Puolustusliitosta interventioliitoksi

Jo Rooman julistuksessa vuonna 1991 NATO omaksui itselleen uuden strategian. Hyökkäys idästä ei enää ollut todennäköinen, ja sen sijasta NATO muotoili  "Keski- ja Itä-Euroopan taloudellisten, sosiaalisten ja poliittisten ongelmien seuraukset" "uusikisi uhkiksi", joihin sen on varauduttavat³.

Tämän uuden määritelmän perusteella “puolustusliitosta” tuli hyvin aktiivinen sotilaallisten interventioiden toteuttaja vanhan toiminta-alueensa ulkopuolella. Heinäkuussa 1992 NATO:n sotalaivat alkoivat tarkkailla Adrianmerellä YK:n asettamaa aseidenvientikieltoa Serbian ja Montenegron osalta ja myöhemmin myös valvoivat sen toteutumista⁴. Tämä merkitsi alkua kehitykselle, joka johti NATO:n sotilaallisiin interventioihin ensin Bosniaan ja myöhemmin Jugoslavian laittomaan pommittamiseen sekä NATO:n sotilaalliseen interventioon Kosovoon.

Tällä hetkellä NATO on sotilaallisesti aktiivinen monissa paikoissa:  vuonna 2003 käynnistyneessä Afghanistanin operaatiossa on noin 60 000 sotilasta, 1999 käynnistyneessä  Kosovon operaatiossa noin 16 000 sotilasta, lokakuusta 2001 alkaen Välimerellä Operation Active Endeavourin puitteissa jopa 2000 sotilasta, ja elokuusta 2004 alkaen Irakissa 140 sotilaan koulutusyksikkö. Viimeksi mainitulla operaatiolla NATO tosiasiassa oikeuttaa USA:n ja Britannian toteuttaman Irakin miehityksen ja miehittäjien luoman Irakin hallituksen ja tukee niitä. ”Merirosvouksen vastainen operaatio” Somalian rannikon edustalla⁵ luovutettiin Euroopan unionille 12.12.2008 ja sen nimi on nykyään ATALANTA⁶.

Näistä sotilaallisista operaatioista Afganistan on NATO:lle keskeinen⁷. Ja NATO:n toimet  Afganistanissa ovat koko ajan aggressiivisempia ja välinpitämättömämpiä. Miehityksen seuraukset ovat koko ajan ilmeisempiä: yhteiskunnan raaistuminen, lisää kärsimystä ja lisää kuolemia. Tammikuusta 2006 heinäkuuhun 2008 yli 1000 afgaanisiviiliä joutui suoraan NATO:n ja USA:n sotilasoperaatioiden uhreiksi⁸.

Afganistanissa harjoitettavan siviilisotilaallisen yhteistyön kautta jopa kehitysapu on integroitu NATO:n sotilaallisiin pyrkimyksiin. Caritas International arvosteli NATO:a kesäkuussa 2008 sanoen, että "avustusrahojen jakaminen ei liity todelliseen avuntarpeeseen, vaan suuntautuu  kapinallisten vastaisen toiminnan etujen mukaisesti". NATO:n Bukarestin huippukokouksessa siviilisotilaallisesta "kapinallisten vastaisesta toiminnasta" tehtiin nykyisten ja tulevien NATO-operaatioiden painopiste.⁹.

Ydinaseiden jakaminen

Osa NATO:n nykyistä strategiaa on niin sanottu ydinaseiden jakaminen  – ydinaseita omistamattomien maiden osallistuminen toimintaan NATO:n ydinaseiden parissa Vuoden 1999 strategiamuistio korosti tarvetta “eurooppalaisten liittolaisten laajaan mukanaoloon ... ydinaseisiin liittyvissä toiminnoissa, rauhanaikana sijoittamalla ydinasevoimia omalle alueelleen sekä käsky-, kontorolli- ja neuvottelujärjestelyin.” Sen johtopäätöksen mukaan “liitto ylläpitää näin riittäviä ydinasevoimia Euroopassa”¹⁰.

Tämän johdosta USA:n ydinaeita on sijoitettu Saksassa Bücheliin, Belgiassa Kleine Brogeliin, Alankomaissa Volkeliin, Italiassa Avianoon ja Ghedi-Torreen sekä Turkissa Incirlikiin¹¹. “Ydinaseiden jakaminen” mahdollistaa myös sen, että sodan aikana ydinaseita omistamattomien ydinsulkusopimuksen allekirjoittaneiden maiden lentäjät voivat käyttää ydinaseita, mikä merkitsisi sopimuksen rikkomista¹².

Lisäksi NATO, tai sen ydinaseita omistavat jäsenmaat – USA, Britannia ja Ranska – eivät ole sitoutuneet pidättäytymään ydinaseiden ensikäytöstä.

Uusi NATO:n strategia: lisää sotilaallisia interventioita

Strasbourgin ja Baden Badenin huippukokouksessa ei ole kyse vain NATO:n 60-vuotispäivän juhlistamisesta. Tärkeimmät keskustelut käydään NATO:n jatkokehittämisestä aggressiiviseksi interventioliitoksi, mikä suuntaus aloitettiin Roman julistuksessa vuonna 1991. Huippukokous aloittaa näin ollen keskustelun uudesta NATO:n strategiasta, joka korvaa Kosovon sodan aikana vuonna 1999 hyväksytyn strategian vuoden 2010 aikana – jos kaikki menee suunnitelmien mukaan.

Uuden strategian keskeisiä elementtejä on ehdotettu viiden entisen korkea-arvoisen NATO-upseerin vuoden 2007 lopulla laatimassa muistiossa, jonka nimi on “Kohti suurta strategiaa”. Tässä muistiossa uhkakuvat ovat entistäkin globaalimpia. Tulevaisuuden uhkia ovat erityisesti uskonnollinen ja poliittinen fundamentalismi, globalisaation “pimeä” puoli (kansainvälinen terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus ja joukkotuhoaseiden leviäminen) sekä ilmastonmuutos ja pääsyn energiavarojen ääreen turvaaminen (luonnonvarojen kontrolli, ilmastonmuutoksesta seuraavat konfliktit, ilmaastonmuutoksen aiheuttama muuttoliike).

Muistion kirjoittajien mukaan NATO:n tulee pitää kiinni ydinaseiden ensikäytön optiostaan ollakseen valmis kohtaamaan nämä haasteet.¹³

Tekijät ehdottavat myös muutoksia NATO:n toimintastrategiaan, jotta se on “paremmin” valmis toimimaan. Ne ehdottavat luopumista konsensusperiaatteesta sisäisessä päätöksenteossa ja ehdottavat käyttöön otettavaksi enemmistöpäätökset, jotka mahdollistavat nopeamman toiminnan jäsenvaltioiden veto-oikeuden poistuessa. Erityisen tärkeä on ehdotus poistaa NATO-operaatioista Afganistanin kampanjaa "saastuttaneet" kansalliset varaukset, joilla jäsenmaat asettavat rajoituksiaan sille, mihin niiden joukkoja käytetään. Tulevaisuudessa niillä NATO:n jäsenmailla, jotka eivät osallistu operaatioon, ei ole mitään sananvaltaaa sen suhteen.

Kanasinvälistä lakia heikennetään entisestään sotilaallisen voiman käytöllä ilman YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntää, mikäli "välitöntä toimintaa tarvitaan suuren ihmisjoukon suojelemiseksi”¹⁴.

Vaikka nämä eivät tällä hetkellä olekaan virallisia ehdotuksia, voidaan olettaa, että ne muodostavat tärkeän osan keskustelusta.

Samalla kun USA yrittää jo rakentaa ohjuspuolustusjärjestelmää, jonka tukikohtia olisi Puolassa ja Tshekin tasavallassa, myös NATO aikoo kehittää omaa ohjuspuolustustaan. Tämä on myös yksi Strabourgissa ja Baden Badenissa huhtikuussa 2009 järjestettävän NATO:n huippukokouksen keskustelunaiheesta.¹⁵

NATO:n laajentumisen jatkuminen erityisesti itään tulee olemaan osa sen kehitystä. Strasbourgin ja Badenin huippukokouksessa Albania ja Kroatia hyväksyttäneen viimein  jäseniksi¹⁶. NATO pyrkii sisällyttämään myös Ukrainan, Georgian, Makedonian ja Bosnia-Hertsegovinan, joiden kaikkien kanssa on kahdenkeskisiä kumppanuussopimuksia, joiden pitkän aikavälin tavoite on NATO-jäsenyys¹⁷.

NATO tappaa ilman sotaakin

Jo tällä hetkellä NATO tappaa ilman sotaakin. Sotilasmenoihin käytettävät taloudelliset resurssit eivät ole käytettävissä muihin tarkoituksiin, kuten sosiaaliseen hyvinvointiin, kamppailuun köyhyyttä vastaan tai terveydenhoitoon. Kysymys ei ole pikkusummista. NATO:n jäsenmaiden yhteenlasketut sotilasmenot muodostavat yli 70% koko maailman sotilasmenoista. USA yksin on vastuullinen lähes puolesta maailman sotilasmenoista, ja sen jälkeen tulevat Ranska ja Britannia noin 10% osuudella.

Tukholmassa toimivan rauhantutkimusinstituutti SIPRI:n mukaan maailman sotilasmenot kasvoivat viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana 45%, ja vuonna 2007 niiden kokonaissumma oli 1339 miljardia USA:n dollaria. Itä-Euroopassa sotilasmenot kasvoivat 162% vuodesta 1998 vuoteen 2007. Asiantuntijoiden näkemyksen mukaan NATO-jäsenyys on tärkein syy puolustusmenojen kasvuun Itä-Euroopan entisissä kommunistisissa maissa niiden yrittäessä sopeuttaa sotilaallisia rakenteita muiden NATO-maiden standardien mukaisiksi¹⁸.

Suljetaan NATO – väkivallatonta toimintaa NATOa vastaan

Laaja kansinvälinen koalitio valmistelee vastalausetapahtumia NATO:n huippukokouksen aikana Strasbourgissa ja Baden Badenissa. Stuttgartissa 4.-5.10.2008 järjestetyssä valmistelukokouksessa päätetyt suuntaviivat ovat:

• vastakokous Strasbourgissaa 3.4.2009;
• kansainvälinen mielenosoitus Strasbourgissa 4.4.2009. Siihen yhtyy Saksan puolelta Kehlistä lähtevä mielenosoitus;
• toimintaleirejä:
• kansalaistottelemattomuustapahtumia

Useat ryhmät valmistelevat kansalaistottelemattomuustapahtumia ulko- ja puolustusministerien työlounaiden yhteydessä 3. huhtikuuta Baden Badenisa ja NATO:n huippukokouksen yhteydessä sen ensimmäisenä aamuna 4. huhtikuuta Strasbourgissa.

Työnimen “Suljetaan NATO – väkivallatonta toimintaa NATOa vastaan” alla useat väkivallattomant järjestöt ja yksilöt muodostavat koalition, joka järjestää Strasbourgissa aktion, joka toteutetaan osana muiden ryhmien järjestämiä blokkauksia.

Aktion tarkoitus on sulkea Strabourgin huippukokousalueen pääsisäänkäyntiväylät blokkauksen ja "ihmismaton” avulla. Tämän tarkoitus on symbolinen: huippukokouksen osallistujien (so. kansleri Merkelin, presidentti Sarkozyn, presidentti Obaman) on noustava loistoautoistaan ja kävelemällä maassa makaavien ihmisten yli päästäkseen kokouksseen. Tällöin he joutuvat kokemaan NATO:n 60-vuotisen historian todellisuuden: NATO kävelee ruumiiden yli.

Andreas Speck

Artikkeli julkaistaan saksan kielellä Graswurzelrevolution -lehden numerossa February 2009.

Viitteet