Aseistakieltäytyminen

Myönteinen vaihtoehto: sivari, totaali, reservi

SELVITYSMIEHEN RAPORTISSA ESITETÄÄN MERKITTÄVIÄ PARANNUKSIA (1999)

Ratkaisuesityksiä siviilipalvelusjärjestelmän ongelmiin etsinyt työministeriön asettama selvitysmies, professori Jukka Kekkosen julkaisi raporttinsa joulukuun alussa. Kekkonen toteaa lähtökohdakseen, että tarkoituksena on lähestyä siviilipalvelusjärjestelmän ongelmia mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Yleisenä lähtökohtana hän pitää "yleisiä suomalaiseen demokratiaan ja oikeusvaltioon kuuluvia fundamentaalisia perusarvoja ja periaatteita", joita ovat mm. perustuslain tasolla Suomessa säädetty yhdenvertaisuuden periaate sekä omantunnon- ja uskonnonvapaus.

Raportti kreikkalaisten aseistakieltäytyjien tilanteesta

Aseistakieltäytymisoikeus tunnustettiin Kreikassa viimein vuonna 1997, mutta aseistakieltäytyjien tilanne maassa on edelleen äärimmäisen ongelmallinen.

 

Israelin aseistakieltäytyjien tilanteesta

Israel on yksi maailman militaristisimmista valtioista. Aseistakieltäytymisoikeus on tunnustettu vain osittain naisten kohdalla – vaikka useimmat eivät tästä asiasta tiedäkään – muttei lainkaan miesten kohdalla. Miehille ainoa mahdollisuus kieltäytyä aseista on käydä läpi syytteitä kutsuntojen välttelemistä ja sotilaskarkuruudesta väistämättä tuottava prosessi, joka sisältää periaatteessa mahdollisuuden jopa 15 vuoden vankeusrangaistukseen, sillä on Israel on virallisesti sotatilassa. Tiedossamme on kuusi aseistakieltäytyjää, jotka ovat istuneet vankilassa vuoden 1999 aikana (ks.

Aseistakieltäytymisoikeus tunnustettu Taiwanissa

Taiwan (vir. Kiinan tasavalta) otti hiljattain merkittävän askeleen kohti aseista-kieltäytymisoikeuden tunnustamista luon-nollisena ihmisoikeutena ryhtyessään valmistelemaan siviilipalvelusjärjestelmän luomista. Sen sijaan yhtä hyvä tilanne ei ole Etelä-Koreassa, jossa n. 1.000 nuorta miestä suorittaa keskimäärin kahden ja puolen vuoden mittaista vankeustuomiota kieltäydyttyään kantamasta asetta. Enemmistö heistä on Jehovan todistajia, joiden kieltäytyminen asepalveluksesta on laajalti tunnettu.

Jugoslavian sotilaskarkurit ahdingossa

Eräs vähällä huomiolle jäänyt joukko Kosovon sodan uhreja ovat jugoslavialaiset sotilas­karkurit ja palvelukseenastumisen välttelijät – serbialaiset ja montenegrolaiset, jotka eivät halunneet osallistua Jugoslavian liittotasavallan armeijan sotaan Kosovossa. Heidän tilan­tees­taan so­dan jäl­keen kertoo tässä 22.8.1999 päi­vä­tyssä teks­tissä Bel­gra­din Wo­men in Black -jär­jes­tön ak­tii­vi Bo­jan Aleksov.

Yhdistele sisältöä