1. Yleiskuva

USA.n sotajoukkoja on ollut sijoitettuna Korean tasavaltaan vuodesta 1950 alkaen. Historiallisesti niiden tärkein tehtävä on ollut toimia pelotteena, joka ehkäisee mahdollisesti Korean demokraattisen kansantasavallan suunnalta tulevan sodan uhkan. USA:n globaali strategianmuutos kuitenkin muuttaa Koreassa olevien USA:n sotavoimien tehtävän Korean niemimaalla paikallaan olevasta armeijasta alueellisiksi nopean toiminnan joukoiksi, jotka ovat kykeneviä ennaltaehkäiseviin iskuihin.

Korean tasavallan ja USA:n vuonna 2002 hyväksymä maankäyttösuunnitelma on johtanut joukkojen keskittämiseen aikaisempaa harvempiin mutta suurempiin tukikohtiin ja harjoitusalueille. Demarkaatiolinjan lähelle aikaisemmin sijoitettuja tukikohtia on suljettu, mutta etelämpään sijoitettujen tukikohtien laajentaminen lisää kapasiteettia lähettää hyvin koulutettuja joukkoja muille Aasian 'näyttämöille'. Viimeisimpänä maataistelutehtäviä on siirretty Korean armeijalle, mikä vähentää USA:laisten uhrien todennäköistä määrää. Vuonna 2003 USA:n toinen jalkaväkidivisioona siirrettiin Yongsanista etelään Pyeongtaekin Camp Humphreysiin, jolloin Korean tasavallan hallitus vuonna 2004 tehdyn sopimuksen tukikohtien siirtämisestä mukaisesti karkoitti paikalliset maanviljelijät tukikohdan alta (tämä tapahtui 2005-06).

2. Tukikohtien siirtämisen tämänhetkinen tilanne

Vuoden 2004 tukikohtien siirtämissopimus on viisi vuotta jäljessä aikataulustaan paikallisen vastarinnan ja kulujen ylittämisen johdosta. Paikalliset viranomaiset vastustavat USA:n päätöstä korottaa maanpinnan tasoa leirin ympärillä, mikä vaatii mäkien tasoittamista ja yli miljoona kuorma-autolastillista täyttömaata. Kustannukset ylittävät jo nyt alkuperäisen arvion (10 miljoonaa USA:n dollaria), minkä johdosta USA haluaa Korean osallistuvan kustannuksiin sovittua 55%:a enemmän.

3. Harjoitus- ja ampuma-alueiden laajentaminen

1) Harjoitusalueet

USA:n tukikohdat Gyeonggi-don pohjoisosassa tyhjennetään, mutta vain USA:n joukoille tarkoitettuja harjoitus- ja maalialueita laajennetaan: Rodriguez Complex Rangessa, Dagman pohjoisella harjoitusalueella ja Story Rangessa joukot harjoittelevat Irakia ja Afganistania varten. Jatkuvat sotaharjoitukset ovat nostaneet esiin lukuisia turvallisuuskysymyksiä ja lähiseutujen kyläläiset valittavat kasvaneesta melutasosta ja maaperän värinästä.

Nyttemmin suljetun Maehyang-rin ampuma-alueen lähellä asuneet ihmiset vaativat korvauksia kärsimistään vahingoista. Elokuussa 2008 julkaistu mielenterveysraportti paljasti, että itsemurhien määrä alueella oli paljon korkeampi kuin kansallinen keskiarvo ja myös psykologisia häiriöitä esiintyi enemmän. Vaikkei kumpikaan hallitus ole kiinnittänyt mitään huomiota harjoitusalueiden lähellä asuvien ihmisten henkiseen hyvinvointiin, tällaiset seuraukset jatkuvat luultavasti pitkään sen jälkeen kun ampuma-alueet tai harjoituskentät on suljettu.

Yhteiskäyttö on edellyttänyt Korean armeijan harjoitusalueiden laajentamista USA:n joukkojen käyttöä varten. Mugun-rin (Kaksoissiltojen) harjoitusalueen koko on kaksinkertaistunut. Lokakuusta 1997 alkaen USA:laiset joukot ovat käyttäneet tätä aluetta 13 viikkoa vuodessa.

2) Länsirannikon tukikohtaketjun rakentaminen ja lentotukikohtien vahvistaminen

Uudelleensijoittaessaan tukikohtia demarkaatiolinjalta Pyeongtaekiin Koreaan sijoitetut USA:n joukot valmistautuvat nopeisiin hyökkäyksiin ja puolustuskapasiteetin vahvistamiseen Korean demokraattista tasavaltaa vastaan, mutta samalla niiden kohteena on Kiina. Korean niemimaan länsikärjesssä sijaitseva Pyeongtaek on lähellä Kiinaa. Sillä on jo yhteys rautateihin ja maantieverkostoon ja sijaitessaan lähellä Osanin lentotukikohtaa ja Korean tasavallan laivastotukikohtaa ja satamia se on sotilaalliseksi keskukseksi ihanteellisessa paikassa, ja sinne on nyt sijoitettu Patriot-ohjusyksiköitä ja PAC-3 -ohjusjärjestelmä.

Länsirannikolla USA:n lentotukikohdat muodostavat Seoulista etelään kulkevan strategisen linjan (Suwon, Pyeongtaek, Kunsan ja Cheongju) Chik-don ampuma-alueen sijaitessa merellä Kunsanin lentotukikohtaa vastapäätä.

Äänisaasteen määrä on noussut dramaattisesti USA:n ilmavoimien tuotua muualle sijoitettuja osastoja Kunsaniin intensiivisiä harjoituksia varten: vuonna 2007 sinne tuotiin eskadroona Hollomonista New Mexicosta ja Avianosta Italiasta; vuonna 2008 taas Shawista Etelä-Carolinasta. Kesäkuussa 2008 järjestettyyn USA:n Koreaan sijoitettujen joukkojen ja Korean tasavallan armeijan yhteiseen 'Max Thunder' -sotaharjoitukseen osallistui Kunsaniin, Okinawalle, Guamiin ja Idahoon sijoitettuja joukkoja.

On vaikea osoittaa tieteellisesti kausaalista yhteyttä lentokoneiden metelin ja lukuisten ihmisten terveysongelmien tai karjan äkkikuolemien välillä Kunsanin alueella. Kuitenkin todistusaineistoa kertyy.

3. Tukikohtien uudelleensijoittamisen kustannukset Korealle

USA:n joukkojen asemaa koskeva sopimus takaa niille oikeuden saada maata tukikohtia ja harjoitusalueita varten ilman kustannuksia. Myöskään monia erilaisia veroja ja tiemaksuja ei peritä ja julkiset laitokset perivät niiltä alennetun maksun. Joidenkin julkisten laitteiden käyttö on ilmaista.

Vuodesta 1991 alkaen USA on saanut Korean tasavallalta rahaa kuluihin, jotka aiheutuvat "erityistoimenpiteitä koskevassa sopimuksessa" karkeasti määriteltyjen sotilasfasiliteettien rakentamisesta. Sopimus uudistetaan aina 2-3 vuoden välien, ja joka kerta Etelä-Korean osuus kustannuksista on kasvanut. Sopimuksen puitteissa käyttämättä jääneet rahat pitäisi palauttaa Korean tasavallalle. Vuodesta 2002 alkaen USA:n joukot ovat kuitenkin pitäneet ylijäämän ja sijoittaneet sen erityiseen rahastoon, johon on kertynyt jo 10 miljardia USA:n dollaria. Vuonna 2007 Korean tasavalta maksoi US:n joukoille sopimuksen mukaan 725,5 miljoonaa dollaria ja vuotta myöhemmin 741,4 miljoonaa, mutta silti USA vaatii vain lisää.

Pohjimmiltaan "erityistoimenpiteitä koskevassa sopimuksessa" ja tukikohtien siirtämissopimuksessa mainitut kustannukset merkitsevät sitä, että Korean tasavalta joutuu kustantamaan lähes kaikki USA:n tukikohtien uudelleensijoittamisesta aiheutuvat kulut.

4. Palautettujen tukikohtien ympäristötuhojen laiminlyönti

Vuoden 2007 aikana Korean tasavallalle palautettiin siirtämissuunitelman mukaisesti 23 tukikohtaa - mutta mitään perusteellista puhdistamista ei suoritattu. USA jättää Korean tasavallan säännäkset huomiotta ja soveltaa omia standardejaan "tunnetusta, välittömästä ja huomattavasta ihmisten terveyden vaarantamisesta". Jossakin paikoissa saastumistasot ylittävät Korean lainsäädännön määräämät rajat satakertaisesti.

USA.n joukkojen asemaa koskeva USA:n ja Korean tasavallan sopimus on ollut luonteeltaan epätasa-arvoinen aiheuttaessaan Korean tasavallalle suuria kuluja. Kuitenkin korealaisten järjestöjen ponnistelujen ja kampanjoinnin tuloksena sitä on joiltakin osin muutettu. Muutettu sopimus sisältää määräykseen, joka koskee sotilaallisen käytön aiheuttamia ympäristötuhoja ja se vaatii USA:n joukkoja puhdistamaan suljetut tukikohdat ennen kuin ne luovutetaan Korealle.

Lokakuu 2008
Kansallinen kampanja USA:n joukkojen Koreassa tekemien rikosten lopettamiseksi