Reservistä eroamisesta on käyty vilkasta keskustelua viime päivinä. Aseistakieltäytyjäliitto haluaa oikaista joitakin keskustelussa esiintyneitä perusteettomia näkemyksiä. Liitto toteaa, että mikäli reservinkieltäytyminen nähdään ongelmana, paras ratkaisu on reservin pienentäminen.
Suomessa on reilut 900 000 sotilaallisen koulutuksen saanutta reserviläisikäistä. Armeijan sodanaikainen vahvuus on tällä hetkellä kuitenkin 230 000 sotilasta, kuten julkisuudessa on viime vuosina useaan otteeseen kerrottu. Tämän verran 20-40 -vuotiaita reserviläisiä saataisiin kokoon kouluttamalla nykyisen reilun 20 000:n sijasta reilut 10 000 sotilasta vuosittain. Reservin pienentäminen aiheuttaisi huomattavia säästöjä ja johtaisi varmasti myöskin reservinkieltäytymisen vähenemiseen. Vapaaehtoisuuteen perustuvan mallin myötä voidaan luopua myös pakollisesta siviilipalveluksesta, jonka saattaminen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaiseksi on osoittautunut Suomelle ylivoimaiseksi tehtäväksi. Samalla loppuisivat myös totaalikieltäytyjille langetettavat vapausrangaistukset, jotka myös muodostavat ihmisoikeusongelman.
Järjestettävien kertausharjoitusten määrä ei näytä enää olevan keskeisin vaikuttava tekijä reservinkieltäytyjien määrään, kuten mm. aiheesta nyt käytävän keskustelun laukaissut Reserviläisliiton toiminnanjohtaja näyttää olettavan. Täydennyspalvelukseen hakeutuneiden määrä kääntyi nousuun jo vuonna 2014, jolloin kertausharjoituksia järjestettiin poikkeuksellisen vähän. Vaikka niitä on sen jälkeen järjestetty enemmän, oli niiden määrä vuosina 2015 ja -16 silti pienempi kuin viime vuosikymmenen vaihteessa tai 2000-luvun alussa. Kuitenkin reservinkieltäytyjien määrä on nykyään noin nelinkertainen noihin vuosiin verrattuna. Ennen vuotta 2014 reservistä eroavien ja järjestettävien kertausharjoitusten määrät toki korreloivat. Tämä johtui Aseistakieltäytyjäliiton käsityksen mukaan suurelta osin tiedon puutteesta. Koska mahdollisuudesta erota reservistä ei juurikaan keskusteltu, moni tuli ajatelleeksi asiaa vasta kertausharjoituskutsun saavuttua.
Myöskään armeijan vajaat kaksi vuotta sitten lähettämällä reserviläiskirjeellä on tuskin enää ratkaisevaa merkitystä. Reservinkieltäytymisen lisääntyminen alkoi jo ennen sitä ja huomattavasti aikeisempaa korkeammat määrät jatkuvat yhä lähes kaksi vuotta kirjeen lähettämisen jälkeen.
Aseistakieltäytyjäliitto on antanut viimeisten parin vuoden aikana neuvontaa useille sadoille reservinkieltäytyjille. Hyvin monet heistä ovat maininneet Euroopan kiristyneen poliittisen tilanteen keskeiseksi kieltäytymisen perusteeksi. Joillekin kysymys on vastalauseesta Suomen NATO-lähentymistä kohtaan. Useat taas ovat kertoneet päätöksen olevan seurausta mielipiteiden kypsymisestä ja merkitsevän nuoruudessa tehdyn virheen korjaamista. Tärkeä tekijä reservinkieltäytymisen yleistymiseen on myös lisääntynyt tiedotus. Aseistakieltäytyjäliitto avasi keväällä 2015 aiheesta kertovan Eroa armeijasta -sivuston, joka kautta kymmenet tuhannet ihmiset ovat saaneet tiedon asiasta.
Aseistakieltäytyjäliitto on siviilipalvelusmiesten, reservinkieltäytyjien ja totaalikieltäytyjien etujärjestö, joka vastustaa kaikkia sotia ja sotien valmistelua.
linkkejä tiedotteessa viitattuihin lähteisiin:
Aseistakieltäytyjäliiton Eroa armeijasta -sivusto: http://eroa-armeijasta.fi/
Reserviläisliiton toiminnanjohtajan kannanotto reservistä eroamisesta: https://www.reservilaisliitto.fi/uutishuone/blogit/nyberg_olli/nykypaivan_rintamakarkuruutta.36634.blog
Helsingin Sanomien julkaisemaa tilastotietoa kertausharjoitusten ja reservistä eronneiden määristä vuoden 2015 huhtikuuhun: http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005043555.html