Poliisikoulun ovet auki sivareille

Eduskunta hyväksyi 10.12.2004 lain poliisikoulutuslain muuttamisesta. Hallituksen joulukuussa 2003 jättämän lakiesityksen mukaan varusmiespalveluksen suorittaminen olisi edelleen edellytys miespuolisille, ei-ahvenanmaalaisille poliisikouluun hyväksyttäville. Edellytys kuitenkin poistettiin laista eduskuntakäsittelyn aikana perustuslain vastaisena. Jatkossa siis myös sivari voi päästä poliisiksi.

Ratkaisevaksi muodostui eduskunnan perustuslakivaliokunnan asiaa käsitelleelle hallintovaliokunnalle lokakuussa antama lausunto, jonka mukaan varusmiespalveluksen suorittamisen edellytykselle ei ole olemassa hyväksyttäviä perusteita, vaan se on vastoin Suomen perustuslaissa säädettyä syrjintäkieltoa asettaessaan armeijaa käymättömät miehet eri asemaan muiden kanssa. Valiokunta viittasi myös perustuslain 11 §:ssä turvattuihin uskonnon ja omantunnon vapauteen sekä perustuslain 127 §:n 2 momenttiin, jonka mukaan "oikeudesta saada vakaumuksen perusteella vapautus osallistumisesta sotilaalliseen maanpuolustukseen säädetään lailla".

Ainoaksi perusteluksi varusmiespalveluksen suorittamisen edellyttämiselle hallituksen esityksessä mainittiin hypoteesi, jonka mukaan varusmiespalveluksen suorittamisen estävät uskonnolliseen tai eettiseen vakaumukseen perustuvat omantunnonsyyt "mitä todennäköisimmin estäisivät myös täysipainoisen poliisin perustutkinnon suorittamisen ja täysipainoisen poliisimiehen tehtävissä toimimisen."

Perustuslakivaliokunta kuitenkin toteaa, ettei vakaumus, joka estää varusmiespalveluksen suorittamisen, kaikissa tapauksissa merkitse sitä että sama "henkilö katsoisi olevansa estynyt käyttämästä poliisitoimeen kuuluvien tehtävien suorittamisessa tarvittavia pakko- ja voimakeinoja". Lisäksi valiokunta huomauttaa, että "vakaumuksen ja omantunnon syiden merkitystä voi valiokunnan mielestä arvioida vaikuttavasti vain asianomainen itse" eikä lainsäätäjä: "jos henkilö katsoo vakaumuksensa olevan esteenä poliisitehtävien suorittamiselle, ei hän todennäköisesti hakeudu poliisikoulutukseen ja poliisiuralle." Valiokunnan kuitenkin hyväksyy sen, että varusmiespalveluksen tai vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaminen lasketaan hakijalle lisäansioksi poliisioppilaitoksen opiskelijoita valittaessa.

Poliisiksi pääsemättömyys oli yksi viimeisiä institutionalisoituja, uranvalintaa ja koulutuksen hankkimista koskevia siviilipalvelusmiesten syrjinnän muotoja. Aseistakieltäytyjäliitto kävi jättämässä asiasta lausuntonsa eduskunnan hallintovaliokunnalle huhtikuussa.

 

Apulaisoikeusasiamies: Sivareita poliiseiksi

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio antoi 31.12.2003 päätöksen kahteen vuonna 2001 tehtyyn kanteluun, jotka koskivat sitä ettei siviilipalveluksen suorittaneita henkilöitä hyväksytä poliisikouluun.

Nykytilanteessa poliisikouluun pääseminen edellyttää reservinupseeri- tai aliupseerikoulutuksen tai soveltuvan sotilaspoliisikoulutuksen. Näitä kriteerejä ei kuitenkaan sovelleta naisiin ja ahvenanmaalaisiin hakijoihin. Parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä olevassa lakiesityksessä poliisikoulutuslain muuttamiseksi varusmiespalveluksen suorittamisen ehto on edelleen mukana, tosin upseerikoulutusta ei enää edellytetä ja esityksen mukaan poliisikoulu voi myöntää poikkeuksen varusmiespalveluksen suorittamisesta. Poikkeusmenettely on tarkoitettu käytettäväksi lähinnä maahanmuuttajien kohdalla.

Sekä poliisikoulu että sisäministeriö puoltavat varusmiespalveluksen edellyttämistä jatkosakin. Siviilipalvelukseen voi lain mukaan hakea vain uskonnollisen ja eettisen vakaumuksen johdosta ja poliisikoulun mukaan samat syyt todennäköisesti estäisivät täysipainoisen poliisin perustutkinnon suorittamisen ja täysipainoisen poliisin tehtävässä toimimisen. Poliisikoulun eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle antamassa lausunnossa viitataan muun muassa siihen, että poliisin perustutkintoa suorittava joutuu osallistumaan ampuma- ja itsepuolustuskoulutukseen ja käyttämään myöhemmin työssään voimankäyttövälineitä ja ääritilanteessa ampumaan ihmistä kohti. Myös sisäasiainministeriön kanta perustuu samaan argumenttiin. Lausunnoissa ei esitetä poliisiopetukseen pohjautuvia perusteluja varusmiespalveluksen asettamiselle poliisikouluun pääsyn edellytykseksi - joudutaanhan aseiden käyttö joka tapauksessa opettamaan naisille ja ahvenanmaalaisille.

Apulaisoikeusasiamies Rautio toteaa päätöksessään:

"Nähdäkseni ei kuitenkaan ole itsestään selvää, että asepalveluksesta kieltäytymiseen johtava vakaumus aina samalla merkitsee kaikesta, esimerkiksi poliisitehtävissä tarvittavasta voimakeinojen käytöstä kieltäytymistä. Asepalveluksesta kieltäytyminen voi olla periaatteellinen kannanotto sodan mahdollisuutta vastaan ja pohjautua näin pasifistiseen elämänkatsomukseen. Siviilipalvelus on laissa hyväksytty yhdeksi tavaksi toteuttaa maanpuolustusvelvollisuus eikä siviilipalveluksen valitsemisesta tulisi siihenkään nähden tehdä suoraviivaisia johtopäätöksiä asianomaisen yleisestä suhtautumisesta yhteiskuntaan tai yleisen turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitämiseen yhteiskunnassa. Kerrottu sisäasiainministeriön ja poliisikoulun lausunnoissa esitetty olettamus perustuu mielestäni kapeaan näkemykseen varusmiespalveluksesta kieltäytymisen syistä. Jos joku valitsee aseellisen palvelun sijasta hänellä laissa annetun valintamahdollisuuden mukaisesti siviilipalvelun, tästä valinnasta ei voi nähdäkseni tehdä ehdotonta johtopäätöstä siitä, että siviilipalvelun valinnut suhtautuu kielteisesti voimakeinojen käyttöön poliisin ammatin mukaisissa tehtävissä."