“Kun kysyin äsken operaatiota johtavalta poliisilta mikä on tilanne ulkona tukikohdassa, hän vastasi: ‘Kaaos, täydellinen kaaos.’ ”
–Pol D’Huyvetter, Kleine Brogel 16.4.2001
Tapahtumasta kertova video Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=gL0fUdSsGr8
Pääsiäismaanantai on länsieurooppalaisen rauhanliikkeen perinteinen toimintapäivä. Tänäkin vuonna mielenosoituksia järjestettiin ainakin Belgiassa, Englannissa, Hollannissa ja Saksassa. Näistä saavutuksiltaan ylivoimaisesti merkittävin oli Belgian “Bomspotting III”-niminen ydinaseiden vastainen tapahtuma Kleine Brogelin lentotukikohdan ulko- ja sisäpuolella.
Bomspotting III oli 1000–1500 osanottajan mielenosoitus, jonka yhteydessä järjestettiin suurin koskaan tehty kansalaistarkastus. Kansalaistarkastukset ovat avointa kansalaistottelemattomuutta, jonka perusteena ovat Haagin kansainvälisen tuomioistuimen 8. heinäkuuta 1996 antama neuvoantava päätös ja Nürnbergin periaatteet. Näiden kansainvälisen lain osien voidaan katsoa oikeuttavan lievään valtiollisen lain vastaiseen toimintaan ydinaseriisunnan edistämiseksi. Kleine Brogelissa säilytetään kymmentä yhdysvaltalaista B61-lämpöydinpommia. Tarkastajat etsivät sellaisia todisteita, joilla Belgian hallitus voitaisiin pakottaa myöntämään ydinaseiden olemassaolo Belgiassa.
Mielenosoitusmarssin päätteeksi 840 ydinaseiden vastustajaa vyöryi tukikohdan aidan yli sisään kohti kiitorataa. Heidän joukossaan oli Belgian kultuuriministeri, useita muita belgialaisia kansanedustajia sekä yksi heidän hollantilainen kollegansa. Suomalaisia tapahtumaan osallistui noin 40, joista reilu puolet jatkoi aidan yli sisään tukikohtaan.
Sotilaat ottivat kiinni kaikki sisälle tukikohtaan astuneet, mutta vain pieni osa heistä kyettiin pidättämään virallisesti, sillä poliisi oli valmistautunut vain ehkä 100-200 pidätykseen. Belgian turvallisuuspoliisi oli kehoittanut paikallista poliisia valmistautumaan noin 700 mielenosoittajaan, mutta varoitusta ei oltu kuunneltu. Seurauksena tästä pidätysolosuhteet olivat hirveät.
Pahimmillaan ihmiset joutuivat seisomaan jopa seitsemän tuntia piikkilanka-aitauksessa ulkona, ja tästä ensimmäiset viisi tuntia sateessa. Kyseisissä aitauksissa oli tilaa vain noin 1/4 neliömetriä henkeä kohden. Piikkilankakarsinoiden lisäksi pidätettyjä varten oli varattu keskikokoinen luokkahuone, joka oli pidätystiloista inhimillisin. Ennalta suunniteltujen tilojen lisäksi jouduttiin ottamaan käyttöön suuri kuntosalihalli, jonka seinässä oli kyltti, joka kertoi paloturvallisuusmääräyksistä. Tilan suurin sallittu henkilömäärä oli 49 – halliin sijoitettiin 300–400 kiinniotettua.
Sotilaiden ja poliisien toimesta käytettiin myös suoraa väkivaltaa mielenosoittajia kohtaan. Kiinnioton yhteydessä joitakin ihmisiä potkittiin kylkiin ja kohdeltiin muutenkin väkivaltaisesti. Vakavia pahoinpitelyjä tapahtui ehkä parikymmentä. Nämä kohdistuivat lähinnä punk-henkisiin ja tummaihoisiin nuoriin. Ainakin kerran yksi mies vietiin piiloon metsään varta vasten pahoinpideltäväksi. Hänen vieressään ollut suomalainen raahattiin väkisin pois, ettei jäisi silminnäkijöitä ja uhri jäi yksin viiden poliisin kanssa, jotka alkoivat potkia häntä jalkoihin, selkään ja kylkiin.
Väkivallan käyttö oli kuitenkin odotettua, ja aikaisemmat kokemukset siitä osin pahempia. Tämä ei mitenkään oikeuta poliisin toimia, mutta ne eivät tulleet yllätyksenä. Uhrit ovat jättäneet valituksia poliisille ja suurlähetystöihin. Suomen suurlähetystö tosin suhtautui varsin nihkeästi suomalaisten valituksiin pahoinpitelyistä.
Kokonaisuutena tapahtuma oli kuitenkin onnistunut. Kyseessä oli todennäköisesti suurin koskaan järjestetty ydinaseiden vastainen kansalaistottelemattomuustempaus, ja tempaus sai valtavaa julkisuutta Belgian flaaminkielisellä alueella. Muutama vuosi sitten, ennen kuin uusi ydinaseiden vastainen kampanja aloitti, ei monikaan belgialainen edes tiennyt maallaan olevan ydinaseita. Tänään tilanne on toisin, ja kiitos tästä kuuluu suurelta osin Bomspotting-tapahtumille.
Miekan oppi – kuinka siitä taotaan aura
Olin itse yksi 840:stä Kleine Brogelissa 16. huhtikuuta kiinniotettusta mielenosoittajasta. Vapauduttuani kuuntelin tapahtumaa järjestäneiden aurantakoja-aktiivien kokemuksia päivän tapahtumista. Näyttävästä mielenosoituksesta huolimatta kaikki ei ollut sujunut aivan odotusten mukaan.
Tapahtuman kansalaistottelemattomuus osuuteen, tukikohtaan tukeutumiseen osallistui mielenosoittajia reilusti enemmän kuin järjestäjät olivat odottaneet. Poliisien odotukset ylittyivät nelinkertaisesti. Suuret ihmisjoukot ovat paitsi voimakkaita myös vaikeita hallita ilman riittävää valmistautumista ja niin Bomspottingissakin oli havaittavissa orastavaa joukkohysteriaa. Uskoakseni tätä edisti se, että tukikohtaan sisään tunkeutuneiden mielenosoittajien joukossa oli paljon ihmisiä, joilla ei ollut aikaisempaa kokemusta kansalaistottelemattomuudesta ja jotka tästä syystä olivat aikaisempien tapahtumien osallistujia heikommin valmistautuneita.
Koulutuksessa ennen tapahtumaa meitä varoitettiin sotilaiden ja poliisien mahdollisesta väkivallasta. Edellisenä vuonna sotilaat käyttäytyivät hyvin väkivaltaisesti. Belgian aktivistit epäilevät heillä olleen käsky pelotella mielenosoittajia, mutta varsin ilmeisesti tämä taktiikka ei toiminut, sillä tänä vuonna osallistujia oli moninkertainen määrä. Nyt väkivaltaa ilmeni ensin kiinniottojen yhteydessä ja ratsupoliisien rynnäkössä ja se kulminoitui epäinhimillisiin pidätysolosuhteisiin.
Poliisin piirittäessä mielenosoittajia kiitoradalla ja ihmisiä kiinniotettaessa kaikki sujui kuitenkin mielenosoittajien puolesta rauhallisesti. Väkivaltaan ei vastattu väkivallalla lukuun ottamatta joitakin sotilaihin kohdistettuja provosoivia huutoja. Pidätystiloissa tilanne kuitenkin muuttui jo uhkaavaksi.
Jos joutuu seisomaan piikkilanka-aitauksessa, lähes jokaiselle ihmiselle syntyy agressioita, jotka täytyy purkaa. Ottaen huomioon, että mielenosoittajien joukossa oli monia, joille väkivallattomuus ei ollut henkilökohtainen vakaumus vaan yhteisesti sovittu toimintatapa, on ymmärrettävää, kuinka osa tilanteen synnyttämistä paineista purettiin agressiivisena huuteluna ja jopa provokatiivisena pikkukivien heittelynä. Yhtä paljon kuin se on ymmärrettävää on se kuitenkin myös hyväksymätöntä. Myöskään ei voi hyväksyä antamista periksi poliisin mielivallalle toivoen näin välttävänsä ongelmia.
Ongelmaa voi lähestyä palauttamalla mieleen Gandhin esittämän eri toimintatapojen hierarkian1. Gandhin mukaan väkivaltaan vastaaminen väkivallalla on parempi vaihtoehto kuin alistuminen sen edessä. Alistuminen väkivallan edessä lähettää väkivaltaa käyttävälle koneistolle viestin, jonka mukaan ongelmia voidaan tulevaisuudessakin ratkaista onnistuneesti väkivaltaa käyttäen. Väkivaltainen vastaus, vaikka se toisaalta johtaakin väkivallan jatkumiseen, ei kuitenkaan tue käsitystä väkivallasta toimivana ongelmanratkaisukeinona ja jättää väkivallan ongelman avoimeksi. Kumpikin vaihtoehto kuitenkin lisää yhteiskunnassa esiintyvän väkivallan määrää. Hierarkiassa ylimpänä on väkivaltaan vastaaminen aktiivisen väkivallattomalla toiminnalla.
Ydinaseiden vastaisessa toiminnassa väkivallan ja väkivallattomuuden ero korostuu entisestään. Sotilaat ja poliisit perustavat toimintansa, mielenosoittajien estämisen, kansalliseen lainsäädäntöön. Kuitenkin ainakin Kleine Brogelissa poliisit ja sotilaat rikkoivat toiminnassaan törkeästi jopa omia lakejaan. Mielenosoittajien toiminnan oikeutus puolestaan on peräisin kansainvälisestä oikeudesta. Kansainvälinen oikeus on lakihierarkiassa kansallisen lain yläpuolella ja sisältyy jokaisen maan kansalliseen lainsäädäntöön. Näin toimijat voidaan eritellä lain mukaan toimiviksi ja väkivaltaa kaihtaviksi ydinaseiden vastustajiksi ja laittomasti toimiviksi väkivaltakoneiston edustajiksi.
Väkivallan ilmaukset mielenosoittajien puolelta paitsi kyseenalaistavat toiminnan oikeutusta johtavat kostotoimenpiteisiin väkivaltakoneiston puolelta. Bomspottingissa kivienheittely johti siihen, että joukko poliiseja vei välikohtaukseen täysin syyttömän henkilön metsään potkittavaksi. Uhrin potkimen lopetettiin vasta lakimiehen juostessa paikalle hänen saatuaan vihjeen toiselta mielenosoittajalta.
Väkivallattomuus ja väkivallattoman toiminnan kehittäminen laajan mutta aktiivisen toiminnan mahdollistamiseksi onkin yhä keskeisellä sijalla ydinaseiden vastaisen liikkeen toiminnassa ja laaja-alaiselle väkivallattomalle toiminnalle löytyy yhä lisääntyvässä määrin kysyntää myös esimerkiksi globalisaatiokriittisen liikkeen sisällä.
Seuraava suuri ydinaseiden vastainen tapahtuma on Skotlannissa 27.7.-11.8. järjestettävä leiri, jonka yhteydessä järjestetään myös koulustusta väkivallattoman toiminnan kouluttajille.