Asevelvollisuus

Auringonlasku

Kovia tuomioita totaalikieltäytyjille Porvoossa - mielenosoitus vaati mielipidevankien vapauttamista

Totaalioikeudenkäynti 24.06.2014

Vajaat 30 henkilöä osoitti 24.6. mieltään Porvoossa totaalikieltäytyjien vapauttamisen ja asevelvollisuuden lopettamisen puolesta. Rumpuryhmän säestämä mielenosoituskulkue saattoi totaalikieltäytyjä Henri Sulkun Porvoon linja-autoasemalta Itä-Uudenmaan käräjäoikeudelle klo 13 alkaneeseen oikeudenkäyntiin.

Sulku tuomittiin käräjäoikeudessa 173 päivän valvontarangaistukseen. "Militaristinen, hierarkkinen ja machoistinen asepalvelus edustaa itselleni täysin vastakkaista moraalia ja politiikkaa. Sen vuoksi näin ainoana vaihtoehtona kieltäytymisen kaikesta asevelvollisuusjärjestelmään sisältyvästä palveluksesta", Sulku kertoo. Saman päivän aikana Itä-Uusimaan käräjäoikeudessa annettiin tuomiot myös kolmelle muulle totaalikieltäytyjälle.

Feministinen ratkaisu asevelvollisuusongelmaan on asevelvollisuuden lakkauttaminen

Suomen "yleistä" asevelvollisuutta on monesti kutsuttu miesten tasa-arvo-ongelmaksi, koska se velvoittaa vain miehet viettämään puolesta vuodesta vuoteen armeijassa tai siviilipalveluksessa. Kuitenkin vain miehiä koskeva asevelvollisuus on luotu hyvin miesvaltaisessa poliittisessa järjestelmässä miesten päätöksillä. Samoin rohkenen väittää, että nykyäänkin asevelvollisuuden alasajoa estävään joukkoon kuuluu vähintään yhtä paljon eri-ikäisiä miehiä kuin naisia.

Kysymyksiä kansalaispalveluksesta

Yksi juonne viime aikoina velloneessa asevelvollisuuskeskustelussa on ollut kansalaispalvelus: miesten yhä valikoivamman asevelvollisuuden sijasta nuoret velvoitettaisiin sukupuolesta riippumatta suorittamaan kansalaispalvelus. Sen voisi suorittaa armeijassa varusmiespalveluksena, mutta huomattavasti nykyistä useampi suorittaisi sen armeijan ulkopuolella. Useiden kansalaispalvelusaloitteiden mukaan suuri osa armeijan ulkopuolella palvelevista suorittaisi sen esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon tai ympäristökatastrofien torjunnan alalla.

Isänmaa, väkivalta ja asevelvollisuus

1920-luvun asevelvollisuus- ja aseistakieltäytymiskeskustelusta


Asevelvollisuuslaki vuonna 1922 hyväksyttiin yhden äänen enemmistöllä. Seuraavat kymmenen vuotta ennen vuoden 1931 siviilipalveluslakia asevelvollisuudesta ja aseistakieltäytymisoikeudesta käytiin laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Puheenvuorot 1920-luvulla heijastelivat sisällissodan jälkeisiä ristiriitoja, mutta myös yhteiskunnan muutosta sotien välisenä aikana maanviljelyksellä elävästä kyläyhteisöstä kohti modernia oikeusvaltiota.

Varusmiesliitto vauhdissa

Varusmiesliitto alotti marraskuun alussa kansalaisaloitteen kotiuttamisrahan palauttamiseksi: kaikille varusmies- tai siviilipalvelusta vähintään 45 vuorokautta suorittaneille maksettaisiin 200 euron kotiuttamisraha. Tätä kirjoittaessani aloite on kerännyt internetissä noin 450 kannattajaa ja paperilla järjestäjän mukaan 1200. Eduskunta ottaa aloitteen käsittelyynsä, mikäli kannattajia kertyy kuuden kuukauden aikana vähintään 50000.

Yhdistele sisältöä