Helsingin kymmenes kansainvälinen Ruokaa ei aseita -työleiri toteutuu 4.-15.7. Leirille saapuvat ulkomaalaiset vapaaehtoiset jakavat yhdessä helsinkiläisten REA-aktiivien kanssa ilmaista kasvisruokaa kaikille tarvitseville kuudessa ruoanjakotapahtumassa eri puolilla kaupunkia. Leirin järjestävät Helsingin REA-ryhmä, Aseistakieltäytyjäliitto ja Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry.
Tämän vuoden leirille osallistuu vapaaehtoisia Belgiasta, Espanjasta, Puolasta, Romaniasta, Serbiasta, Tshekistä, Turkista ja Venäjältä. Lisäksi sille osallistuu kaksi Suomessa asuvaa turvapaikanhakijaa. Työleiri järjestettiin Helsingissä ensimmäistä kertaa vuonna 2001 ja sen jälkeen se on toteutettu yhtä lukuun ottamatta jokaisena kesänä.
Ruoanjakojen ohjelma on alla. Kaikki tapahtumat alkavat klo 15.00:
- ke 6.7. Kannelmäki, Sitratori
- to 7.7. Herttoniemi, metroaseman edustalla oleva aukio (Hiihtomäentien puoli)
- pe 8.7. Malmi, Ylä-Malmin tori
- ma 11.7. Kontula, Kontula-aukio
- ti 12.7. Vuosaari, Mosaiikkitori
- to 14.7. Kallio, Karhupuisto
Ruokaa ei aseita (engl. Food Not Bombs) on kansainvälinen kampanja, joka käynnistyi USA:ssa vuonna 1980. Helsingissä toiminta alkoi 1998. Työleirien ulkopuolella Helsingin Ruokaa ei aseita -ryhmä jakaa ilmaista ruokaa kerran kuussa. Ruokaa ei aseita -toiminnassa on kysymys toisaalta konkreettisesta auttamisesta, toisaalta asevarustelua ja sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta lisäävän politiikan arvostelusta. Kampanja tuo toiminnallaan esille myös sitä, että ihmiset voivat toimia yhdessä ja auttaa toisiaan vapaaehtoisuuden ja yhteistoiminnan perustalta.
Kampanja on osoittautunut tarpeelliseksi myös sosiaalisen eriarvoistumisen Suomessa, ja tarve näyttää olevan edelleen kasvamaan päin. Huhti- ja toukokuussa Helsingissä järjestetyt Ruokaa ei aseita -tapahtumat keräsivät poikkeuksellisen paljon ruokailijoita.
Vuoden 2011 leirillä jaettu lentolehtinen:
Tervetuloa syömään!
Helsingissä järjestetään 4.7.-15.7.2011 kansainvälinen Ruokaa ei aseita -työleiri. Helsingin Ruokaa ei aseita-ryhmän aktiivit ja kahdeksasta maasta eri puolilta Eurooppaa saapuneet vapaaehtoiset jakavat ilmaista kasvisruokaa kaikille sitä tarvitseville kuudessa tapahtumassa eri puolilla kaupunkia. Tämä on yksi niistä.
Ruokaa ei aseita on kansainvälinen liike, joka sai alkunsa Bostonissa USA:ssa vuonna 1980. Tällä hetkellä se toimii yli kahdessa sadassa kaupungissa eri puolilla maailmaa. Suomen Ruokaa ei aseita -toiminta käynnistyi vuonna 1998. Ensimmäinen kansainvälinen Ruokaa ei aseita -työleiri järjestettiin kesällä 2001, ja tämän vuoden leiri on järjestyksessään kymmenes.
Mitä on turvallisuus?
Turvallisuuden mielletään usein tarkoittavan sotilaallista turvallisuutta. Tällöin se tarkoittaisi turvallisuutta muita ihmisiä vastaan. Ruokaa ei aseita -kampanjan mielestä turvallisuus on kuitenkin käsitettävä laajemmin. Todellisia turvallisuudenuhkia ovat tänään maailmanlaajuiset ympäristö-, sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat, joiden ratkaiseminen on mahdollista vain ihmisten yhteistyöllä, ei vastakkainasettelulla.
On selvää, ettei asevarustelu tarjoa turvallisuutta tällaisia todellisia uhkakuvia vastaan. Itse asiassa valtavinkaan sotilaallinen kapasiteetti ei näytä tarjoavan ihmisille turvaa enää edes fyysistä väkivaltaa vastaan, kuten vaikkapa USA:n, Israelin tai Venäjän kokemukset ”terrorismin vastaisessa sodassa” 2000-luvulla ovat osoittaneet. Sotilaallinen voima ei ole osoittautunut toimivaksi välineeksi myöskään demokratian tai ihmisoikeuksien levittämisessä, kuten kertovat esimerkit Afganistanista, Irakista ja viimeksi Libyasta.
Paitsi että sotilaallinen turvallisuusajattelu on lähtökohdiltaan vastakkainen todellisten ongelmien ratkaisemisen vaatiman ajattelumallin kanssa, se merkitsee myös niiden korjaamiseen kipeästi kaivattavien taloudellisten ja inhimillisten voimavarojen järjetöntä tuhlaamista. Samassa maailmassa, jossa käytetään tähtitieteellisiä summia asevarusteluun, lukemattomat ihmiset eivät saa perustavimpiakaan tarpeitaan tyydytetyksi ja kymmeniä tuhansia ihmisiä kuolee joka päivä parannettavissa olevien sairauksien, ruoan ja puhtaan veden puutteen ja muiden elämän kannalta välttämättömien perustarvikkeiden puuttumisesta aiheutuvien syiden johdosta.
Kampanjan teemat ovat valitettavan ajankohtaisia myös sosiaalisesti eriarvoistuneessa Suomessa. Talouskasvu ei ole tuonut hyvinvointia kaikille ja taantumien lasku on osoitettu myös heikoimmassa asemassa olevien maksettavaksi. Kokonaan tai osittain tulonsiirtojen varassa elävien ihmisten toimeentulon edellytykset ovat huonontuneet sosiaaliturvan heikkenemisen ja tiukennetun kontrollin myötä ja Suomeen on 1990-luvun laman jälkeen vakiintunut yhteiskuntaluokka, joka elää niukasti tulonsiirtojen ja alipalkattujen töiden varassa. Hallitusohjelman laadinnan yhteydessä paljon mainostettu toimeentulotuen korottaminen reilulla 20 eurolla kuukaudessa ei korjaa tilannetta. Työleirin aikana ruokaa jaetaan lähiöissä, joissa eriarvoistumisen ja syrjäytymisen vaikutus ihmisten arkeen on kaikkein selvimmin nähtävissä.
Sitä vastoin sotilaallisen varustautumisen ylläpitämiseen ja jopa kiihdyttämiseen varoja on riittänyt, vaikka jopa tähän kehitykseen johtaneita päätöksiä tehneet ovat myöntäneet, ettei minkäänlaista Suomea uhkaavaa sotilaallista kriisiä ole näköpiirissä. Samaan aikaan Suomi on ilman riittävää poliittista keskustelua toteutettavan NATO-yhteistyön myötä ajautunut tosiasiassa sodan osapuoleksi Afganistanissa.
Kierrätettyä kasvisruokaa
Ruokaa ei aseita -tapahtumissa jaetaan kasvisruokaa, sillä lihateollisuus aiheuttaa vakavia ympäristöongelmia: suuria metsäalueita raivataan karjanlaitumiksi, laajamittainen karjankasvatus aiheuttaa eroosiota ja vesistöjen rehevöitymistä. Karjankasvatuksen yhteydessä pääsee ilmaan myös suuria määriä metaania, joka on paljon hiilidioksidia tehokkaammin ilmastonmuutosta kiihdyttävä kaasu.
Nykymitassaan karjankasvatus on myös osasyyllinen kolmannen maailman nälänhätään. Yhdysvaltojen naudat ja siat syövät suurin piirtein saman verran viljaa kuin koko Intian yli miljardilla asukkaalla on käytettävissään. Vaikka maailmassa on satoja miljoonia aliravittuja ihmisiä, käytetään ihmisravinnoksi kelpaavaa viljaa karjan ruokintaan.
Ruokaa ei aseita –tapahtumissa jaettava ruoka on valmistettu lahjoituksena saaduista, pääosin luonnonmukaisesti tuotetuista tarpeista. Mikäli emme olisi käyttäneet ruoanvalmistukseen kaupoille tarpeettomaksi käynyttä mutta täysin käyttökelpoista ruokaa, olisi se päätynyt kaatopaikoille.
Vapaaehtoista solidaarisuutta
Paitsi ajamiaan asioita, Ruokaa ei aseita –kampanja haluaa tuoda esiin myös omaa toimintatapaansa. Jokainen Ruokaa ei aseita –ryhmä on itsenäinen, ne toimivat vapaaehtoisvoimin eikä niissä ole hierarkioita. Haluamme toiminnallamme tuoda julki sitä, että ihmiset voivat toimia yhdessä ja auttaa toisiaan myös vapaaehtoisuuden ja yhteistoiminnan perustalta. Kyseessä on sellaisten sosiaalisten rakenteiden luominen, joiden perustana ei ole raha tai valta, vaan solidaarisuus toisia kohtaan.