Parlamentaarinen selvitysryhmä: lisää rahaa aseisiin

Viime syksynä asetettu eduskunnan "puolustuksen parlamentaarinen selvitysryhmä" luovutti muistionsa "puolustuksen pitkän aikavälin haasteista" puolustusministerille 1. lokakuuta. Työryhmässä oli edustus kaikista eduskuntapuolueista, lisäksi sen pysyvinä asiantuntijoina toimi kuusi puolustushallinnon ja yksi ulkoministeriön edustaja.

Selvityksen sisältöä ei voi pitää kovinkaan yllättävänä. Odotusten mukaisesti Ukrainan sotaa käytetään keppihevosena sotilasmenojen - ja nimenomaan armeijan materiaalihankintojen - lisäämiselle, koska "puolustusvoimien nykyrahoituksella ei ole mahdollista parantaa joukkojen valmiutta nykytasolta". Selvityksessä kerrotaan parissakin kohtaa, että "Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa, mutta muutokset ovat mahdollisia". Sen sijaan ei mainita, minkälaisissa olosuhteissa tällainen muutos saattaisi olla mahdollinen. Venäjän aggressiivinen toiminta Ukrainaa kohtaanhan alkoi tilanteessa, jossa Venäjä epäili Ukrainan uuden hallituksen aloittavan lähentymisen kohti NATO-jäsenyyttä. Samanlainen tilanne oli myös kuusi vuotta sitten Georgiassa. Selvitysryhmä esittää, että vuoteen 2020 mennessä materiaalihankintojen rahoitusta lisätään 150 miljoonalla eurolla (noin 30% lisää nykytasoon).

Yllättävää ei ole myöskään pään laittaminen pensaaseen asevelvollisuuteen liittyvien ongelmien osalta. Selvityksen mukaan "puolustusvoimien koko on vuoden 2014 jälkeen minimitasolla", kun sodanaikaiseen reserviin kuuluu ensi vuoden alusta eurooppalaisittain lähes ainutlaatuiset 230 000 sotilasta. "Koko palveluskelpoinen miesikäluokka" on tarkoitus kouluttaa ja sijoittaa sodanaikaiseen reserviin jatkossakin. Kuitenkin reserviläisikäisiä miehiä (n. 20-50 v.) on Suomessa yli miljoona ja parhaassa sodankäynti-iässäkin olevia (20-35 v.) lähes puoli miljoonaa. Ensinmainitusta joukosta siis hieman yli joka viides ja jälkimmäisestä alle puolet kuuluu armeijan sodanaikaisiin suunnitelmiin, joten käsitettä "palveluskelpoinen ikäluokka" lienee tarvetta jälleen tarkistaa.

Raportissa lainataan armeijan esittelemää tilastoa, jonka mukaan vuonna 1983 syntyneistä miehistä armeijan kävi 76,5%. Suurin osa heistä suoritti kuitenkin asepalveluksensa viime vuosikymmenen alkupuolella, jolloin sodanaikaisen reservin koko oli lähes kaksi kerta suurempi kuin mitä se on ensi vuoden alusta. Tällä hetkellä palvelusta suorittavista 1990-luvun alkupuolella syntyneistä miehistä armeijan käy noin 65-70%, mikä on edelleen huomattavasti enemmän kuin uuden reservin kokoisenkaan sotajoukon luominen vaatisi.

Kaj Raninen