YK:n ihmisoikeuskomitea 25.7.2013: siviilipalveluksen kesto yhä rangaistuksen luontoinen.
Alla mainittu kritiikki on annettu edellisen, vuoden 2007 loppuun voimassa olleen siviilipalveluslain aikana. Tämän linkin takana on arvioitu, kuinka arvostelun kohteena olleita asioita on onnistuttu korjaamaan nykyisessä laissa.
Monet kansainväliset ihmisoikeuselimet ovat kiinnittäneet viime vuosina huomioita siihen, kuinka Suomen valtio syrjii aseistakieltäytyjiä lainsäädännössään.
Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea antoi 4.11.2004 Suomelle lausunnon kansalais- ja poliittisten oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Ihmisoikeuskomitean tehtävä on valvoa Suomea sitovan YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen toteutumista. Komitea vaati Suomea sopimuksen perusteella tunnustamaan aseistakieltäytymisoikeuden myös sodan aikana, lyhentämään tällä hetkellä syrjivää siviilipalvelusaikaa sekä laajentamaan palveluksesta rauhan aikana vapautettujen Jehovan todistajien suosituimmuuskohtelua koskemaan myös muita aseistakieltäytyjäryhmiä.
Euroopan neuvoston Sosiaalisten oikeuksien komitea totesi vuonna 2004 antamassaan päätöslauselmassa, että sivareiden yli kaksinkertainen palvelusaika yleisimpään varusmiespalvelukseen verrattuna ei ole Euroopan sosiaalisen peruskirjan 1§2 artiklan mukainen, jossa sopimuksen allekirjoittajat sitoutuvat "suojelemaan tehokkaasti työntekijän oikeutta ansaita elantonsa itse valitsemassaan ammatissa". Komitea toteaa, että pitkä palvelusaika merkitsee tämän oikeuden epäsuhtaista rajoittamista.
Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Alvaro Gil-Robles totesi syyskuussa 2001 antamassaan Suomea koskevassa raportissa, ettei siviilipalveluksen kesto saa olla rangaistuksenluontoinen. Lisäksi hän mainitsi pitävänsä tärkeänä, että suhtautumisessa totaalikieltäytyjiin etsittäisiin muita vaihtoehtoja kaavamaisena määräytyvän ehdottoman vankeusrangaistuksen sijaan. 29.3.2006 julkaistussa seurantaraportissa valtuutettu toteaa olevansa pahoillaan siitä, ettei aseistakieltäytyjien ongelmien ratkaisemisessa ole edistytty ja uudistaa näin ollen vuonna 2001 antamansa kritiikin. Valtuutettu kiinnittää huomiota myös siihen, että monet siviilipalveluspaikat eivät käytännössä täytä lain niille asettamaa velvoitetta tarjota sivareilleen ilmainen majoitus palveluksen aikana. Hän toteaa, että "siviilipalvelusmiesten sosiaalisia ja taloudellisia oikeuksia tulisi suojella samalla tavalla kuin varusmiesten." Hän sanoo myös, että Jehovan todistajien kohdalla käytettyä vapauttamismenettelyä voitaisiin soveltaa myös muin perustein varusmies- ja siviilipalveluksesta kieltäytyvien kohdalla ja toteaa, etteivät monet aseistakieltäytyjät pidä siviilipalvelusta todellisena vaihtoehtona, koska sen suorittaneet on vapautettu aseellisista tehtävistä vain rauhan aikana.
Kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on todennut marraskuun 1999 jälkeen noin 70 suomalaista totaalikieltäytyjää mielipidevangiksi, koska se pitää siviilipalveluksen kestoa rangaistuksenluonteisena.
Miten kansainvälisten ihmisoikeuselinten toistuva kritiikki on huomoitu Suomen lainsäädännössä? Tähän mennessä ei mitenkään. Edellinen hallitus päätti kesäkuussa 2005, ettei aio esittää eduskunnalle siviilipalvelusajan lyhentämistä silloisella vaalikaudellaan. Nykyisen hallituksen 18.10.2007 antama esitys uudeksi siviilipalveluslaiksi sisältää vain kuukauden lyhennyksen, joka on askel oikeaan suuntaan, mutta silti riittämätön. AKL:n näkemyksen mukaan kuukauden lyhennys ei vielä loisi yhdenvertaista ja syrjimätöntä siviilipalvelusjärjestelmää; muilta osin lakiehdotuksessa ilahduttavasti esitetään korjattaviksi useita merkittäviä nykyisen lain epäkohtia ainakin osittain. Ihmisoikeudet velvoittavat kuitenkin myös Suomea. Aseistakieltäytyjäliitto odottaa, että eduskunta kiinnittää viimeinkin huomiota kansainvälisten ihmisoikeuselinten toistuvaan kritiikkiin ja uudistaa aseistakieltäytymistä koskevan lainsäädännön kokonaisuudessaan Suomen kansainvälisten sitoumusten mukaiseksi. AKL:n lausunto (pdf) lakiehdotuksesta.
Tarkemmin eri ihmisoikeuselimien Suomeen kohdistamista vaatimuksista ja arvostelusta:
-
-
EN:n ihmisoikeusvaltuutetun Alvaro Gil-Roblesin seurantaraportti Suomelle esittämiensä korjausesitysten toteuttamisen arvioimisesta: CommDH(2006)9(kohdassa 4)
-
Silti 15.6.2005 Vanhasen hallitus heitti ihmisoikeussopimukset roskiin
-
YK:n ihmisoikeuskomitea kritisoi Suomen aseistakieltäytyjälainsäädäntöä 4.11.2004
YK:n ihmisoikeuskomitean päätelmät: CCPR/CO/82/FIN (kohdassa 14)
UM:n sivuilla suomeksi(kohdassa 14) -
Euroopan neuvoston Sosiaalisten oikeuksien komitean maaraportti(Conclusions XVII-1 (Finland)) vuodelta 2004 (PDF-tiedosto, sivulla 7 Artiklaa 1 koskeva kohta 3)
-
Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun Alvaro Gil-Roblesin moitteet Suomelle aseistakieltäytyjien kohtelusta vierailullaan 4.-7.6.2001: CommDH(2001)7(kohdassa 3)
-
Amnesty International alkoi vuonna 1999 tunnustaa vangittuja totaalikieltäytyjiä mielipidevangeiksi: Amnesty International adopts Finnish conscientious objectors as prisoners of conscience and calls for their immediate release (11.11.1999; S&T-juttu). Katso myös AI:n tuorein vuosiraportti Suomen osalta