Siviilipalvelus on ollut Suomessa lain takaama vaihtoehto jo vuodesta 1931. Viime aikoina sivariin on hakeutunut vuosittain keskimäärin noin 2000 nuorta.
 

Siviilipalvelukseen hakeminen

Asevelvollinen voi hakeutua siviilipalvelukseen kutsunnoissa tai koska vain niiden jälkeen, myös varusmiespalveluksen aikana. Hakeminen tapahtuu täyttämällä erityinen hakemuslomake ja toimittamalla se kutsunnoissa kutsuntalautakunnalle, varusmiespalveluksen aikana joukko-osaston komentajalle ja aina muulloin joko armeijan aluetoimistoon tai Lapinjärven siviilipalveluskeskukseen. Voit tulostaa ja täyttää hakemuslomakkeen jo etukäteen ja ottaa sen mukaan kutsuntoihin. Lomakkeita on oltava jaossa myös kutsuntatilaisuudessa. Paperilla hakemuslomaketta saa yllämainituista paikoista ja Aseistakieltäytyjäliitosta.

Hakemuksen allekirjoittamalla hakija vakuuttaa, että vakaumus estää asepalveluksen suorittamisen. Mitään vakaumuksen tutkintaa ei kuitenkaan rauhan aikana jätettyjen ilmoitusten osalta ole, joten käytännössä kyseessä on ilmoitus. Viranomaisten tulee käsitellä hakemukset viipymättä, myös silloin kun hakemus on jätetty kesken varusmiespalveluksen. Katso aiheesta myös video.

Siviilipalveluksesta voi saada myös vapautuksen terveydellisten syiden johdosta tai sillä perusteella, että on ulkomailla asuva kaksoiskansalainen.
 

Kauanko kestää?

Siviilipalveluksen kesto on 347 vuorokautta.

Ennen siviilipalveluksen alkua mahdollisesti suoritettu varusmiespalvelus vähennetään palvelusajasta tiettyjä kertoimia käyttäen. Kerroin saadaan jakamalla siviilipalvelusaika armeijassa määrätyllä henkilökohtaisella palvelusajalla, eli 165 vrk:n palvelusaikaa suorittavilla jokainen palveluspäivä armeijassa hyvittää sivariajasta 347 vrk/165 vrk = 2,10 vrk.

Siviilipalveluksen alussa on neljä viikkoa kestävä koulutusjakso, joka suoritetaan Lapinjärven siviilipalveluskeskuksessa. Koulutusjaksolla on viisi erilaista suuntautumisvaihtoehtoa: Kansalaisvaikuttaminen (KAVA), Palo, pelastus ja väestönsuojelu (PP), Ympäristö ja yhteiskunta (YKS), Väkivallan ennaltaehkäisy (VÄKE) ja Arjen turvallisuus (ATU). Lähtökohta on, että siviilipalvelusvelvollinen voi itse valita, mihin ryhmään menee. Koulutusjakson jälkeen alkaa noin 10,5 kk kestävä työpalvelus.

Siviilipalvelusmiehen viikoittainen työaika ei saa ylittää 40 tuntia eikä alittaa 36 tuntia. Monissa palveluspaikoissa viikonloput ovat vapaita. Työtä kuitenkin voi olla myös viikonloppuisin, jolloin sivarilla on vastaavasi vapaata arkena. Viikkovapaiden lisäksi sivarilla on oikeus henkilökohtaiseen lomaan (18 pv) ja isyysvapaaseen (12 pv) sekä mahdollisuus hakea henkilökohtaista syylomaa (180 pv) tai kuntoisuuslomaa (20 pv).
 

Koska sivarin voi aloittaa?

Siviilipalveluslaki sanoo, että sivariin hakeutunut on määrättävä aloittamaan palvelus "hakemuksen hyväksymisvuoden tai kahta sitä seuraavan kalenterivuoden aikana", jos häntä ei vapauteta palveluksesta väliaikaisesti tai kokonaan tai hänelle ei myönnetä lykkäystä.

Hakemuslomakkeessa voi ilmaista toivomuksen, koska haluaisi aloittaa siviilipalveluksen suorittamisen. Koulutusjaksoja on vuonna 2020 yksitoista ja kullekin jaksolle kutsuttavat määrätään useita kuukausia etukäteen, ja tällä hetkellä kaikki erät vuoden loppuun asti ovat täynnä. Peruutuspaikan voi kuitenkin saada lyhyelläkin varoitusajalla. Jos haluat palvelukseen nopeasti, sinun kannattaa ottaa itse yhteyttä siviilipalveluskeskukseen. Katso vuoden 2021 koulutuserien ajankohdat.

Mikäli sinut määrätään aloittamaan palvelus itsellesi sopimattomaan aikaan, voit hakea lykkäystä enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan, kuitenkin korkeintaan sen vuoden loppuun jona täytät 28 vuotta. Opiskelujen perusteella sitä pitäisi saada melko helposti. Myös muihin henkilökohtaisiin syihin (esim. taloudellinen tilanne) voi vedota lykkäyksen perusteena.
 

Palveluspaikan hankkiminen ja palveluksen aloittaminen

Periaatteessa palveluspaikan osoittaminen on viranomaisten tehtävä, mutta käytännössä lähes kaikki sivarit järjestävät paikkansa itse. Palveluspaikan hankkiminen muistuttaa mitä tahansa työnhakua. Jos onnistuu löytämään siviilipalveluslaitokseksi kelpaavan paikan, sen myös melko varmasti saa. Siviilipalveluskeskus ylläpitää listausta avoimista palveluspaikoista.

Siviilipalvelusta ei voi suorittaa oman työnantajan palveluksessa, ts. et voi olla samassa paikassa samaan aikaan sekä töissä että sivarissa.

Palveluspaikkana voi toimia mikä tahansa julkisoikeudellinen taho (valtio, valtion liikelaitokset, valtion julkisoikeudelliset laitokset, julkisoikeudelliset yhdistykset, kunnat). Myös yleishyödylliset yksityisoikeudelliset yhteisöt (joiden tarkoitus ei ole liikevoiton tuottaminen) ja uskonnolliset yhdyskunnat kelpaavat tietyin edellytyksin, sen sijaan liikeyritykset eivät.

Käytännössä tavallisimpia palveluspaikkoja ovat sosiaali- ja terveydenhuoltoalan laitokset, virastot, koulut, yliopistot, kirjastot, kulttuurilaitokset ja järjestöt. Sekä palveluspaikkojen että niiden tarjoamien työtehtävien kirjo on siis hyvin laaja. Tavallisesti siviilipalveluksen suorittaminen muistuttaa normaalia työntekoa, tietysti sillä erotuksella että siitä ei makseta palkkaa.

Palveluspaikan etsiminen kannattaa aloittaa jo ennen palveluksen alkua. Palveluksen aloittamisen ajankohtaa ei kuitenkaan voi sopia palveluspaikan kanssa ennen kuin on varmistanut siviilipalveluskeskuksesta, että pääsee koulutusjaksolle ja saa palvelukseenastumismääräyksen kyseiseen paikkaan ennen sitä. Palveluspaikan olemassaolo ei kuitenkaan missään tapauksessa ole ehto siviilipalvelukseen hakeutumiselle tai sen aloittamiselle.

Jos sinulla ei ole palveluspaikkaa koulutusjakson lopussa, sinulle saatetaan tarjota siviilipalveluskeskuksessa henkilökohtaisen syyloman (HSL) ottamista koulutusjakson jälkeen. Sen ottaminen on kuitenkin vapaaehtoista. Syyloma on tarkoitettu sivarin henkilökohtaisten asioiden hoitamiseen, ei ratkaisemaan palveluspaikkojen puutteen aiheuttamia ongelmia.
 

Päiväraha, ruokailu ja terveydenhoito

Palveluspaikka on lain mukaan velvollinen huolehtimaan sivarin majoituksesta, ruokailusta, terveydenhuollosta sekä päivärahasta ja työmatkoista. Veroton päiväraha on sama kuin varusmiespalvelusta suorittavilla: päiviltä 0-165 5,15 €, päiviltä 166-265 8.60 € ja päiviltä 266-347 12,00 €. (1.1.2021 alkaen päivärahojen suuruus on 5,20 €, 8,70 € ja 12.20 €.)

Palveluspaikka on velvollinen järjestämään ruokailun palveluspäivinä ja niinä vapaapäivinä, joina sivari oleskelee palveluspaikan osoittamassa majoituksessa (muttei niinä vapaapäivinä, jolloin hän on muualla). Palveluspaikka on velvollinen järjestämään jokaisena päivänä aamiaisen, lounaan, päivällisen ja iltapalan. Ruokailu voidaan järjestää joko tarjoamalla ruokaa tai maksamalla ruokarahaa. Palveluspaikka voi myös järjestää osan ruokailuista ja maksaa loput rahana. Jos ruokailuja ei järjestetä ollenkaan, ruokaraha on 13,50 €/pv.

Palveluspaikka on velvollinen osoittamaan sivarille myös terveydenhoidon. Siviilipalvelusvelvolliselle ilmaiseen terveydenhuoltoon sisältyvät palvelusaikana palveluksen suorittamiseksi välttämättömät lääkärinpalvelut ja lääkärin määräämä tarpeellinen hoito, esimerkiksi lääkkeet palveluksen suorittamiseksi. Sivari on oikeutettu palveluksen aikana myös palveluspaikan korvaamaan perushammashuoltoon ja tarvittaessa silmälasien hankkimiseen tai uusimiseen.
 

Majoitus

Jokainen palveluspaikka on lain mukaan velvollinen osoittamaan sivarilleen majoituksen ja maksamaan palvelusaikaiset asumiskustannukset, joista valtio maksaa laissa määrätyn osuuden takaisin palveluspaikalle.

Majoitus voi olla – ja usein onkin – samassa asunnossa, jossa sivari on asunut jo ennen palveluksensa alkua. Tällöin korvattaviin asumismehoihin kuuluvat vuokra/vastike, vesimaksu, käyttösähkö, saunamaksu sekä kotivakuutusmaksu, mikäli kotivakuutuksen ottaminen on vuokrasopimuksen ehtona. Jos palveluspaikka osoittaa sinut asumaan jonnekin muualle, voit saada oman asunnon ylläpitämiseen palveluksen aikana Kelalta asumisavustusta. Avustusta ei kuitenkaan saa siihen asuntoon, johon palveluspaikka on osoittanut sinut asumaan palveluksen aikana, koska sen kustantaminen on lain mukaan palveluspaikan tehtävä. Pääsääntöisesti asumisavustuksen saaminen edellyttää, että on asunut "omillaan" (muualla kuin vanhempien luona) vähintään kolme kuukautta ennen palveluksen alkua.

Palveluspaikan osoittamasta majoituksesta kieltäytyminen on ongelmallinen ratkaisu vaikka haluaisikin asua jossain muualla, sillä kieltäytyminen vaikuttaa heikentävästi sivarin oikeuksiin (vapaapäiviltä ei makseta ruokarahaa, työmatkoja ei korvata ym.). Palveluspaikan osoittamassa majoituksessa on tosiasiassa pakko oleskella vain silloin, kun "sillä on oleellista merkitystä palvelustehtävien suorittamisen kannalta".

Valtion korvaa osan siviilipalvelusvelvollisen majoituskustannuksista palveluspaikalle.
 

Muut etuudet

Siviilipalvelusvelvolliset ovat tarvittaessa oikeutettuja myös muihin KELA:n ns. sotilasavustuksiin, kuten palvelusta suorittavien omaisten toimeentulon turvaavaan perusavustukseen ja perheen yllättäviin kuluihin tarkoitettuun erityisavustukseen. Lue lisää avustuksista Siviilipalveluskeskuksen sivuilta.
 

Ongelmia palveluspaikan kanssa?

Jos palveluspaikkasi ei huolehdi velvoitteistaan lain määräämällä tavalla tai joudut muuten ongelmiin sen kanssa, ota yhteyttä siviilipalveluksen täytäntöönpanosta vastaaviin viranomaisiin. Jos tästä ei ole apua, ota yhteyttä Aseistakieltäytyjäliittoon. AKL:sta saat oikeusapua myös, jos sinua syytetään siviilipalvelusrikoksesta tai sinulle määrätään kurinpitorangaistus.

Korona-aikana on mahdollista, että sivarin toimenkuvaa joudutaan muuttamaan nopeastikin. Tehtävien on kuitenkin aina oltava siviilipalvelusvelvollisen vakaumusta kunnioittavia. Voi myös olla niin, että sivaripaikka ei kesken palveluksen pystykään enää selviytymään siviilipalveluspaikalle kuuluvista velvollisuuksistaan. Tällöin sivarin on vaihdettava palveluspaikkaa.

Siviilipalveluksen tulee kuitenkin jatkua, vaikka palvelustehtävät tai jopa palveluspaikka vaihtuisikin. Sivaria ei voida vastoin tahtoaan määrätä henkilökohtaiselle syylomalle (HSL), joka ei kerrytä palveluspäiviä. Aloitteen HSL:n käyttöön pitää aina tulla siviilipalvelusvelvolliselta itseltään.

 

Vapautus armeijasta sodan sattuessa

Kaikki siviilipalvelukseen hyväksytyt on vapautettu armeijapalveluksesta sekä rauhan että kriisin aikana. Kriteeri on nimenomaan siviilipalvelukseen hyväksyminen, ei sen suorittaminen: myös sivarista vapautetut, sivarista kieltäytyneet totaalit sekä ne, jotka ovat hakeneet sivariin rauhan aikana mutteivät ole aloittaneet sen suorittamista, on vapautettu armeijasta kaikissa tilanteissa.

Nykyisessä siviilipalveluslaissa mainittuun vakaumuksentutkintaan sodan aikana voivat joutua vain vasta kriisin alettua siviilipalvelukseen hakeneet. Sivariin hyväksytyt voidaan lain mukaan määrätä kriisin aikana suorittamaan palvelusta siviilitehtävissä siviiliviranomaisten johdolla. Palvelukseen määrämisestä vastaa siviilipalveluskeskus.
 

Sivarin pituus on rangaistusluontoinen

YK:n ihmisoikeuskomitea totesi heinäkuussa 2013, että siviilipalveluksen kesto on edelleen rangaistuksenluontoinen ja rikkoo Suomea sitovaa kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta. Tilannetta ei ole sen jälkeen korjattu. Amnesty International on ilmoittanut pitävänsä suomalaisia totaalikieltäytyjiä edelleen mielipidevankeina, koska myös se näkee palvelusajan rangaistuksenluontoisena.

Lisätietoa siviilipalveluksesta saa Aseistakieltäytyjäliitosta ja Lapinjärven siviilipalveluskeskuksesta.

Täältä löydät kokemuksia siviilipalveluksesta.

Linkkejä muille sivustoille: