Hallitus on hyväksynyt tänään lakiesityksen siviilipalveluslain muuttamisesta. Esitys menee eduskunnan käsittelyyn ja se on tarkoitus hyväksyä vielä tällä vaalikaudella.
Aseistakieltäytyjäliitto toteaa, että siviilipalveluksen todelliset ongelmat jäävät hallituksen esityksessä huomiotta. Rangaistuksenomainen palvelusaika, johon mm. YK:n ihmisoikeuskomitea on kiinnittänyt huomiota, jää esityksessä ennalleen. Kansainvälisten ihmisoikeuselinten kritiikki aseistakieltäytyjien vapausrangaistuksista jää myös noteeraamatta ja Euroopassa ainutlaatuiset pitkät ehdottomat vapausrangaistukset jatkuvat. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva esitys Jehovan todistajia koskevan vapautuslain kumoamisesta johtaisi päinvastoin niiden määrän lisääntymiseen entisestään.
Lakiesityksen mukanaan tuomat käytännön muutokset ovat varsin vähäisiä. Myönteistä on se, että valtion korvausosuutta sivareiden palvelusaikaisista majoituskustannuksista lisätään. Tämä johtaa todennäköisesti palveluspaikkojen määrän kasvamiseen. Jatkossa reservistä eroavien vapautus armeijan palveluksesta myös sodan aikana on voimassa heti täydennyspalvelushakemuksen hyväksymisestä alkaen, ei enää heille määrättävän täydennyspalveluksen aloittamisesta, kuten aikaisemmin. Muutos parantaa vakaumuksen suojaa ja yhdenvertaista kohtelua.
Siviilipalveluslain muutoshankkeen taustalla oli puolustusministeri Jussi Niinistön aloite, joka sisälsi mm. ehdotuksen siviilipalveluksen sisällön kytkemisestä "kokonaisturvallisuuden" piiriin. Käytännössä lakiesitys ei kuitenkaan juuri johda muutoksiin siviilipalveluksen sisällössä. Aseistakieltäytyjäliitto toteaa tämän johtuvan siitä, ettei Niinistön esittämän kaltaiselle muutokselle ole käytännössä tarvetta eikä sitä ole mahdollista toteuttaa.
"Nykyinen siviilipalvelus tuottaa laajan kirjon erilaisia tehtäviä tarjoavia palveluspaikkoja. Tällöin monilla sivarilla on mahdollisuus työskennellä itseään kiinnostavissa ja itselle sopivissa tehtävissä. Tämän monimuotoisuuden kaventaminen esim. pakottamalla siviilipalvelusta suorittavat "kokonaisturvallisuuteen" liittyviin tehtäviin merkitsisi siviilipalveluksen sisällön heikentämistä sekä sitä suorittavien että yhteiskunnan kannalta. Lisäksi tällainen muutos vaarantaisi siviilipalveluksen tarkoituksen vakaumuksellisille aseistakieltäytyjille sopivana palvelusmuotona", Aseistakieltäytyjäliitto toteaa.
Aseistakieltäytyjäliitto katsoo, että Suomen on syytä seurata Euroopan maiden enemmistön esimerkkiä ja luopua ihmisten pakottamisesta palvelukseen. Ensimmäinen askel voisi olla Norjan ja Ruotsin mallin kaltainen asevelvollisuuden nimellä kulkeva mutta tosiasiassa vapaaehtoinen armeijapalvelus. Samalla armeijasta kieltäytyville pakollisesta siviilipalveluksesta voidaan luopua. Niin kauan kuin se yhä on olemassa, Aseistakieltäytyjäliitto jatkaa toimintaansa sen puolesta, että se on sisällöltään mahdollisimman hyvä.