne entistä kattavammin ja varhaisessa vaiheessa luettavaksi Hans Hellénin kotisivuille:
http://www.honeybee.helsinki.fi/users/hjhellen.)

Loviisan käräjäoikeus tuomitsi 29.5. kaksi totaalikieltäytyjää 197 vrk:n ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Tuomitut olivat 21-vuotiaat Aleksi Rankka ja Lauri Pynnönen. Pynnönen ilmoitti irtisanoutuvansa väkivaltaa ylläpitävistä instituutioista, Rankka esitti niin ikään antimilitaristisia syitä. Jutut oliva käsittelyssä kansainvälisenä aseistakieltäytyjäpäivänä 15.5. jolloin käsiteltiin myös kaksi muuta siviilipalvelusrikosjuttua, toinen ns. Soinion vankeja ja toinen minimalistisesti kahden päivän palveluksen jälkeen kieltäytynyt totaali.

12.6. tuomittiin 23-vuotias järvenpääläinen Antti Suniala 197 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen Loviisan käräjäoikeudessa. Suniala kertoi kieltäytyvänsä palveluksesta pasifistisista syistä. Hän katsoo, ettei turvallisuutta voi rakentaa aseille ja armeijoille. Yhteiset voimavarat olisi suunnattava rauhantyöhön laajassa merkityksessä.

19.6 20-vuotias Anssi Ahonen sai 19.6. Loviisan käräjäoikedessa syyttäjän vaatiman 197 päivän vankeusrangaistukseen. Hän oli ilmoittanut kieltäytyvänsä siviilipalveluksesta 3.1.2001. Kieltäytymisilmoituksessaan Ahonen kertoi kieltäytyvänsä siviilipalvelusta, koska kokee sen oman moraalinsa, terveen järkensä ja ymmärryksensä vastaiseksi kuten "koko maanpuolustussysteeminkin".

Samana päivänä käsiteltiin Pekka Huttusen heinäkuussa 1995 alkanutta totaalikieltäytymistä koskeva juttu. Huttunen oli kieltäytynyt jatkamasta siviilipalvelusta koulutusjakson jälkeen tuolloin Vaasassa toimineessa siviilipalveluskeskuksessa. Jyväskylässä ja Vaasassa poliisi- ja
syyttäjäviranomaiset kuitenkin töpeksivät jutun niin, että Vaasan käräjäoikeus pääsi käsittelemään asiaa vasta joulukuussa 1999, jolloin teko oli päässyt vanhenemaan. Samaa mieltä oli Vaasan hovioikeus eikä korkein oikeuskaan myöntänyt valituslupaa. Huttunen kutsuttiin sittemmin Lapinjärvelle jatkamaan siviilipalvelustaan, mistähän kieltäytyi maaliskuussa 2000, mitä nyt Loviisassa vihdoin puitiin. Huttunen tuomittiin rikoslain poikkeussäännöksen nojalla 181 päivän asemesta 90 päivän vankeusrangaistukseen siksi, ettei Huttusen oikeus  oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ollut toteutunut viivytyksen vuoksi, mutta kihlakunnansyyttäjä Heidi Perttunen oli eri mieltä ja valitti Helsingin hovioikeuteen, joka korotti Huttusen rangaistuksen 11.12.2001 "normaaliksi".

Huttunen hakee muutosta korkeimmasta oikeudesta. Huttusen kohtelusta on jo tehty yksi ihmisoikeusvalitus (ks. tarkemmin Sivari&Totaali 2/2000, "Totaalikieltäytyjä Huttusen tuomio puolittui"). Sivari&Totaali 2/2001 kertoi myös, että kesäkuun loppun mennessä oli tuomittu sinä vuonna käräjäoikeuksissa  22 Aseistakieltäytyjäliiton tuntemaa totaalia.

Loviisan käräjäoikeus tuomitsi kaksi totaalikieltäytyjää ehdottomiin vankeusrangaistuksiin tiistaina 10.7. Tuomitut olivat 22-vuotias tamperelainen Timo Vatanen ja 19-vuotias järvenpääläinen Henrik Murdoch. Vataselle langetettiin 173 vrk:n tuomio, Murdochille puolestaan 181 vrk.

Vatanen oli suorittanut siviilipalvelusta 49 vuorokautta ennen kieltäytymistään saman vuoden tammikuussa. Hän ilmoitti kieltäytymisensä perusteeksi, että pitää siviilipalvelusta kestoltaan
rangaistuksenluontoisena ja kokee kohtelunsa syrjivänä muihin vapautettuihin ryhmiin verrattuna.

Murdoch puolestaan ilmoitti kieltäytymisestään joulukuussa 2000 suoritettuaan siviilipalveluksen alussa olevan 32 vrk:n mittaisen koulutusjakson. Hän kertoi kieltäytymisensä perusteeksi antimilitaristisen vakaumuksensa ja eettiset syyt. Myös hän pitää siviilipalveluksen kestoa
rangaistuksenluontoisena ja kertoi sen olevan yksi syy kieltäytymiseensä.

Kieltäytymiseensä vaikuttaneena siviilipalveluksen epäkohtana hän toi esille myös sen, ettei siviilipalveluksen suorittaneiden sodanaikaista asemaa ole määritetty mitenkään.  Hän kertoi myös pitävänsä asevelvollisuusjärjestelmää rauhan oloissa tarpeettomana.

21.8. Loviisan käräjäoikeus antoi tuomiot kahden palvelusvelvollisuuden laiminlyönnistä syytetyn jutuissa. Lapinjärvellä palvelleesta länsiuusmaalaisesta miehestä oli tehty rikosilmoitus työstä poissaolojen johdosta. Sivarikeskuksen käytäntö merkitä käskynjaolta poissaollut mies koko päivän poissaolleeksi ja muut keskuksen kontrollikäytännön kummallisuudet johtivat ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Toisessa tapauksessa kysymys oli viime kädessä siitä, että mies oli kieltäytynyt siivoamasta keskuksen sivoojan käskystä toisen miehen oksennusta. Linnaa tästäkin tuli puolet jäljellä olevasta palvelusajasta, ehdottomana.

23.8. tuomittiin Tampereen käräjäoikeudessa palveluksen keskeyttämisestä mies, jolle palveluspaikka oli kieltäytynyt järjestämästä majoitusta, kun alkuperäinen majoitus ahtaassa asunnossa vanhempien ja sisarusparven keskellä oli tullut sietämättömäksi.

Uusikaupunkilainen osittaiskieltäytyjä tuomittiin syyskuussa Tampereen käräjäoikeudessa poissaolevana, vaikka tämä oli ilmoittanut laillisesta esteestä ja avustaja oli pyytänyt pääkäsittelyn peruuttamista palvelusaikalaskelman selvittämiseksi.

27.9. Loviisan käräjäoikeudessa oli kymmenen hengen ns. megaoikeudenkäynti, joka tuomiot annettiin pääosin 25.10.2000. Suurin osa oli selkeästi aatteellisia totaalikieltäytyjiä. Tapausta (johon palataan) on selostettu laajemmin Sivari&Totaalin viime numerossa. Erikoisuutena voi mainita, että lisäksi yksi mies kieltäytyi koska olisi halunnut varusmiespalvelukseen, mikä ei siviilipalveluksen alkamisen jälkeen ole mahdollista, ja toinenkin olisi ollut valmis sitä suorittamaan.

Samana päivänä tuomittiin Espoon käräjäoikeudessa myös Valo Lankinen siviilipalvelusrikoksesta 197 päivän ehdottomaan vankeuteen.

Lokakuussa tuomittiin myös Timo Puohiniemi Helsingin käräjäoikeudessa asevelvollisuudesta kieltäytymisestä.

21.12. tuomittiin vielä 19-vuotias iisalmelaismies Loviisan käräjäoikeudessa 197päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Totaalien tilastointi on jokseenkin hankalaa puuhaa, koska esimerkiksi työministeriö ei kokoa tietoja oikeudenkäynneistä. Esimerkiksi vuoden 2001 lopullinen käräjäoikeuksissa rangaistujen määrä on selvitettävissä vain jos kaikki vankilaan menevät tavoitetaan suunnilleen kahden seuraavan vuoden aikana - valitusprosessit voivat hidastaa täytäntöönpanoa - edellyttäen
että kaikki on tavoitettu tuomion täytäntöönpanemiseksi.

Juha Keltti

(Sivari&Totaali 4/2001)