Eduskunta päätti marraskuun lopulla hyväksyä uuden siviilipalveluslain, jonka mukaan palvelusaika on jatkossa 362 vuorokautta. Uuden lain myötä aseistakieltäytymisoikeus tunnustetaan myös kriisin aikana ja valtio tulee mukaan sivareiden majoituskustannusten korvaamiseen. Samaan aikaan koulutusjakson sisältöä muutetaan enemmän käytännön valmiuksia antavaksi. Laki astuu voimaan vuoden 2008 alussa.
Vaikka eduskunnassa äänestettiin lakia säädettäessä yhteensä 15 kertaa, päätös siviilipalveluksen lyhentämisestä oli yksimielinen: äänestysten aiheina olivat vasemmistoliiton ja sosialidemokraattien kansanedustajien ehdotukset palvelusajan suuremmasta lyhennyksestä ja muista parannuksista. Demarit toivat äänestettäväksi 330 vrk:n palvelusajan, vasemmistoliitto puolestaan 240 vrk. Sen sijaan ehdotuksia palvelusajan pitämisestä ennallaan tai peräti pidentämisestä ei täysistunnon käsiteltäväksi saatettu.
Oppositiopuolueiden palvelusaika-aloitteet ja muut parannusehdotukset hävisivät äänestyksissä hallituksen esitykseen pohjautuvalle työvaliokunnan mietinnölle, jossa pitäytymistä kaikki hallituspuolueet – myöskin esitykseen sitoutuneet vihreät – kannattivat siirtymäsäännösten kaltaisia yksityiskohtia myöten. Lopulta uusi siviilipalveluslaki onkin lähes täysin hallituksen esityksen mukainen. Ainoana merkittävänä muutoksena eduskunta lisäsi valitusoikeuden poikkeusoloissa toimivan vakaumuksentutkintalautakunnan päätöksiin.
Kokonaisuutena uusi laki on kompromissi, joka puuttuu useimpiin siviilipalvelusjärjestelmän ongelmiin, mutta ratkaisut jäävät järjestään puolitiehen: palvelusaika lyhenee, mutta vain kuukauden; aseistakieltäytymisoikeus kriisiaikoina tunnustetaan, muttei ehdottomasti kaikissa tapauksissa; valtio osallistuu jatkossa sivareiden majoituskustannuksiin, mutta summat ovat riittämättömiä; rangaistusjärjestelmää uudistetaan, mutta totaalikieltäytyjien rangaistukset jäävät ennalleen eikä ehdottomille vankeustuomioille tule vaihtoehtoja kenenkään kohdalla; mahdollisuutta suorittaa siviilipalvelusta ulkomailla laajennetaan, mutta maksimiksi asetetaan kahden kuukauden luvanvarainen jakso...
Uusi laki ei toteuta armeijassa ja siviilipalveluksessa asevelvollisuutta suorittavien yhdenvertaisuutta eikä lopeta näiden välistä vastakkainasettelua. Kuitenkin on ilahduttavaa, että kymmenisen vuotta neljällä vaalikaudella jatkuneiden keskustelujen jälkeen aseistakieltäytymislainsäädännön ongelmiin on viimeinkin saatu ainakin jonkinlaisia parannuksia.
Aikaisemmin sekin on nimittäin osoittautunut liian vaikeaksi: varusmiesten uusien palvelusaikojen astuttua voimaan Lipposen ensimmäinen hallitus päätti syksyllä 1998 vastoin alkuperäisiä kaavailujaan olla esittämättä minkäänlaisia lyhennyksiä. Syyt tähän ovat jääneet arvailujen varaan. Kaksi vuotta myöhemmin taas Lipposen toinen hallitus esitti silloisen työministeri Tarja Filatovin johdolla palvelusajan lyhentämistä 362 vuorokauteen, mutta hallituksen porvaripuolueet vastustivat esitystä ja se kaatui eduskunnassa. Samalla kaatuivat muutkin siihen sisältyneet parannukset. Vanhasen ensimmäinen hallitus puolestaan päätti kesällä 2005, ettei esitä siviilipalveluksen lyhentämistä YK:n ihmisoikeuskomitean edellisenä syksynä esittämästä vaatimuksesta huolimatta.
Lopulta yksimielisen esityksen siviilipalveluslain parantamisesta sai aikaan hallitus, jonka kaksi suurinta puoluetta ovat aikaisemmin kaikkein voimakkaimmin vastustaneet sitä. Tämä kertonee yleisestä suhtautumisen muuttumisesta aikaisempaa asiaperusteisemmaksi – ei se toki muuhun suuntaan olisi voinutkaan muuttua – mutta varmasti myös siitä, että nykyisessä hallituskoalitiossa on myös tahoja, jotka ovat suhtautuneet vanhan siviilipalveluslain osakseen saamaan arvosteluun vakavasti ja halunneet parantaa tilannetta. Ja tietysti riittämätönkin parannus on lopulta pieni voitto myös kaikille niille, mm. Aseistakieltäytyjäliitolle, jotka ovat vuosikausia tehneet eri tavoin työtä muutosten toteuttamiseksi
Eniten kysymyksiä uudessa laissa on herättänyt siviilipalveluskoulutuksen ja mahdollisesti siviilipalveluksen sisällön laajemminkin muuttuminen. Aseistakieltäytymisoikeus tunnustetaan nyt myös kriisioloissa, mutta uudessa siviilipalveluslaissa säädetään sivareiden tehtävistä kriisin aikana ja koulutusjaksoa muutetaan niin, että se antaa valmiuksia näihin tehtäviin. Aseistakieltäytyjäliiton suhtautuminen tähän on luonnollisesti lähtökohtaisesti kriittinen. Siviilipalveluksen tulee olla sisällöltään sellainen, että se sopii vakaumuksellisten aseistakieltäytyjien palvelusmuodoksi eikä sitä voi muuttaa osaksi valtion sodankäyntiin valmistautumista, ei edes siviilitehtävissä.
Tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin siltä, että muutos pysyy hyväksyttävissä rajoissa. Koulutusjaksoille tulee, tai itse asiassa on syksystä 2007 alkaen jo tullut, kolme suuntautumisvaihtoehtoa, joista vain yhden sisältöön kuuluu siviilipalveluksen siviililuonteen kannalta kriittisintä ainesta eli palo-, pelastus- ja väestönsuojelukoulutusta. Siinäkin painopiste on koulutussuunnitelmien perusteella ”arjen turvallisuuteen” ja erilaisten rauhan aikaisten onnettomuuksien ja poikkeustilanteiden yhteydessä toimimiseen liittyvästä alkeiskoulutuksesta. Tämä on sinänsä varmasti kaikkien kannalta järkevin lähtökohta eikä tällaisten taitojen opettelussa toki ole lähtökohtaisesti mitään ongelmallista. Aseistakieltäytyjäliitto tulee kuitenkin luonnollisesti seuraamaan koulutuksen kehittämistä ja vaikuttamaan siihen tarpeen mukaan.
Lainmuutoksen eteneminen päätöksentekokoneistossa:
3.8.2007 Valtiovarainministeriö julkaisee budjettiehdotuksen, johon sisältyy määräraha sivareiden majoituskustannuksista palveluspaikoille aiheutuvien ”kohtuullisten kustannusten korvaamiseksi”.
31.8.2007 Työministeri Tarja Cronberg (vihr.) ilmoittaa, että hallitusryhmät ovat sopineet siviilipalveluksen lyhentämisestä 12 kuukauteen.
18.10.2007 Hallitus jättää esityksensä uudesta siviilipalveluslaista eduskunnalle.
2.11.2007 Kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas) jättää rinnakkaislakialoitteen hallituksen esitykselle. Aloitteessa ehdotetaan 240 vrk:n palvelusaikaa ja ehdollisten rangaistusten mahdollistamista.
6.11.2007 Laista käydään lähetekeskustelu eduskunnassa. Laki lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, jolle puolustusvaliokunta ja perustuslakivaliokunta antavat lausuntonsa. Johanna Sumuvuori (vihr.) ehdottaa lausunnon pyytämistä myös ulkoasiainvaliokunnalta. Ehdotus saa äänestyksessä tuekseen vihreiden ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmät ja pari muuta kansanedustajaa, mutta häviää.
20.11.2007 Puolustusvaliokunta antaa lausuntonsa laista. Lausunnossa ehdotetaan maksimissaan 33 vrk:n kertauskoulutusvelvoitteen sisällyttämistä lakiin. Lisäksi valiokunta korostaa "siviilipalveluksen sisällön kehittämistä nykyisestä palvelemaan paremmin yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista" Lausuntoon ei jätetä vastalauseita. Valiokunnan vihreät ja vasemmistoliittolaiset jäsenet ovat poissa kokouksesta, jossa se hyväksytään.
21.11.2007 Perustuslakivaliokunnan lausunto valmistuu. Valiokunnan mukaan poikkeusolojen vakaumuksentutkintalautakunnan päätöksistä tulee olla valitusoikeus, mikä ei sisälly hallituksen esitykseen. Palvelusajan suhteen valiokunta viittaa aikaisemman lain osakseen saamaan kritiikkiin ja toteaa, että lakiesityksen palvelusaikaan sillä ei ole huomauttamista.
30.11.2007 Työelämä- ja tasa-arvoasiainvaliokunnan mietintö valmistuu. Perustuslakivaliokunnan haluama valitusoikeus lisätään lakiin, mutta muuten hallituksen esitykseen ei tule merkittäviä muutoksia. Valiokunta kuitenkin haluaa, että hallitus "ryhtyy tarvittaessa toimiin asumiskustannusten korvaustason nostamiseksi". Se haluaa myös selvitettävän, voidaanko siviilipalvelusrikoksesta langetettava ehdoton vankeustuomio korvata "jollain tarkoituksenmukaisemmalla seuraamuksella" Sen sijaan puolustusvaliokunnan kertauskoulutukseen ei muistiossa viitata.
Mietintöön jätettiin kaksi vastalausetta. Kaksi vasemmistoliittolaista valiokunnan jäsentä (ensimmäinen allekirjoittaja Merja Kyllönen) ehdottavat 240 vrk:n palvelusaikaa, isyysvapaan pidentämistä 18 päivään, kriisinaikaisen vakaumuksentutkinnan poistamista kokonaan, vankeustuomioiden lyhentämistä enintään kolmasosaan jäljellä olevasta palvelusajasta (nyk. puolet) sekä ehdollisten rangaistusten mahdollistamista. Neljän demarin ja yhden kristillisdemokraatin allekirjoittamassa toisessa vastalauseessa (ensimmäinen allekirjoittaja Jukka Gustafsson) ehdotetaan taas 330 vrk:n palvelusaikaa, 18 päivän isyysvapaata, majoituskustannusten korvausmaksimin nostamista 350 euroon, rauhanaikaisten rangaistusten lyhentämistä kolmasosaan jäljellä olevasta palvelusajasta sekä kriisiaikaisen maksimirangaistuksen lyhentämistä yhteen vuoteen. Molemmissa vastalauseissa ehdotetaan, että uusi palvelusaika koskisi kaikkia, joiden palvelus on kesken uuden lain astuessa voimaan.
3.-4.12.2007 Sivarilaki on eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä. Asiasta käydään pitkä keskustelu ja kaikkiaan 12 äänestystä, joissa työvaliokunnan mietintö voittaa siihen jätetyt vastalauseet. Palvelusaikaäänestyksessä mietinnön mukainen 362 vrk voittaa Gustafssonin vastalauseen mukaisen 330 vrk:n äänin 111-55. Lyhyemmän palvelusajan puolesta äänestävät kahta lukuun ottamatta kaikki paikalla olleet olleet demarit, kaikki vasemmistoliittolaiset, kaksi perussuomalaista sekä yksi kristillisdemokraatti. Muissa äänestyksissä jakauma on samankaltainen.
11.-12.12.2007 Eduskunta hyväksyy lain toisessa käsittelyssä. Käsittelyn yhteydessä äänestetään vielä kahdesta Paavo Arhinmäen (vas) lausumaehdotuksista, joista ensimmäisessä eduskunta olisi velvoittanut hallitusta seuraamaan kansainvälistä kehitystä palvelusajan suhteen "ja tuomaan tarvittaessa pikaisesti eduskunnalle esityksen siviilipalveluksen lyhentämisestä, jos suomalainen käytäntö ei näytä vastaavan eurooppalaista yleistä tasoa" ja toisessa tuomaan "tarvittaessa pikaisesti esityksen siviilipalveluksen ja asepalveluksen isyysvapaan pidentämisestä vastaamaan tasa-arvoisemmin työelämässä olevien isyysvapaan pituutta". Molemmat lausumat saavat reilut 50 ääntä vasemmistoliitolta ja demareilta, mutta häviävät äänestyksen.
20.12.2007 Eduskunta antaa hallitukselle vastauksen, jossa ilmoittaa hyväksyneensä siviilipalveluslain.
1.1.2008 Uusi laki astuu voimaan