KUTSUNTABOIKOTTIKAMPANJA VENÄJÄLLÄ

Useat venäläiset järjestöt ovat avoimesti kehottaneet asevelvollisia boikotoimaan kevään 2006 kutsuntoja. Boikotti on seurausta siitä, että talvella julkisuuteen on tullut useita vakavia simputus- ja pahoinpitelytapauksia armeijassa. Näistä pahin on Tsheljabinskin panssarikoulussa palvelleen jekaterinburgilaisen Andrei Sytshevin kohtalo. Sytsheville kehittyi kuolio molempiin jalkoihin ja sukuelimiin sen jälkeen, kun joukko humalaisia vanhempia varusmiehiä oli sitonut, pahoinpidellyt ja raiskannut hänet uudenvuoden aattona. Tapahtuman jälkeen häneltä evättiin terveydenhoito neljän päivän ajan. Informaatiota tapauksesta paljastui vasta 25. tammikuuta, jolloin Sytshevin jalat ja sukuelimet oli jo amputoitu. Hän on edelleen kaksi kuukautta myöhemmin vakavassa terveydellisessä tilassa.

Pravda -lehti kertoi englanninkielisessä nettiversiossaan 23.2.: <“Venäläiset kutsuntalautakunnat saattavat joutua todistamaan laajamittaista kutsuntaboikottia tänä keväänä. Hiljattain tietoon tulleen sotamies Andrei Systshevin tragedian seurauksena useat ihmisoikeusaktivistit ovat julistaneet boikottikampanjan kutsuntoja vastaan. Mielipidetiedustelut puolestaan osoittavat, että enemmistö venäläisistä uskoo, että simputus on laajalle levinnyt ilmiö maan armeijassa eikä mitään tehdä sen estämiseksi. >(...) Moskovski Komsomolets -lehden kolumnisti kehotti nuoria miehiä heittämään kutsuntakorttinsa pois ja jäämään pois kutsunnoista. Kolumnissaan Kalinina kirjoitti, että 'ottaen huomioon mitä armeija teki sotamies Andrei Sytsheville, jokaisen 18-vuotialla miehellä Venäjällä on moraalinen oikeus vältellä kutsuntoja kaikilla laillisilla keinoilla ja menetelmillä. Kieltäytyminen asevelvollisuudesta nykyisessä armeijassa ei merkitse perustuslaillisesta velvollisuudesta luistamista. Päinvastoin, se on osoitus kansalaiskypsyydestä'.”

Ihmisoikeusaktivistit ovat liittyneet kampanjaan. Sotilaiden äitien komitean johtaja Valentina Melnikova suosittelee, että asevelvolliset lähettäisivät seuraavan kirjeen Venäjän presidentille, yleiselle syyttäjälle ja kuvernöörille:

"Täten minä (nimi) kieltäydyn osallistumasta kevään 2006 kutsuntoihin, sillä tiedän, että joudun pahoinpitelyjen, nöyryytyksen ja kiristyksen uhriksi sotilasyksikkööni saavuttuani. Pyydän, että kieltäytymistäni asevelvollisuudesta pidetään Venäjän rikoslain 39. artiklan mukaisena äärimmäisen pakon edessä tehtynä tekona, jota ei näin ollen tule pitää rikoksena eikä minua vastaan nostaa rikossyytettä. Olen valmis sotilaspalvelukseen sen jälkeen, kun valtio kykenee varmistamaan, ettei terveyteni joudu vaaraan ja persoonaani kunnioitetaan."

Valentina Melnikovan mukaan kirjeen liitteeksi tulee laittaa tiedotusvälineiden raportteja Andrei Sytshevin tapauksesta ja Venäjän puolustusministeriön julkaisemia virallisia tilastoja. Tilastojen mukaan 53 ihmistä kuoli Venäjän asevoimissa tammikuussa 2006. Lukuun sisältyy 14 itsemurhan tehnyttä. Valentina Melnikova on sitä mieltä, että hyvin muotoillun kirjeen lähettäneellä asevelvollisella pitäisi olla hyvät mahdollisuudet voittaa juttunsa oikeudessa, jolloin hän näin ollen voi jäädä kotiin, Newsru.com kertoo.

Jotkut venäläiset lakimiehet ja armeija suhtautuvat kuitenkin skeptisesti ajatukseen, että asevelvolliset voisivat voittaa tuomioistuimissa. He uskovat, että asevelvolliset häviävät ja kutsutaan palvelukseen joka tapauksessa. Lakimies Pavel Astakhov sanoi, että äärimmäisen pakon edessä tehtyyn tekoon voidaan vedota vain 'konkreettisessa tilanteessa.' Melnikovan kirjee taas viittaa 'konstruoituun äärimmäiseen pakkoon.'

Erään moskovalaisen kutsuntalautakunnan puheenjohtaja, joka suostui puhumaan sanomalehdelle vain nimettömänä, kertoi etteivät oikeusistuimet ota käsiteltäväkseen sellaisten asevelvollisten juttuja, jotka eivät ole jättäneet vaihtoehtopalvelushakemustaan määräaikaan mennessä. Hän sanoi nähneensä yrityksiä kutsuntaboikotin järjestämiseksi myös joitakin vuosia sitten, 'kutsuntojen välttelijät päätyivät maksamaan sakkoja ja saivat ehdollisia vankeustuomioita, toisin sanoen he saivat ensin sakot ja joutuivat sitten palvelukseen.'

Sotilaiden äitien yhdistyksen raporttien mukaan "keskimäärin kolme tuhatta sotilasta kuolee joka vuosi Venäjän armeijassa. Viime vuoden aikana Sotilaiden äideiltä pyysi apua 6083 perheittä, joiden poika oli menehtynyt pakollisen asepalveluksen aikana. Yhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja Veronica Martshenko sanoi, että 25%:ssa tapauksista syyksi mainitaan itsemurha, mutta usein sanaa käytetään virallisissa todistuksissa, jottei menehtyneen perheelle tarvitse maksaa korvauksia. Lisäksi 23% kuolemantapauksista armeijassa luokitellaan onnettomuuksiksi, 16% sotilasoperaatioiden seurauksiksi, 15% muiden sotilaiden aggressiivisen toiminnan seurauksiksi ja 11% sairauksista johtuvaksi. 17%:ssa tapauksista menehtynyt sotilas oli perheen ainoa lapsi ja 14% vanhemmista, jotka ovat menettäneet poikansa asepalveluksessa, olivat vammaisia. Menehtyneen sotilaan vanhemmat voivat saada eläkkeen (suuruudeltaan 70 dollaria kuussa), mutta he saavat sen vain, jos kyetään osoittamaan että kuolinsyy ei ollut itsemurha eikä sairaus. Lisäksi selvityksissä ei usein oteta huomioon, että monissa tapauksissa sotilaan itsemurha on seurausta jokapäiväisestä nöyryyttämisestä, julmasta kidutuksesta ja kiusaamisesta. Veronica Martshenkon mukaan viime vuodelle olivat tyypillisiä epätavallisen julmat murhat ja lukuisat rikostapaukset."

 “Autonomisen toiminnan” aktiivit olivat julistaneet 23. helmikuuta “Sotilaskarkurien juhlapäiväksi” (virallisesti samana päivänä vietetään ”Isänmaan puolustajien päivää”,. aik. Puna-armeijan päivä). Moskovassa ryhmä järjesti mm. mielenosoituskulkueen, johon osallistui noin 70 henkeä. OMON pysäytti mielenosoituksen sen lähestyessä Kremliä ja pidätti 11 ihmistä. Yksi ryhmän aktiivi, Olga Miryasova, kertoi olevansa täysin varma, ettei armeijaa tarvita. Hänen mielestään ammattiarmeijan perustaminen ei ole ratkaisu nykyiseen tilanteeseen, koska siellä sotilas käy läpi pitkän ja perusteellisen koulutuksen tullakseen lopulta ammattitappajaksi. Autonominen toiminta järjesti tapahtumia myös muissa Venäjän kaupungeissa.

(CO-update March 2006; Autonomous Action -ryhmän raportti)