Asevelvollisuus

Auringonlasku

Asevelvollisuuskeskustelua saksassa

Saksassa käytiin alkukesällä vilkasta keskustelua armeijan uudistamisesta. Entisen liittopresidentti Richard von Weizsäckerin johtama arvovaltainen työryhmä ehdotti maan asevoimien merkittävää muuttamista. Projektin lähtökohtana on tarve mukauttaa Saksan puolustusvoimat kylmän sodan jälkeiseen aikaan. Suunnitelman mukaan palveluksessa olevien saksalaissoti-laiden määrää vähennettäisiin 80.000:lla – tämän hetken yli 320.000:sta 240.000:een – koska tarve aluepuolustukseen on merkittävästi vähentynyt.

Työryhmä suosittaa asumiskustannusten siirtämistä valtiolle

Asumiskustannusten korvaamisjärjestelmän kehittämistä läpikäynyt työryhmä antoi muistionsa 31. joulukuuta 1999. Muistiosaa todetaan, että ”lähtökohtana on pidettävä sitä, että siviilipalvelusmiehen on voitava suorittaa siviilipalveluksensa ilman nykyisenkaltaisia asumisongelmia.”

Sotilaallista logiikkaa

Puolustusvoimien uutislehti Ruotuväki kertoi 19.1. varusmiesten palvelusaikojen määräytymisestä jutussa ”Aamut jakaa komppanianpäällikkö”. Asia on mielenkiintoinen sikälikin, että yksi puolustushallinnon perusteluista siviilipalvelusajan lyhentämistä vastaan on, että varusmiehet eivät voi itse vaikuttaa siihen, onko heidän palvelusaikansa miehistön 6 tai 9 vai johtajien 12 kuukautta.

Lakialoite kotiuttamisrahan palauttamisesta

Yhdeksän keskustalaista kansanedustajaa (ensimmäisenä alle-kirjoittajana Niilo Keränen) jätti 5.10.1999 lakialoitteen, jonka mukaan palveluksesta kotiutettaville maksettaisiin toi­meentulon noin kahden viikon ajaksi turvaava kotiuttamisraha. Rahan tarkasta suuruudesta määrättäisiin asetuksella. Ko­tiut­ta­mis­ra­han sai­si­vat sekä aseellisesta, aseettomasta että sivii­li­pal­ve­luk­sesta ko­tiu­tu­vat, se suori­tet­tai­siin val­ti­on varoista ja sen maksamisesta huolehtisi palveluspaikka.

Maanpuolustuseliitin metkuja

Kaj Raninen, 4.6.1998 

Yhdistele sisältöä